Portfoliotyöskentely kehittää kykyä tunnistaa omaa osaamista ja kuvata sitä.

 

Port­fo­lio­työs­ken­tely on asian­tun­ti­jaksi kas­va­mi­sen pro­sessi, kiteyt­tää yli­opis­ton opet­taja Hanna Laitinen. Hän vas­taa opis­ke­li­joi­den hyvin­voin­nin kehit­tä­mis­työstä ja tut­ki­mi­sesta Jyväskylän yliopistossa.

Laitisen mukaan jo heti ensim­mäi­sen luku­vuo­den alussa aloi­te­taan uuden opis­ke­li­jan kanssa port­fo­lio­työs­ken­tely, jossa hah­mo­te­taan hänen osaa­mis­taan: hänen aikai­sempi kou­lu­tuk­sensa, työ­pai­kat ja har­ras­tuk­sensa kar­toi­te­taan ja kuva­taan, mil­laista osaa­mista ne hänelle tuot­ta­vat. Sitten opis­ke­lija alkaa aset­taa tavoit­teita alka­valle kou­lu­tuk­selle ja halua­mal­leen osaamiselle.

− Joillakin opis­ke­li­joilla voi olla työ­ko­ke­musta ja aikai­sem­pia opin­toja, mutta on nii­tä­kin, jotka tule­vat yli­opis­toon suo­raan toi­selta asteelta, eikä heillä ole opis­kel­ta­van alan subs­tans­sista tie­toa. Siksi on tär­keää miet­tiä, mitä osaa­mista heillä on ja mitä halu­taan kehittää.

Laitinen muis­tut­taa, että port­fo­liossa asian­tun­ti­juus käsi­te­tään for­maa­lista kou­lu­tuk­sesta, työ­elä­mästä ja muista ympä­ris­töistä kuten har­ras­tuk­sista han­kit­tuna asian­tun­ti­juu­tena. Siinä kuva­taan, mil­lai­sia tie­toja, tai­toja, arvoja ja asen­teita hen­ki­löllä on tie­tyssä asian­tun­ti­juu­dessa ja ker­ro­taan lisäksi, kuinka ne ovat kehit­ty­neet ja kuinka ne näkyvät.

Portfoliotyöskentely on tavoitteellista kehittämistä sekä oman osaamisen tunnistamista, sanoittamista ja kuvittamista.

Portfoliotyöskentely on tavoit­teel­lista kehit­tä­mistä, mutta myös oman osaa­mi­sen tun­nis­ta­mista, sanoit­ta­mista ja kuvittamista.

− Jos opis­ke­lija on aset­ta­nut tavoit­teita kou­lu­tuk­selle, hän pyr­kii osoit­ta­maan, kuinka hän aikoo toteut­taa ne.

Motivaatio ja itseluottamus kasvavat

Jos opis­ke­lija haluaa esi­mer­kiksi sosi­aa­li­työn alalla kehit­tää ver­kos­toi­tu­mis­tai­to­jaan, hän osoit­taa kou­lu­tuk­sen aikana eri­lai­silla näyt­teillä, kuten kurs­si­teh­tä­villä ja har­joit­te­luilla, kuinka on pys­ty­nyt kehit­tä­mään niitä kon­kreet­ti­sesti. Opintopisteiden, ­suo­ri­tus­ten ja ­tut­kin­to­jen lisäksi port­fo­liossa ker­ro­taan, mil­laista osaa­mista ne tar­koit­ta­vat, mitä valin­toja on opin­noissa tehty ja mitkä tie­dot, tai­dot ja arvot sekä reflek­tio ovat kehit­ty­neet eri osa-alueilla.

− Tämä on sel­keä ero perin­tei­seen CV:hen, jossa vain lue­tel­laan työ-­ ja opinto­paikat, Laitinen huomauttaa.

Portfoliotyöskentelyssä opis­ke­lija hah­mot­taa itse­kin osaa­mis­taan laa­jem­min. Hänen moti­vaa­tionsa lisään­tyy, kun hän huo­maa, kuinka vaik­kapa har­ras­tuk­sista voi olla hyö­tyä eri­lais­ten tie­to­jen ja tai­to­jen kehittämiseksi.

− Hänen itse­luot­ta­muk­sen­sa­kin kas­vaa, kun hän hah­mot­taa kir­jat­tuna, mil­laista osaa­mista ja asian­tun­ti­juutta hänellä jo on, ja hän alkaa ottaa vas­tuuta nii­den kehit­tä­mi­sestä, Laitinen lisää.

