Tarkasta saatavasi työsuhteen päättyessä

Työntekijän ja työnantajan erimielisyys ylityökorvauksista ratkaistiin lopulta käräjäoikeudessa työntekijän eduksi.

Asumisyksikössä ohjaajana työskennellyt Talentian jäsen teki jaksotyötä, johon sovellettiin 51 viikon tasoittumisjaksoa. Työsuhde päättyi irtisanomisen vuoksi kesken tasoittumisjakson. Tuolloin työntekijä oli tehnyt 31 tuntia 38 minuuttia työtä yli keskimäärin 8‑tuntisten työpäivien. Työantaja maksoi näistä tunneista normaalin peruspalkan, mihin jäsen ei ollut tyytyväinen vaan vaati ylityökorvausten maksamista.

Työnantaja kieltäytyi maksamasta vedoten paikalliseen sopimiseen ja työaikalain 24 §:ään, jonka mukaan korvaus olisi normaali peruspalkka.

Kyse ei ollut suuresta summasta, mutta periaatteellisesti ratkaisu oli tärkeä.

Talentian asiantuntijoiden mukaan jäsen oli oikeutettu ylityökorvaukseen. Sovellettavassa yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa ei ollut erityistä kirjausta tilanteesta, jossa työsuhde päättyisi kesken yli kuuden viikon tasoittumisjakson. Kun ratkaisu ei löydy työehtosopimuksesta, pitää soveltaa työaikalakia.

Työnantaja yritti vedota paikalliseen sopimiseen, jonka mukaan olisi sovittu että maksetaan vain tunti tunnista.

Talentian asiantuntijat kiistivät paikallisen sopimisen kahdestakin syystä. Ensinnäkin työnantaja ei ollut riidan syntyaikaan järjestäytynyt työnantajaliittoon, eikä siis ollut voinut sopia paikallisesti. Toiseksi paikallisesti ei voi sopia lakia huonommista eduista.

Periaatteellinen kysymys viettiin oikeuteen

Riita eteni keskusneuvotteluihin työnantajanliiton ja Talentian välillä ja lopulta käräjäoikeuteen.

– Kyse ei ollut suuresta summasta, mutta periaatteellisesti ratkaisu oli tärkeä. Toki käräjäoikeuden päätöksellä ei ole ennakkopäätöksen luonnetta, toteaa jäsentä oikeudessa edustanut asianajaja Jyri Kilpi.

– Työaikalain 22 § mukaan ylityökorvaus jaksotyöaikamuodossa keskeytyneellä tasoittumisjaksolla maksetaan, jos keskimääräinen työaika kesken jääneenä ajanjaksona on työhön käytettynä vuorokausina 8:aa tuntia pitempi.

– Tämän tuntimäärän ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka.

– Vaadimme myös kuudelta päivältä odotusajan palkkaa, joka tulee kyseeseen silloin, kun työntekijä ei työsuhteen päättyessä ole saanut kaikkia saataviaan. Maksimissaan odotusajan palkka voi olla 6 työpäivän palkka, Kilpi selventää.

Voitto jäsenelle ja Talentialle

Käräjäoikeus totesi, ettei ratkaisu löytynyt työehtosopimuksesta ja pohti sitä, oliko kyseessä liukuva työaika vai jaksotyöaika. Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä alkamis- ja päättymisajankohdan. Kun liukuvasta työajasta sovitaan, on sovittava aikakin kiinteästä työajasta, työajan vuorokautisesta liukumarajasta, lepoaikojen sijoittumisesta sekä säännöllisen työajan ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Liukuma-aika voi olla enintään kolme tuntia ja viikoittainen säännöllinen työaika 40 tuntia.

Jaksotyöaika on mahdollista laissa määritellyillä aloilla. Säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu vuorokautta eikä viikkoa kohden, vaan ainoastaan vuorokausi- ja viikkolepoa koskevat säännöt rajoittavat työn teettämistä. Asumispalvelu on tyypillisesti tällainen ala.

Asiat eivät aina ole selkeitä. Siksi kannattaa miettiä, lähteekö oikeuteen.

Käräjäoikeuden mukaan jäsenen tapauksessa ei ollut kyse liukuvasta työajasta, sillä päivittäisestä liukumasta tai vuorokautisista liukumarajoista ei ole mainintaa. Kyse oli jaksotyöajasta.

Käräjäoikeus määräsi työnantajan maksamaan ylityökorvauksen ja odotusajan palkan sekä jäsenen oikeudenkäyntikulut.

Tapaus oli voitto jäsenelle ja Talentialle.

– Asiat eivät aina ole selkeitä. Siksi kannattaa miettiä, lähteekö oikeuteen. Hävinnyt osapuoli maksaa yleensä omat ja vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jotka tässä tapauksessa olivat yhteensä 13 000 euroa, varoittaa Jyri Kilpi.

– Talentian oikeusturvavakuutus toki tasaa jäsenen riskiä.

Oikeusprosessin pitkään kestoon kannattaa myös varautua. Tässäkin tapauksessa asia lähti vireille huhtikuussa 2018 ja päätös saatiin lokakuussa 2019. Työnantaja uhkasi vielä valittaa päätöksestä, mutta ei määräaikaan mennessä toimittanut asiaa eteenpäin. Käräjäoikeuden ratkaisu on lainvoimainen.

Kristiina Koskiluoma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *