Ottaako Suomi oppia Tanskan hyvin resurssoiduista työnvälityspalveluista ja korkeasta työttömyysturvasta vai uusliberalistisesta työttömien kurituspolitiikasta

 

Tans­kassa työ­voima liik­kuu enem­män kuin Suomessa. Tanskan talous­ti­lanne on myös parempi kuin Suomessa. Kukaan ei sin­nit­tele vas­ten­mie­li­sessä työ­pai­kassa, vaan irti­sa­nou­tuu ja etsii parem­man pai­kan. Irtisanotuksi tule­mi­nen­kaan ei ole saman­lai­nen kau­his­tus kuin Suomessa, sillä työt­tö­myys­turva on huo­mat­ta­vasti kor­keampi kuin Suomessa. Tosin se on myös lyhyempi, samoin kuin ammat­ti­suoja, joka on vain kol­men kuu­kau­den pituinen.

Työvoimapalvelut on sijoi­tettu kun­tien yllä­pi­tä­miin jobcen­te­rei­hin. Myös työt­tö­myys­kas­sat aut­ta­vat jäse­ni­ään etsi­mään työtä.

Ensimmäisen kuu­den kuu­kau­den aikana työn­ha­kija tapaa kuu­kausit­tain jobcen­te­rin työn­te­ki­jän. Työpaikkoja etsi­tään aktii­vi­sesti ja robo­tiik­kaa­kin hyö­dyn­ne­tään työ­paik­ko­jen löy­tä­mi­seksi. Robotit etsi­vät yri­tys­ten sivuilta avoi­mia paik­koja, sillä Tanskassakaan kaik­kia avoi­mia työ­paik­koja ei ilmoi­teta työ­voi­ma­hal­lin­non järjestelmiin.

Neljä vii­destä työt­tö­mästä työl­lis­tyy kol­men kuu­kau­den sisällä. Aika on tär­keä tekijä. Jos työn­ha­kija ei työl­listy puo­lessa vuo­dessa, on työl­lis­ty­mi­nen aina vain vaikeampaa.

Jos työtä ei heti löydy, jat­ke­taan Tanskan mal­lissa pal­ve­luja kaksi vuotta. Viimeisen puo­len vuo­den aikana työt­tö­mästä ote­taan jäl­leen tiu­kempi ote, ja suun­ni­tel­laan eri­tyis­toi­men­pi­teitä työl­lis­ty­mi­sen tai kou­lut­tau­tu­mi­sen tueksi. Kuten Suomessa, myös Tanskassa on kah­den lajin työt­tö­miä: vakuu­tet­tuja ja vakuut­ta­mat­to­mia pel­kän sosi­aa­li­tur­van varassa elä­viä. Jälkimmäisten asema on heikompi.

Neljä viidestä työttömästä työllistyy kolmen kuukauden sisällä.

Vajaakuntoisille on tar­jolla jous­ta­vaa työtä, esi­mer­kiksi muu­ta­man tun­nin työ­pa­ja­työtä, josta jobcen­ter mak­saa osan, työ­nan­taja osan. Sosiaali­-, ter­veys­-, ope­tus-­ ja työvoima­palvelut työs­ken­te­le­vät yhdessä vajaa­kun­tois­ten työl­lis­tä­mi­seksi ja laa­ti­vat pyö­reän­pöy­dän kes­kus­te­lussa suun­ni­tel­man, joka toteu­te­taan myös yhdessä.

Hjørring on esimerkillinen

Työvoimapalveluiden resurs­sointi vaih­te­lee kun­nit­tain. Sen vuoksi jois­sa­kin kun­nissa on hyvät tulok­set, toi­sissa huo­nom­mat. Asiakkaita voi olla lii­kaa, jotta jobcen­te­rin työn­te­kijä voisi paneu­tua jokai­sen tilan­tee­seen. Kuntoutustiimi voi tehdä suun­ni­tel­man pal­ve­luista, mutta kun­nan ei tar­vitse antaa niitä. Pahimmillaan sys­teemi ei tuota muuta kuin tapaa­mi­sia ja turhautumista.

Luoteis-­Tanskassa sijait­seva 40 000 asuk­kaan Hjørringin kunta on esi­merkki mal­lik­kaasta työt­tö­myy­den­hoi­dosta. Se päätti tosis­saan inves­toida työl­lis­tä­mi­seen. Kunnassa las­ket­tiin, että kunta saa vii­dessä vuo­dessa kak­sin­ker­tai­sena takai­sin työl­lis­tä­mi­seen sijoi­te­tut 125 mil­joo­naa kruu­nua. Kolmen vuo­den koh­dalla kunta on jo edellä tavoitteestaan.

