Rahasuhteiden lisäksi taloussosiaalityössä paneudutaan toimeentuloon, kuluttamiseen ja siihen, kuinka voidaan parantaa taloudellista toimintakykyisyyttä.

 

 

Jos Mikko Men­estyjän pesukone hajoaa, Mikko marssii kaup­paan ja ostaa uuden, sil­lä hänel­lä on tilil­lä säästössä rahaa täl­laisia yllät­täviä meno­ja varten. Mikko voi myös laina­ta rahaa van­hem­mil­taan tai pyytää lainaa pankista. Veikko Vähä­varainen sen sijaan joutuu miet­timään, mis­sä voisi pestä pyykkin­sä, kun rahaa uuteen pesukoneeseen ei ole, eikä työt­tömiltä ja sairastelevil­ta van­hem­mil­takaan voi pyytää. Pikavip­pi voisi olla yksi ratkaisu, mut­ta se voi koitua hyvinkin kalli­ik­si.

Mitä mah­dol­lisuuk­sia sosi­aal­i­työl­lä on aut­taa Veikko Vähä­varaista? Muun muas­sa tätä tarkastelee Kokkolan yliopis­tokeskus Chy­de­niuk­sen yliopistonopet­ta­ja Katri Viitasa­lo väitöskir­jas­saan, joka paneu­tuu talous­sosi­aal­i­työhön.

Talous­sosi­aal­i­työ tutkii Viitasa­lon mukaan toimeen­tu­loa kokon­ais­val­tais­es­ti. Se tarkastelee insti­tu­tion­aal­isia ja sosi­aal­isia rak­en­tei­ta, mut­ta myös niitä ajatuk­sia, tun­tei­ta ja asen­tei­ta, jot­ka ohjaa­vat ihmisen suhdet­ta rahan käyt­töön. Talous­sosi­aal­i­työn tarkoituk­se­na on vahvis­taa asi­akkaan taloudel­lista toim­intakykyä ja osal­lis­tua hänen toim­intaym­päristön­sä sekä palvelu­jen kehit­tämiseen siten, että taloudel­lis­es­ti heikos­sa ase­mas­sa ole­van mah­dol­lisu­udet osal­lis­tua parani­si­vat.

− Näen talous­sosi­aal­i­työn moni­u­lot­teise­na muu­tostyönä, jol­la tor­ju­taan eri­ar­voisu­ut­ta ja köy­hyyt­tä. Se on myös talouteen liit­tyvistä asioista keskustelemista ja yksi keino kehit­tää sosi­aal­i­työtä, Viitasa­lo pain­ot­taa.

Taitoa tulla rahan kanssa toimeen

Taloudelli­nen toim­intakyky­isyys tarkoit­taa Viitasa­lon mukaan muun muas­sa sitä, kuin­ka ihmi­nen kyke­nee tule­maan rahan kanssa toimeen, eli mil­laisia tieto­ja ja taito­ja sekä niin san­ot­tua taloudel­lista luku­taitoa hänel­lä on, jot­ta hän saisi rahat riit­tämään. Pelkkä tieto­jen ja taito­jen lisäämi­nen ei kuitenkaan toimeen­tu­lo-ongelmia ratkaise.

On tunnistettava ensin, millaisia palveluja pienituloinen ihminen tarvitsee.

− Sosi­aal­i­työssä pitää olla kiin­nos­tunut myös ihmisen mah­dol­lisuuk­sista toimia, ei vain siitä, mil­laisia taito­ja hänel­lä on, sanoo Viitasa­lo.

Jos esimerkik­si Veikko Vähä­varaisen talos­sa ei ole asukkaiden käytössä ole­vaa pesu­tu­paa, mil­laisia mah­dol­lisuuk­sia hänel­lä on löytää ratkaisu äkil­liseen pul­maansa?

Tärkeää on Viitasa­lon mukaan ensin tun­nistaa, mil­laisia palvelu­ja pien­i­t­u­loinen ihmi­nen tarvit­see, ja etsiä ihmisen ympäristöstä mah­dol­lisu­udet aut­taa.

Kiel­teinen esimerk­ki vähä­varaisille näistä mah­dol­lisuuk­sista ovat pikavip­it, joi­hin tur­vaudu­taan hel­posti, mut­ta jois­sa piilee sudenkuop­pa.

− Sosi­aal­i­työssähän voidaan täl­lai­sis­sa tilanteis­sa tar­jo­ta esimerkik­si sosi­aal­ista luo­to­tus­ta, mut­ta muuten vähä­varais­ten ihmis­ten valin­nan­mah­dol­lisu­udet eivät ole kovin laa­jat.