Portfolion voi laa­tia säh­köi­seen muo­toon, pos­te­riksi tai perin­tei­seksi A4-kansioksi.

− Minä en ota kan­taa väli­nee­seen, koska se ei saa olla opis­ke­li­jan luo­van pro­ses­sin este. Välineen on oltava sel­lai­nen, jonka opis­ke­lija kokee omak­seen, Hanna Laitinen sanoo.

ePortfolio kokoaa ja jäsentää

Ilona Laakkonen työs­ken­teli vuo­sina 2012−15  Jyväskylän yli­opis­tossa Student Life ‑suun­nit­te­li­jana ja vas­tasi yli­opis­ton ePortfolio­ympäristön ja ­ohjaus­mal­lien kehittämisestä.

Jyväskylän yli­opis­ton ePortfolio on rää­tä­löity Jyväskylän yli­opis­ton ohjaus­tar­pei­siin ja raken­nettu yli­opis­ton Palane-sisällönhallintajärjestelmään.

ePortfolioon merkitään tutkinnot ja opintokokonaisuudet ja niistä kerättyjä tietoja ja taitoja.

− Se on koko­nai­suus, joka on hyvin jäsen­netty ja suun­ni­teltu tuke­maan osaa­mi­sen tun­nis­ta­mi­sen ja kehit­tä­mi­sen pro­ses­sia kor­kea­kou­luo­pis­ke­li­joilla, Laakkonen täsmentää.

ePortfoliossa ympä­ris­töä ei voi irrot­taa ePortfolio-­oh­jauk­sesta. Laakkonen muistut­a, että tut­kin­noista val­mis­tuu opis­ke­li­joita, joilla ei ole mitään val­mista ammat­tia ja jotka voi­vat sijoit­tua moniin eri teh­tä­vin. Siksi nime­no­maan on tär­keää ker­toa omasta osaa­mi­sesta esi­mer­kiksi työhaastattelussa.

ePortfolio aut­taa kokoa­maan, jäsen­tä­mään ja tun­nis­ta­maan osaa­mista. Siihen mer­ki­tään tut­kin­not ja opin­to­ko­ko­nai­suu­det ja niistä kerät­tyjä tie­toja ja tai­toja. Lisäksi sinne koo­taan muissa kiin­nos­tuk­sen koh­teissa, luot­ta­mus­toi­missa, har­ras­tuk­sissa tai vapaa­eh­tois­työssä kehit­ty­nyttä osaamista.

Osaamismatriisin avulla voi tar­kas­tella tai­to­jen kehit­ty­mistä ja sitä, mistä ne ovat peräi­sin. Jos opis­ke­lija tie­tää tar­vit­se­vansa tule­vai­suu­dessa esi­mer­kiksi joh­ta­mis­- tai vies­tin­tä­tai­toja, niistä on ePortfoliossa val­miit mat­rii­sit. Jos nii­hin ei ole vielä ker­ty­nyt pal­jon koke­muk­sia, opis­ke­lija voi suun­ni­tella, kuinka niitä voisi kartuttaa.

ePortfolio sisäl­tää myös näy­te­port­fo­lioita, jotka ovat ikään kuin näy­teik­ku­noita työ­port­fo­lion sisältöön.

− Sieltä voi tiet­tyä työ­paik­kaa var­ten valita halua­mi­aan näyt­teitä ja raken­taa sopi­vaa kuvaa, Laakkonen sanoo.

Työnhaussa ePortfolion voi lähet­tää link­kinä, ja sitä voi käyt­tää lisäksi kotisivuna.

Kaikilla kor­kea­kou­luilla ei ole omaa ePortfoliota, mutta säh­köistä port­fo­liota pys­tyy Laakkosen mukaan teke­mään monella muul­la­kin tavoin. Verkossa on saa­ta­vana esi­mer­kiksi suo­ma­lai­nen kyvyt.fi-palvelu, jonka oppi­lai­tos voi ostaa käyt­töönsä. Tällä pal­ve­lulla tehty port­fo­lio säi­lyy ja kul­kee opis­ke­li­jan mukana opin­to­jen päät­tä­mi­sen jälkeenkin.

− Helpoin tapa tehdä säh­köi­nen port­fo­lio on koota se esi­mer­kiksi blogi­alustalle tai perus­taa sille omat koti­si­vut ja alkaa sinne jäsen­tää osaa­mis­taan ja koota näyt­töjä, Ilona Laakkonen vinkkaa.

Iita Kettunen