”Teitä pelkää en – mä kuulun liittoon!”

syys 29, 2015

Talentialaiset ilmaisivat päättäväisesti Sipilän hallitukselle, että he eivät suostu sopimusyhteiskunnan kaatamiseen, eivät sairauspäivien karensseihin, eivätkä sunnuntaikorvauksien leikkauksiin.

Kaikkien palka­nsaa­jien yhteinen mie­lenosoi­tus Sip­ilän hal­li­tuk­sen säästölis­taa vas­taan keräsi Helsin­gin Rauta­tien­to­rille arvi­ol­ta 35 000 ihmistä. Rankkasateen ja salam­oiden saat­tele­m­ana tun­nel­ma toril­la oli päät­täväi­nen: palka­nsaa­jien rin­ta­ma vaati säästöi­hin oikeu­den­mukaisu­ut­ta ja kohtu­ut­ta.

Julkisen sek­torin nais­val­taisia alo­ja rokot­tavien säästö­jen työl­listämis­vaiku­tuk­set kyseenalais­tet­ti­in, ja vien­ti­te­ol­lisu­u­den kil­pailukyvyn paran­tu­mista säästölis­tan keinoil­la epäilti­in vah­vasti.
Tal­ent­ian puheen­jo­hta­ja Tero Ris­timä­ki johti tal­en­tialais­ten joukot torille.

– Sip­ilän hal­li­tuk­sen listal­ta pitää saa­da pois kolme asi­aa, jot­ka ovat sairaspäivien karenssit, lomien leikkaami­nen sekä sun­nun­tai- ja yli­työko­r­vausten leikkauk­set, tiivisti Tero Ris­timä­ki tal­en­tialais­ten kan­nan.

– Olemme tääl­lä ennen kaikkea sik­si, että vas­tus­tamme hal­li­tuk­sen pakko­lake­ja, joil­la jo sovit­tu­ja työelämän pelisään­töjä halu­taan purkaa ja rapaut­taa työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien oikeut­ta sopia työelämäkysymyk­sistä. Halu­amme työ­markki­noil­la neu­votel­la ja sopia asioista, jatkaa Ris­timä­ki.

Rauta­tien­torin suur­ta­pah­tu­man lisäk­si mie­lenosoituk­sia jär­jestet­ti­in samaan aikaan ainakin Rovaniemel­lä, Oulus­sa, Raa­hes­sa, Hämeen­lin­nas­sa, Piek­sämäel­lä, Poris­sa, Lahdessa, Por­voos­sa, Jyväskylässä ja Nas­to­las­sa.

Ammat­ti­jär­jestö Tal­en­tia oli tehnyt päätök­sen, että jär­jestö osal­lis­tuu mie­lenosoituk­seen. Kaik­ki Tal­ent­ian jäsenet, työ­sopimus- tai virka­suh­teessa työsken­televät, sai­vat osal­lis­tua mie­lenosoituk­si­in. Tal­ent­ian osal­lis­tu­mis­päätök­sessä oli otet­tu huomioon suo­je­lu­työ, jot­ta mie­lenosoituk­seen osal­lis­tu­misel­la ei vaaran­neta kansalais­ten henkeä tai ter­veyt­tä.

Tal­ent­ian jäse­nille osal­lis­tu­mi­nen oli suositeltavaa, mut­ta ei pakol­lista. Kut­sun kuuli edus­ta­va joukko tal­en­tialaisia, aina Tal­en­tia Lapin jäsenistöä myö­den.

Mie­lenosoi­tus oli lailli­nen, vaik­ka edeltäv­inä päiv­inä esitet­ti­in speku­laa­tioi­ta mie­lenosoituk­sen lail­lisu­us­po­h­jas­ta. Kyse oli poli­it­tis­es­ta mie­lenosoituk­ses­ta, jon­ka kär­ki oli suun­nat­tu maan hal­li­tuk­sen suun­nitelmia, ei työ­nan­ta­jaa kohtaan.