Viitasa­lo korostaa, että talous­sosi­aal­i­työssä toimeen­tu­lokysymyk­siä tarkastel­laan paljon laa­jem­min kuin rahan käytön näkökul­mas­ta. Usein­han pelkkä taloudelli­nen tuki ei riitä, vaan joskus asi­akkaalle on tar­jot­ta­va myös vah­vaa psykososi­aal­ista tukea, kos­ka toimeen­tu­lo-ongel­mat saat­ta­vat herät­tää monia vahvo­ja tun­tei­ta, kuten toiv­ot­to­muut­ta, häpeää, arvot­to­muut­ta, neu­vot­to­muut­ta tai syyl­lisyyt­tä.

Asi­akas on saat­tanut menet­tää täysin uskon omi­in kyky­i­hin­sä. Sosi­aal­i­työssä pyritään tuke­maan ihmistä toiv­ot­toma­l­ta näyt­tävässä tilanteessakin kuu­losta­mat­ta moral­isoival­ta.

− Sosi­aal­i­työssä kysytään taitoa motivoi­da ihmistä ja luo­da toivoa.

Taloussosiaalityö tutkii myös rakenteita

Asia ei ole kovin yksinker­tainen, sil­lä kulu­tuskeskeisessä yhteiskun­nas­samme nousee esi­in monia kysymyk­siä, jot­ka haas­ta­vat sosi­aal­i­työn: kuin­ka ihmi­nen osal­lis­tuu kulu­tusy­hteiskun­taan, jos hänen talouten­sa ei sitä kestä? Pitäisikö vähä­varaisen yksin­huolta­jaäidin ostaa las­ten­vaunut ja vaat­teet kirp­puto­ril­ta? Vai nor­mal­isoidaanko köy­hyyt­tä opet­ta­mal­la vähä­varaista tule­maan pienel­lä rahal­la toimeen?

Mitkä rakenteet tuottavat köyhyyttä tai voisivat ehkäistä sitä?

− Tämä asia on mon­es­ta näkökul­mas­ta myös hyvin jän­nit­teinen ja nos­taa esi­in tas­apain­oilun kon­trol­lin ja tuen välil­lä, Viitasa­lo toteaa.

Vaik­ka taloudel­lisen toim­intakyvyn löy­tymi­nen voi jos­sain tilanteessa olla läh­es utopisti­nen tavoite, tulisi sosi­aal­i­työn­tek­i­jän seisoa heikos­sa ase­mas­sa ole­van rin­nal­la ja etsiä sitä apua, jota ihmiset tarvit­se­vat. Tähän velvoit­taa sosi­aal­i­työn arvopo­h­ja: tärkein on ihmi­nen, ei hänen taloudelli­nen toim­intakykyn­sä.

Talous­sosi­aal­i­työssä on tärkeää tutkia myös, mitkä rak­en­teet tuot­ta­vat köy­hyyt­tä tai voisi­vat ehkäistä sitä.

−Tässä mielessä on eri­tyisen tärkeää yhteiskun­nalli­nen vaikut­ta­mi­nen ja yhteistyö eri toim­i­joiden kanssa.

Esimerkik­si nuorten kanssa työsken­nel­lessä pyritään ehkäi­sevässä mielessä vahvis­ta­maan hei­dän taloudel­lista luku­taitoaan ja tar­jo­taan tietoa ja taitoa liit­tyen vaikka­pa vuokran­mak­sun tai veroil­moituk­sen tekoon. Näin toteutetaan las­ten ja nuorten taloudel­lista sosial­isaa­tio­ta.

Viitasa­lo myön­tää, että asi­akkaan taloudel­lisen toim­intakyvyn tukem­i­nen voi olla hyvin jän­nit­teinen ja mon­isyi­nen asia johtuen myös sosi­aal­i­työn kak­so­is­man­daatista, jos­sa sosi­aal­i­työ toimii yhteiskun­nan rahoit­ta­mana vas­tu­unkan­ta­jana samanaikaises­ti, kun sen keskeinen tehtävä on tukea ja huole­htia asi­akkaan selviy­tymis­es­tä ja toimeen­tu­lon tur­vaamis­es­ta.

Sosi­aal­i­työssä on Viitasa­lon mukaan tärkeää reflek­toi­da omaa ase­maa ja asen­tei­ta, jot­ta väl­tytään toiseut­ta tuot­taval­ta toiminnal­ta.

− Myös talous­sosi­aal­i­työssä on muis­tet­ta­va, että työmme ydin on ihmi­nen, joka menee kaikkien toim­intakyky­jen ja talouk­sien ohi.

Iita Ket­tunen