Mihin on sijoi­tettu? On pal­kattu jobcen­te­rei­hin lisää sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä siten, että kul­la­kin on 20 asia­kasta enti­sen 90 asiak­kaan sijaan. Jokainen kun­nan 600 työt­tö­mästä on otettu tar­kas­te­luun ja sel­vi­te­tään työ­kun­toi­suus, jär­jes­te­tään kou­lu­tusta, kun­tou­tusta tai etsi­tään työ­paikka. Käytössä on tuki­pal­ve­luita kuten fysio­te­ra­peut­teja ja mie­len­ter­vey­den asian­tun­ti­joita. Jobcenterin työn­te­ki­jät etsi­vät aktii­vi­sesti työ­paik­koja käy­mällä yri­tyk­sissä ja esit­te­le­mällä, mil­laista työ­voi­maa olisi tarjolla.

Kiristynyt tukipolitiikka

Vuosi sit­ten Tanskassa kiris­tet­tiin sosi­aa­lie­tuuk­sia. Jos työn­ha­kija ei ole edel­li­sen vuo­den aikana teh­nyt työtä 225 tun­tia, hänen etuuk­si­aan voi­daan lei­kata. Sosiaalituelle ase­tet­tiin myös katto. Matalampaa tukea mak­se­taan myös kai­kille, jotka ovat olleet vuo­den ver­ran pois Tanskasta edel­lis­ten 8 vuo­den aikana. Näin saa­tiin tasa­ver­tai­suu­den peri­aa­tetta rik­ko­matta tur­va­pai­kan­ha­ki­joille ja maa­han­muut­ta­jille pie­nem­mät tuet kuin tans­ka­lai­sille. Toki joku­nen ulko­mailla oles­kel­lut tanska­ lais­ta­lous­kin rat­kai­susta kärsii.

Uusi käy­täntö on lei­kan­nut tukia huo­mat­ta­vasti suu­rem­malta jou­kolta kuin lakie­si­tystä par­la­men­tissa käsi­tel­täessä ole­tet­tiin. Silloin puhut­tiin 25 000 talou­desta, mutta määrä on liki kol­min­ker­tai­nen. Leikkaukset ovat suu­ruu­del­taan merkittäviä.

Vuosi sitten Tanskassa kiristettiin sosiaalietuuksia.

− Köyhyys ja lap­si­köy­hyys on läh­te­nyt kas­vuun kohis­ten samalla kun sosi­aa­li­tu­kien saa­jien määrä on pie­nen­ty­nyt. Yksinhuoltajiin muu­tok­set ovat iske­neet pahi­ten, kuvaa Tanskan sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­jär­jes­tön DS:n eri­tyis­asian­tun­tija Henrik Egelund Nielsen.

Asumisesta on myös tul­lut ongelma. Tukien leik­kaa­mi­nen pakot­taa etsi­mään hal­vem­paa ja usein ahtaam­paa ja puut­teel­li­sem­paa asun­toa. Halvat asun­not ovat paik­ka­kun­nilla, joilla ei ole työ­paik­koja. Köyhyyden ja syr­jäy­ty­mi­sen kehä on valmis.

Sosiaalityöntekijät nousivat kuripolitiikkaa vastaan

Muutos iski myös sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­hin, jotka jou­tu­vat pane­maan toi­meen muu­tok­set. 225­ tun­nin sääntö pakotti tut­ki­maan 250 000 sosi­aa­li­tu­kea saa­van kan­sa­lai­sen tilan­teen nopealla aika­tau­lulla. Yhtään lisä­työ­voi­maa tähän urak­kaan ei tar­jottu. Sosiaalityöntekijät ovat myös koh­dan­neet kan­sa­lais­ten vihan­pur­kauk­set koh­tuut­to­mista leikkauksista.

Kun sosi­aa­li­tur­van kiris­tys hyväk­syt­tiin par­la­men­tissa, oli ammat­ti­liitto DS jo laa­ti­nut jäse­nil­leen ohjeet ja infor­maa­tio­ma­te­ri­aa­lia verk­koon. Liiton työn­te­ki­jät ja hal­li­tuk­sen jäse­net jal­kau­tui­vat eri alueille ja neljä kon­sult­tia aloitti kier­tä­mi­sen luot­ta­mus­mies­ten luona. Alueyhdistyksissä opis­kel­tiin ja poh­dit­tiin kysymystä.

Lakien toi­meen­pano jäi kun­tien pää­tet­tä­väksi. Oli mui­ta­kin mah­dol­li­suuk­sia kuin leik­kauk­set. Voitiin esi­mer­kiksi inves­toida ehkäi­se­vään työ­hön. DS tuotti alu­eel­li­sille yhdis­tyk­sille niin ikään leh­dis­tö­ma­te­ri­aa­lia ja ins­pi­raa­tio­pa­pe­reita miten vai­kut­taa kuntapäättäjiin.

− Onneksi vain noin puo­let kun­nista on otta­nut leik­kauk­set täy­si­mää­räi­sinä käyt­töön, ker­too Nielsen.

Jobcenterin työntekijät etsivät työpaikkoja käymällä yrityksissä ja esittelemällä, millaista työvoimaa olisi tarjolla.

