Työntekijän ja työnantajan erimielisyys ylityökorvauksista ratkaistiin lopulta käräjäoikeudessa työntekijän eduksi.

 

 

Asumi­syk­si­kössä ohjaa­jana työs­ken­nel­lyt Talen­tian jäsen teki jak­so­työtä, johon sovel­let­tiin 51 vii­kon tasoit­tu­mis­jak­soa. Työ­suhde päät­tyi irti­sa­no­mi­sen vuoksi kes­ken tasoit­tu­mis­jak­son. Tuol­loin työn­te­kijä oli teh­nyt 31 tun­tia 38 minuut­tia työtä yli kes­ki­mää­rin 8‑tuntisten työ­päi­vien. Työ­an­taja mak­soi näistä tun­neista nor­maa­lin perus­pal­kan, mihin jäsen ei ollut tyy­ty­väi­nen vaan vaati yli­työ­kor­vaus­ten mak­sa­mista.

Työ­nan­taja kiel­täy­tyi mak­sa­masta vedo­ten pai­kal­li­seen sopi­mi­seen ja työ­ai­ka­lain 24 §:ään, jonka mukaan kor­vaus olisi nor­maali perus­palkka.

Kyse ei ollut suuresta summasta, mutta periaatteellisesti ratkaisu oli tärkeä.

Talen­tian asian­tun­ti­joi­den mukaan jäsen oli oikeu­tettu yli­työ­kor­vauk­seen. Sovel­let­ta­vassa yksi­tyi­sen sosi­aa­li­pal­ve­lua­lan työ­eh­to­so­pi­muk­sessa ei ollut eri­tyistä kir­jausta tilan­teesta, jossa työ­suhde päät­tyisi kes­ken yli kuu­den vii­kon tasoit­tu­mis­jak­son. Kun rat­kaisu ei löydy työ­eh­to­so­pi­muk­sesta, pitää sovel­taa työ­ai­ka­la­kia.

Työ­nan­taja yritti vedota pai­kal­li­seen sopi­mi­seen, jonka mukaan olisi sovittu että mak­se­taan vain tunti tun­nista.

Talen­tian asian­tun­ti­jat kiis­ti­vät pai­kal­li­sen sopi­mi­sen kah­des­ta­kin syystä. Ensin­nä­kin työ­nan­taja ei ollut rii­dan syn­ty­ai­kaan jär­jes­täy­ty­nyt työ­nan­ta­ja­liit­toon, eikä siis ollut voi­nut sopia pai­kal­li­sesti. Toi­seksi pai­kal­li­sesti ei voi sopia lakia huo­nom­mista eduista.

Periaatteellinen kysymys viettiin oikeuteen

Riita eteni kes­kus­neu­vot­te­lui­hin työ­nan­ta­jan­lii­ton ja Talen­tian välillä ja lopulta kärä­jä­oi­keu­teen.

– Kyse ei ollut suu­resta sum­masta, mutta peri­aat­teel­li­sesti rat­kaisu oli tär­keä. Toki kärä­jä­oi­keu­den pää­tök­sellä ei ole ennak­ko­pää­tök­sen luon­netta, toteaa jäsentä oikeu­dessa edus­ta­nut asia­na­jaja Jyri Kilpi.

– Työ­ai­ka­lain 22 § mukaan yli­työ­kor­vaus jak­so­työ­ai­ka­muo­dossa kes­key­ty­neellä tasoit­tu­mis­jak­solla mak­se­taan, jos kes­ki­mää­räi­nen työ­aika kes­ken jää­neenä ajan­jak­sona on työ­hön käy­tet­tynä vuo­ro­kausina 8:aa tun­tia pitempi.

– Tämän tun­ti­mää­rän ylit­tä­vältä kah­delta ensim­mäi­seltä tun­nilta mak­se­taan 50 %:lla ja seu­raa­vilta tun­neilta 100 %:lla koro­tettu perus­tun­ti­palkka.