– Työn­tek­i­jöille osal­lis­tu­mis­es­ta mie­lenosoituk­seen voi tul­la sank­tiona korkein­taan palka­n­mene­tys. Muista mah­dol­li­sista seu­raa­muk­sista kan­taa vas­tu­un jäsen­ten­sä puoles­ta Tal­en­tia, toteaa Ris­timä­ki.

Oikeudenmukaisuutta ja kohtuutta

Ammat­ti­jär­jestö Tal­en­tia on arvioin­ut, että hal­li­tuk­sen suun­nit­telemat työe­hto­jen heiken­nyk­set ja muut leikkauk­set ovat kohdis­tu­mas­sa jokaiseen tal­en­tialaiseen.

– Pieni­palkkaisille naisille on taloudel­lis­es­ti raskas­ta kan­taa ensim­mäisen sairaus­päivän ja arkipy­hien palkat­to­muus. Tal­en­tialaiset tekevät vuorotyötä esimerkik­si ympärivuorokauti­sis­sa asum­isyk­siköis­sä ja sosi­aalipäivystyk­sessä, jol­loin edel­lis­ten lisäk­si näitä jäseniä uhkaa­vat vielä palkan­leikkauk­set sun­nun­taiko­r­vausten osalta, sanoo Tero Ris­timä­ki.

– Lisäk­si vuosilomien lyhen­nys kahdek­sal­la päiväl­lä kos­kee Tal­ent­ian kaikkia sopimusa­lo­ja. Pitkät lomat on sovit­tu osana työe­hto­ja ja tässä on otet­tu huomioon tal­en­tialais­ten psyykkises­ti raskas työ ja tarve riit­tävään palau­tu­miseen. Heiken­nyk­siä ollaan kaavaile­mas­sa vielä vuorot­telu­va­paan ehtoi­hin, jatkaa Ris­timä­ki lis­taa.

Vaik­ka työt­tömyysaste tal­en­tialais­ten kesku­udessa ei ole korkea, työt­tömyys­tur­van leikkauk­set koske­vat määräaikai­sis­sa tehtävis­sä työsken­tele­viä, kuten las­ten­tarhanopet­ta­jia, joiden työ­suh­teet ovat katkol­la kesäkuukausi­na.
– Varhaiskas­vatuk­ses­sa työsken­tele­vien työ­taakkaa on muu­toinkin uhat­tu kas­vat­taa, kun hal­li­tus on ehdot­tanut ryh­mäkoko­jen kas­vat­tamista, toteaa Ris­timä­ki.

Hyppy tuntemattomaan

Nyt on paikallaan muis­taa, että suo­ma­laiseen yhteiskun­taan kuu­luu se, että työelämän pelisään­nöistä neu­votel­laan ja sovi­taan. Jär­jestäy­tymisel­lä ja työe­htosopimuk­sil­la, neu­vot­teluil­la ja sopimisel­la on pystyt­ty tur­vaa­maan työ­markki­noiden ennustet­tavu­ut­ta ja vakaut­ta. Rajoit­ta­mal­la sopimus­va­pau­den alaa olen­nais­es­ti hal­li­tus ottaa suuren riskin siitä, että tilanne radikalisoituu.

Keskusjär­jestö Aka­van mukaan län­si­maisen demokra­t­ian vaki­in­tunut oikeuspe­ri­aate, heikom­man osa­puolen puolel­la olem­i­nen, kään­netään nyt nur­in­päin ja pakot­ta­va lain­säädän­tö tulee työn­tek­i­jän vahin­gok­si.

– Vahvem­man eli työ­nan­ta­jan hyväk­si on jo tehty usei­ta ele­ment­te­jä: työn­jo­hto-oikeus, tulk­in­tae­tuoikeus sekä oikeus ottaa ja erot­taa työn­tek­i­jät, tode­taan keskusjär­jestö Akavas­ta.

Lue Akavan vaihtoehtoisista säästökeinoista talentia.fi-­
sivuilta.

