Rahasuhteiden lisäksi taloussosiaalityössä paneudutaan toimeentuloon, kuluttamiseen ja siihen, kuinka voidaan parantaa taloudellista toimintakykyisyyttä.

 

 

Jos Mikko Menes­ty­jän pesu­kone hajoaa, Mikko mars­sii kaup­paan ja ostaa uuden, sillä hänellä on tilillä sääs­tössä rahaa täl­lai­sia yllät­tä­viä menoja var­ten. Mikko voi myös lai­nata rahaa van­hem­mil­taan tai pyy­tää lai­naa pan­kista. Veikko Vähä­va­rai­nen sen sijaan jou­tuu miet­ti­mään, missä voisi pestä pyyk­kinsä, kun rahaa uuteen pesu­ko­nee­seen ei ole, eikä työt­tö­miltä ja sai­ras­te­le­vilta van­hem­mil­ta­kaan voi pyy­tää. Pika­vippi voisi olla yksi rat­kaisu, mutta se voi koi­tua hyvin­kin kal­liiksi.

Mitä mah­dol­li­suuk­sia sosi­aa­li­työllä on aut­taa Veikko Vähä­va­raista? Muun muassa tätä tar­kas­te­lee Kok­ko­lan yli­opis­to­kes­kus Chy­de­niuk­sen yli­opis­ton­opet­taja Katri Vii­ta­salo väi­tös­kir­jas­saan, joka paneu­tuu talous­so­si­aa­li­työ­hön.

Talous­so­si­aa­li­työ tut­kii Vii­ta­sa­lon mukaan toi­meen­tu­loa koko­nais­val­tai­sesti. Se tar­kas­te­lee ins­ti­tu­tio­naa­li­sia ja sosi­aa­li­sia raken­teita, mutta myös niitä aja­tuk­sia, tun­teita ja asen­teita, jotka ohjaa­vat ihmi­sen suh­detta rahan käyt­töön. Talous­so­si­aa­li­työn tar­koi­tuk­sena on vah­vis­taa asiak­kaan talou­del­lista toi­min­ta­ky­kyä ja osal­lis­tua hänen toi­min­taym­pä­ris­tönsä sekä pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­seen siten, että talou­del­li­sesti hei­kossa ase­massa ole­van mah­dol­li­suu­det osal­lis­tua para­ni­si­vat.

− Näen talous­so­si­aa­li­työn moniu­lot­tei­sena muu­tos­työnä, jolla tor­ju­taan eriar­voi­suutta ja köy­hyyttä. Se on myös talou­teen liit­ty­vistä asioista kes­kus­te­le­mista ja yksi keino kehit­tää sosi­aa­li­työtä, Vii­ta­salo pai­not­taa.

Taitoa tulla rahan kanssa toimeen

Talou­del­li­nen toi­min­ta­ky­kyi­syys tar­koit­taa Vii­ta­sa­lon mukaan muun muassa sitä, kuinka ihmi­nen kyke­nee tule­maan rahan kanssa toi­meen, eli mil­lai­sia tie­toja ja tai­toja sekä niin sanot­tua talou­del­lista luku­tai­toa hänellä on, jotta hän saisi rahat riit­tä­mään. Pelkkä tie­to­jen ja tai­to­jen lisää­mi­nen ei kui­ten­kaan toi­meen­tulo-ongel­mia rat­kaise.

On tunnistettava ensin, millaisia palveluja pienituloinen ihminen tarvitsee.

− Sosi­aa­li­työssä pitää olla kiin­nos­tu­nut myös ihmi­sen mah­dol­li­suuk­sista toi­mia, ei vain siitä, mil­lai­sia tai­toja hänellä on, sanoo Vii­ta­salo.

Jos esi­mer­kiksi Veikko Vähä­va­rai­sen talossa ei ole asuk­kai­den käy­tössä ole­vaa pesu­tu­paa, mil­lai­sia mah­dol­li­suuk­sia hänellä on löy­tää rat­kaisu äkil­li­seen pul­maansa?

Tär­keää on Vii­ta­sa­lon mukaan ensin tun­nis­taa, mil­lai­sia pal­ve­luja pie­ni­tu­loi­nen ihmi­nen tar­vit­see, ja etsiä ihmi­sen ympä­ris­töstä mah­dol­li­suu­det aut­taa.

Kiel­tei­nen esi­merkki vähä­va­rai­sille näistä mah­dol­li­suuk­sista ovat pika­vi­pit, joi­hin tur­vau­du­taan hel­posti, mutta joissa pii­lee suden­kuoppa.

− Sosi­aa­li­työs­sä­hän voi­daan täl­lai­sissa tilan­teissa tar­jota esi­mer­kiksi sosi­aa­lista luo­to­tusta, mutta muu­ten vähä­va­rais­ten ihmis­ten valin­nan­mah­dol­li­suu­det eivät ole kovin laa­jat.