– Vaa­dimme myös kuu­delta päi­vältä odo­tusa­jan palk­kaa, joka tulee kysee­seen sil­loin, kun työn­te­kijä ei työ­suh­teen päät­tyessä ole saa­nut kaik­kia saa­ta­vi­aan. Mak­si­mis­saan odo­tusa­jan palkka voi olla 6 työ­päi­vän palkka, Kilpi sel­ven­tää.

Voitto jäsenelle ja Talentialle

Kärä­jä­oi­keus totesi, ettei rat­kaisu löy­ty­nyt työ­eh­to­so­pi­muk­sesta ja pohti sitä, oliko kyseessä liu­kuva työ­aika vai jak­so­työ­aika. Liu­ku­vassa työ­ajassa työn­te­kijä voi sovi­tuissa rajoissa mää­rätä työnsä alka­mis- ja päät­ty­mi­sa­jan­koh­dan. Kun liu­ku­vasta työ­ajasta sovi­taan, on sovit­tava aika­kin kiin­teästä työ­ajasta, työ­ajan vuo­ro­kau­ti­sesta liu­ku­ma­ra­jasta, lepoai­ko­jen sijoit­tu­mi­sesta sekä sään­nöl­li­sen työ­ajan yli­tys­ten ja ali­tus­ten enim­mäis­ker­ty­mästä. Liu­kuma-aika voi olla enin­tään kolme tun­tia ja vii­koit­tai­nen sään­nöl­li­nen työ­aika 40 tun­tia.

Jak­so­työ­aika on mah­dol­lista laissa mää­ri­tel­lyillä aloilla. Sään­nöl­listä työ­ai­kaa ei ole rajoi­tettu vuo­ro­kautta eikä viik­koa koh­den, vaan ainoas­taan vuo­ro­kausi- ja viik­ko­le­poa kos­ke­vat sään­nöt rajoit­ta­vat työn teet­tä­mistä. Asu­mis­pal­velu on tyy­pil­li­sesti täl­lai­nen ala.

Asiat eivät aina ole selkeitä. Siksi kannattaa miettiä, lähteekö oikeuteen.

Kärä­jä­oi­keu­den mukaan jäse­nen tapauk­sessa ei ollut kyse liu­ku­vasta työ­ajasta, sillä päi­vit­täi­sestä liu­ku­masta tai vuo­ro­kau­ti­sista liu­ku­ma­ra­joista ei ole mai­nin­taa. Kyse oli jak­so­työ­ajasta.

Kärä­jä­oi­keus mää­räsi työ­nan­ta­jan mak­sa­maan yli­työ­kor­vauk­sen ja odo­tusa­jan pal­kan sekä jäse­nen oikeu­den­käyn­ti­ku­lut.

Tapaus oli voitto jäse­nelle ja Talen­tialle.

– Asiat eivät aina ole sel­keitä. Siksi kan­nat­taa miet­tiä, läh­teekö oikeu­teen. Hävin­nyt osa­puoli mak­saa yleensä omat ja vas­ta­puo­len oikeu­den­käyn­ti­ku­lut, jotka tässä tapauk­sessa oli­vat yhteensä 13 000 euroa, varoit­taa Jyri Kilpi.

– Talen­tian oikeus­tur­va­va­kuu­tus toki tasaa jäse­nen ris­kiä.

Oikeus­pro­ses­sin pit­kään kes­toon kan­nat­taa myös varau­tua. Täs­sä­kin tapauk­sessa asia lähti vireille huh­ti­kuussa 2018 ja pää­tös saa­tiin loka­kuussa 2019. Työ­nan­taja uhkasi vielä valit­taa pää­tök­sestä, mutta ei mää­rä­ai­kaan men­nessä toi­mit­ta­nut asiaa eteen­päin. Kärä­jä­oi­keu­den rat­kaisu on lain­voi­mai­nen.

Kris­tiina Kos­ki­luoma