Hal­li­tuk­sen säästölistal­la on asioi­ta, joi­ta työ­nan­ta­jali­itot ovat tuoneet neu­vot­telupöytään useina vuosi­na. Nyt hal­li­tuk­sen avus­tuk­sel­la työ­nan­ta­japuoli olisi saa­mas­sa ker­tarysäyk­sel­lä näitä tavoit­tei­ta läpi anta­mat­ta työn­tek­i­jöille mitään vasti­neek­si.

Aka­va pitää hal­li­tuk­sen suun­nitelmia kan­sain­välis­ten sopimusten ja Suomen perus­tus­lain vas­taisi­na.
– Suo­mi on sitoutunut kan­sain­välisi­in sopimuk­si­in, jot­ka koske­vat työelämää ja sopimista. Hal­li­tuk­sen tulee myös kun­nioit­taa perus­tus­lakia ja sen sisäl­lä ole­vaa sopimis­va­paut­ta. Hal­li­tus on jo saanut toimis­taan huo­mau­tuk­sen pohjo­is­maisil­ta ay-jär­jestöiltä, sanoo Aka­van puheen­jo­hta­ja Sture Fjäder.

– Aka­va on ollut koko ajan valmis sopi­maan ja on yhä. Emme kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että maan hal­li­tus pakko­lail­la määrit­telee suo­ma­laisen työn hin­taa. Työn hin­nan määrit­te­ly kuu­luu työn­tek­i­jöi­den ja työ­nan­ta­jien neu­vot­telupöytään, jatkaa Fjäder.

Takaisin neuvottelu- ja sopimustielle

Palka­nsaa­jien mie­lenosoi­tus vas­tusti pakko­lake­ja ja puo­lusti neu­vot­telu- ja sopimuskult­tuuria suo­ma­laises­sa työelämässä. Mie­lenosoituk­sen aaton­aat­tona päämin­is­teri Juha Sip­ilän tele­vi­siop­uheesta löy­tyi jo viesti, että mie­lenosoituk­sel­la on vaiku­tus­ta kun hän pyysi työ­markki­naos­a­puo­lia miet­timään vai­h­toe­hto­ja hal­li­tuk­sen säästölistalle.

– Tal­en­tia on mukana Jukon ja Aka­van kanssa hake­mas­sa vai­h­toe­htoisia säästöko­htei­ta ja toivon neu­vot­telupöytään palaamista, sanoo Tero Ris­timä­ki.

Palka­nsaa­jakeskusjär­jestöistä sekä Aka­va että STTK ovat saa­mas­sa valmi­ik­si omat ehdo­tuk­sen­sa. Työan­ta­ja­jär­jestöt vaa­ti­vat, että mukaan saadaan myös SAK. Tal­en­tia-lehden pain­oon men­nessä ei vielä ollut tietoa esi­tys­ten tarkem­mista sisäl­löistä tai SAK:n toimen­piteistä.

– Tilanteet työ­markki­noil­la muut­tuvat nyt nopeasti, ja jäsenet löytävät ajan­ta­saiset tiedot Aka­van ja Tal­ent­ian vai­h­toe­hdoista ja lin­joista Tal­ent­ian verkko­sivu­jen tiedot­teista ja Face­book-päiv­i­tyk­sistä. Niitä kan­nat­taa seu­ra­ta nyt, opas­taa viestintä­päällikkö Kris­ti­ina Koskilu­o­ma.

Tal­en­tia halu­aa joka tapauk­ses­sa tehdä vas­tu­ullista työ­markki­napoli­ti­ikkaa jäsen­ten­sä ja koko yhteiskun­nan kannal­ta.
– Olemme valmi­ita oma­l­ta osaltamme edis­tämään neu­vot­telu­ja ja hake­maan ratkaisu­ja taloudel­lis­es­ti vaike­as­sa tilanteessa, sanoo Ris­timä­ki.

– Vai­h­toe­hto­jen on kohdelta­va kaikkia palka­nsaa­jia toimi­alaan, ammat­ti­in tai sukupuoleen kat­so­mat­ta oikeu­den­mukaises­ti.

Hele­na Jaakko­la

Kuvat: Liisa Takala