Liiton uusi tapa toi­mia herätti jäse­nissä innos­tusta, mutta myös häm­men­nystä. Heräsi pal­jon kysy­myk­siä. Voivatko sosi­aa­li­työn­te­ki­jät olla poliit­ti­sia ja liit­tou­tua asiak­kai­den kanssa? Joudutaanko ris­ti­rii­toi­hin esi­mies­ten ja kun­tien joh­don kanssa? Kummasta on kyse, omasta asiasta vai asiak­kai­den asiasta? Alueyhdistykset koki­vat myös haas­teen suu­reksi. Jäsenistä tun­tui, että mate­ri­aa­lia on jo aivan liikaa.

− Otimme tästä opiksi. Nyt kun val­mis­tau­dumme mar­ras­kuussa 2017 pidet­tä­viin pai­kal­lis­vaa­lei­hin, olemme liik­keellä huo­mat­ta­vasti sup­peam­malla mate­ri­aa­lilla. Yhteiskunnallista vai­kut­ta­mista emme jätä, vaan se on tär­keä ammat­ti­lii­ton teh­tävä niin kan­sal­li­sesti kuin pai­kal­li­sesti, Nielsen vakuuttaa.

Maahanmuuttajien integraatiota

Anja Vindal Johansen työs­ken­te­lee maa­han­muut­ta­jien integraatio­ ja työl­lis­tä­mi­syk­si­kön tii­min­ve­tä­jänä Hørsholmin kun­nassa Kööpenhaminan poh­jois­puo­lella. Toimintatavat ovat saman­lai­set kuin taval­li­sessa jobcen­te­rin tii­missä. Erona se, että maa­han­muut­ta­jien ja tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den sosi­aa­li­turva on pie­nempi, kes­ki­mää­rin 2/3 pysy­västi Tanskassa asu­van sosiaaliturvasta.

Luonnollisesti kieli muo­dos­taa ongel­man. Englannintaitoisilla maa­han­muut­ta­jilla on hel­pom­paa. Anja Vindal Johansen ker­too, että integrointi tapah­tuu kol­mi­por­tai­sesti. Ensimmäisenä aske­leena ovat har­joit­te­lu­pai­kat. Maahanmuuttaja totut­te­lee tans­ka­lai­seen työ­elä­mään ja työ­hön pal­katta, ja saa sosi­aa­li­tur­vaa. Harjoittelujakso voi kes­tää 4−13 viikkoa.

Toinen askel on työl­lis­tää maa­han­muut­taja palk­ka­tuen avulla. Työnantaja saa osan palk­kauk­seen tar­vit­ta­vasta rahasta yhteis­kun­nalta. Palkkatukea voi saada 3−6 kuu­kau­den ajan.

Jobcenter käyt­tää tar­vit­taessa men­to­reita tuke­maan maa­han­muut­ta­jien työtä har­joit­te­lu­pai­koissa ja palk­ka­tue­tussa työssä. Nämä mene­vät työ­pai­kalle ja seu­raa­vat työtä, jut­te­le­vat työl­lis­tet­tä­vän ja tämän esi­mies­ten kanssa, aut­ta­vat ja tukevat.

Oikeita työpaikkoja on vaikea luoda

Harjoittelu­- ja työ­paik­ko­jen löy­tä­mi­seksi jobcen­te­rit jär­jes­tä­vät työ­nan­ta­jien ja maa­han­muut­ta­jien tref­fejä. Paikalle kut­su­taan alu­een työ­nan­ta­jia ja maa­han­muut­ta­jia ja nämä voi­vat tutus­tua. Tavoitteena on yhdis­tää työ­nan­taja ja työn­te­kijä ja saada nämä tapaa­maan kes­ke­nään uudelleen.

− Toiveena on tie­ten­kin, että työ­nan­taja tämän ajan jäl­keen löy­tää itse palk­ka­ra­hat koko­nai­suu­des­saan ja työl­lis­tää oikeasti. Joskus näin käy, Anja Vindal Johansen kertoo.

Väärinkäytöksiä on pyritty ehkäi­se­mään siten, että yhdellä työ­nan­ta­jalla ei voi olla kuin tietty määrä har­joit­te­li­joita tai palk­ka­tuella työskenteleviä.

− Jos havait­semme, että työ­nan­taja on halu­kas otta­maan har­joit­te­li­jan tai palk­ka­tue­tun yhden toi­sensa perään, mutta ei työl­listä muu­ten, lope­tamme yhteis­työn hänen kans­saan, Vindal Johansen kertoo.

Palkaton har­joit­telu on Vindal Johansenin mie­lestä hyvä keino aut­taa kiinni tans­ka­lai­seen työ­elä­mään. Kielitaito, työ­tai­dot, kyky olla täs­mäl­li­sesti pai­kalla ja toi­mia työ­pai­kalla para­ne­vat. Toisaalta Vindal Johansen näkee myös sen, että har­joit­telu kau­nis­taa tilastoja.

− Näyttää siltä, kuin työt­tö­mien määrä vähe­nisi, vaikka he ovat vain pii­lossa pal­ka­tonta työtä teke­mässä. Oikeita työ­paik­koja ei synny kovin pal­jon näillä keinoilla.

Kristiina Koskiluoma

Päivitetty otsikko 29.12.2017.