Enemmän kuin johtavaa asemaa tai uramenestystä arvostavat sosiaalialan ammattilaiset työn, perheen ja ‑vapaa-ajan tasapainoa.

 

 

Perin­tei­sesti työ­ura ete­nee yhteen suun­taan ja toteu­tuu ylen­nyk­sin ja pal­kan­ko­ro­tuk­sin. Nykyi­sin työ­urat ovat kui­ten­kin monen suun­tai­sia. Ura ete­nee sivusuun­nassa, orga­ni­saa­tiota vaih­ta­malla tai muut­ta­malla tavoi­tetta. Ura­me­nes­tyk­sen kri­tee­rinä voi pal­kan tai ase­man ohella olla myös työ­tyy­ty­väi­syys ja elä­mä­na­luei­den tasapaino.

Talen­tia sel­vitti ensim­mäistä ker­taa, mil­lai­sia pit­kään alalla työs­ken­nel­lei­den sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työ­urat ovat olleet. Sel­vi­tyk­sen mukaan sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­sille on tär­keää työn, per­heen ja vapaa-ajan tasapaino.

– Työ­nan­ta­jien ja esi­mies­ten kan­nat­taa tukea työn ja vapaa-ajan yhteen­so­vit­ta­mista, sillä se lisää sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työ­tyy­ty­väi­syyttä ja työ­hön sitou­tu­mista, Talen­tian eri­tyis­asian­tun­tija Jaana Mans­sila sanoo.

Urakehitys tapahtuu vaihtamalla asiakasryhmää

Ylei­sim­min ura­ke­hi­tys sosi­aa­lia­lalla tar­koit­taa asia­kas­ryh­män vaih­ta­mista. Ura­ke­hi­tystä sel­vi­tet­tiin kysy­mällä ensim­mäi­nen teh­tä­vä­kenttä, työ­uran aikai­set teh­tä­vä­ken­tät ja nykyi­nen tehtäväkenttä.

Sosio­nomi (AMK) ‑tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den ja ylem­män ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­nei­den teh­tä­vä­ken­tissä tapah­tuu suh­teel­li­sen vähän muu­tok­sia Ensi­si­jai­sena alu­eena ovat var­hais­kas­va­tuk­sen teh­tä­vät ja toi­sella sijalla las­ten­suo­jelu kautta koko työ­uran. Ylem­män ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non suo­rit­ta­neet saat­ta­vat työs­ken­nellä nyky­vai­heessa myös vanhuspalveluissa.

Sosi­aa­li­työn­te­ki­jöillä ensim­mäi­nen teh­tä­vä­kenttä on ylei­sim­min aikuis­so­si­aa­li­työ, josta siir­ry­tään las­ten­suo­je­luun, ja sieltä per­heoi­keu­del­li­siin pal­ve­lui­hin tai hal­lin­nol­li­siin tehtäviin.

Sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­te­tuille las­ten­suo­jelu on veto­voi­mai­nen teh­tä­vä­alue, mutta siellä har­vem­min teh­dään koko työ­uraa vaan käy­dään lähinnä piipahtamassa.

– Tässä näkyy var­masti las­ten­suo­je­lun kriisi. Las­ten­suo­je­lusta läh­de­tään pois, kun näh­dään, mil­lai­set työ­olot ovat. Jos kriisi halu­taan aidosti rat­kaista, on työ­oloi­hin, asia­kas­mää­riin ja palk­kauk­seen sat­sat­tava, Mans­sila sanoo.

Palkkaus suurin epäkohta

Alan suu­rim­pina epä­koh­tina nousi­vat esille huono palkka ja työn kuor­mi­tus, mikä ei ole yllät­tä­vää. Sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lais­ten työ­urat ‑sel­vi­tyk­seen vas­tan­nei­den medi­aa­nian­sio kuu­kau­dessa oli 2 800 euroa, joka vas­taa pal­kan­saa­ja­nais­ten medi­aa­nian­siota, mutta jää noin kol­me­sa­taa euroa jäl­keen kaik­kien kokoai­kaista työtä teke­vien pal­kan­saa­jien kuu­kausian­siosta. Omaa alaa vas­taa­van kou­lu­tus­ta­son pal­koista sosi­aa­liala jää selkeästi.

– Palkka ei vas­taa sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen saa­maa kou­lu­tusta ja työn vaa­ti­vuutta. Alalla työs­ken­te­le­mi­nen vaa­tii kai­ken lisäksi jat­ku­vaa kou­lut­tau­tu­mista, sanoo Mans­sila. Sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­set kehit­tä­vät aktii­vi­sesti ammat­ti­tai­to­aan, sillä lähes kaikki sel­vi­tyk­seen vas­taa­jat oli­vat osal­lis­tu­neet täy­den­nys- ja erikoistumiskoulutukseen.

Sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen työ­mark­ki­na­ti­lanne on kui­ten­kin vakaa. Työt­tö­myys on suh­teel­li­sen vie­rasta ja lyhyt­kes­toista ja työ­suh­teet kokopäiväisiä.

Kris­tiina Koskiluoma