Vii­ta­salo koros­taa, että talous­so­si­aa­li­työssä toi­meen­tu­lo­ky­sy­myk­siä tar­kas­tel­laan pal­jon laa­jem­min kuin rahan käy­tön näkö­kul­masta. Usein­han pelkkä talou­del­li­nen tuki ei riitä, vaan jos­kus asiak­kaalle on tar­jot­tava myös vah­vaa psy­ko­so­si­aa­lista tukea, koska toi­meen­tulo-ongel­mat saat­ta­vat herät­tää monia vah­voja tun­teita, kuten toi­vot­to­muutta, häpeää, arvot­to­muutta, neu­vot­to­muutta tai syyl­li­syyttä.

Asia­kas on saat­ta­nut menet­tää täy­sin uskon omiin kykyi­hinsä. Sosi­aa­li­työssä pyri­tään tuke­maan ihmistä toi­vot­to­malta näyt­tä­vässä tilan­tees­sa­kin kuu­los­ta­matta mora­li­soi­valta.

− Sosi­aa­li­työssä kysy­tään tai­toa moti­voida ihmistä ja luoda toi­voa.

Taloussosiaalityö tutkii myös rakenteita

Asia ei ole kovin yksin­ker­tai­nen, sillä kulu­tus­kes­kei­sessä yhteis­kun­nas­samme nousee esiin monia kysy­myk­siä, jotka haas­ta­vat sosi­aa­li­työn: kuinka ihmi­nen osal­lis­tuu kulu­tusyh­teis­kun­taan, jos hänen talou­tensa ei sitä kestä? Pitäi­sikö vähä­va­rai­sen yksin­huol­ta­ja­äi­din ostaa las­ten­vau­nut ja vaat­teet kirp­pu­to­rilta? Vai nor­ma­li­soi­daanko köy­hyyttä opet­ta­malla vähä­va­raista tule­maan pie­nellä rahalla toi­meen?

Mitkä rakenteet tuottavat köyhyyttä tai voisivat ehkäistä sitä?

− Tämä asia on monesta näkö­kul­masta myös hyvin jän­nit­tei­nen ja nos­taa esiin tasa­pai­noi­lun kont­rol­lin ja tuen välillä, Vii­ta­salo toteaa.

Vaikka talou­del­li­sen toi­min­ta­ky­vyn löy­ty­mi­nen voi jos­sain tilan­teessa olla lähes uto­pis­ti­nen tavoite, tulisi sosi­aa­li­työn­te­ki­jän sei­soa hei­kossa ase­massa ole­van rin­nalla ja etsiä sitä apua, jota ihmi­set tar­vit­se­vat. Tähän vel­voit­taa sosi­aa­li­työn arvo­pohja: tär­kein on ihmi­nen, ei hänen talou­del­li­nen toi­min­ta­ky­kynsä.

Talous­so­si­aa­li­työssä on tär­keää tut­kia myös, mitkä raken­teet tuot­ta­vat köy­hyyttä tai voi­si­vat ehkäistä sitä.

−Tässä mie­lessä on eri­tyi­sen tär­keää yhteis­kun­nal­li­nen vai­kut­ta­mi­nen ja yhteis­työ eri toi­mi­joi­den kanssa.

Esi­mer­kiksi nuor­ten kanssa työs­ken­nel­lessä pyri­tään ehkäi­se­vässä mie­lessä vah­vis­ta­maan hei­dän talou­del­lista luku­tai­to­aan ja tar­jo­taan tie­toa ja tai­toa liit­tyen vaik­kapa vuo­kran­mak­sun tai veroil­moi­tuk­sen tekoon. Näin toteu­te­taan las­ten ja nuor­ten talou­del­lista sosia­li­saa­tiota.

Vii­ta­salo myön­tää, että asiak­kaan talou­del­li­sen toi­min­ta­ky­vyn tuke­mi­nen voi olla hyvin jän­nit­tei­nen ja moni­syi­nen asia joh­tuen myös sosi­aa­li­työn kak­sois­man­daa­tista, jossa sosi­aa­li­työ toi­mii yhteis­kun­nan rahoit­ta­mana vas­tuun­kan­ta­jana saman­ai­kai­sesti, kun sen kes­kei­nen teh­tävä on tukea ja huo­leh­tia asiak­kaan sel­viy­ty­mi­sestä ja toi­meen­tu­lon tur­vaa­mi­sesta.

Sosi­aa­li­työssä on Vii­ta­sa­lon mukaan tär­keää reflek­toida omaa ase­maa ja asen­teita, jotta väl­ty­tään toi­seutta tuot­ta­valta toi­min­nalta.

− Myös talous­so­si­aa­li­työssä on muis­tet­tava, että työmme ydin on ihmi­nen, joka menee kaik­kien toi­min­ta­ky­ky­jen ja talouk­sien ohi.

Iita Ket­tu­nen