Rahasuhteiden lisäksi taloussosiaalityössä paneudutaan toimeentuloon, kuluttamiseen ja siihen, kuinka voidaan parantaa taloudellista toimintakykyisyyttä.

 

 

Jos Mikko Menes­tyjän pesukone hajoaa, Mikko marssii kauppaan ja ostaa uuden, sillä hänellä on tilillä säästössä rahaa tällaisia yllät­täviä menoja varten. Mikko voi myös lainata rahaa vanhem­miltaan tai pyytää lainaa pankista. Veikko Vähäva­rainen sen sijaan joutuu miettimään, missä voisi pestä pyykkinsä, kun rahaa uuteen pesuko­neeseen ei ole, eikä työttö­miltä ja sairas­te­le­vilta vanhem­mil­takaan voi pyytää. Pikavippi voisi olla yksi ratkaisu, mutta se voi koitua hyvinkin kalliiksi.

Mitä mahdol­li­suuksia sosiaa­li­työllä on auttaa Veikko Vähäva­raista? Muun muassa tätä tarkas­telee Kokkolan yliopis­to­keskus Chyde­niuksen yliopis­ton­opettaja Katri Viitasalo väitös­kir­jassaan, joka paneutuu talous­so­si­aa­li­työhön.

Talous­so­si­aa­lityö tutkii Viita­salon mukaan toimeen­tuloa kokonais­val­tai­sesti. Se tarkas­telee insti­tu­tio­naa­lisia ja sosiaa­lisia raken­teita, mutta myös niitä ajatuksia, tunteita ja asenteita, jotka ohjaavat ihmisen suhdetta rahan käyttöön. Talous­so­si­aa­lityön tarkoi­tuksena on vahvistaa asiakkaan talou­del­lista toimin­ta­kykyä ja osallistua hänen toimin­taym­pä­ris­tönsä sekä palve­lujen kehit­tä­miseen siten, että talou­del­li­sesti heikossa asemassa olevan mahdol­li­suudet osallistua parani­sivat.

− Näen talous­so­si­aa­lityön moniu­lot­teisena muutos­työnä, jolla torjutaan eriar­voi­suutta ja köyhyyttä. Se on myös talouteen liitty­vistä asioista keskus­te­le­mista ja yksi keino kehittää sosiaa­li­työtä, Viitasalo painottaa.

Taitoa tulla rahan kanssa toimeen

Talou­del­linen toimin­ta­ky­kyisyys tarkoittaa Viita­salon mukaan muun muassa sitä, kuinka ihminen kykenee tulemaan rahan kanssa toimeen, eli millaisia tietoja ja taitoja sekä niin sanottua talou­del­lista lukutaitoa hänellä on, jotta hän saisi rahat riittämään. Pelkkä tietojen ja taitojen lisää­minen ei kuitenkaan toimeentulo-ongelmia ratkaise.

On tunnistettava ensin, millaisia palveluja pienituloinen ihminen tarvitsee.

− Sosiaa­li­työssä pitää olla kiinnos­tunut myös ihmisen mahdol­li­suuk­sista toimia, ei vain siitä, millaisia taitoja hänellä on, sanoo Viitasalo.

Jos esimer­kiksi Veikko Vähäva­raisen talossa ei ole asukkaiden käytössä olevaa pesutupaa, millaisia mahdol­li­suuksia hänellä on löytää ratkaisu äkilliseen pulmaansa?

Tärkeää on Viita­salon mukaan ensin tunnistaa, millaisia palveluja pieni­tu­loinen ihminen tarvitsee, ja etsiä ihmisen ympäris­töstä mahdol­li­suudet auttaa.

Kielteinen esimerkki vähäva­rai­sille näistä mahdol­li­suuk­sista ovat pikavipit, joihin turvau­dutaan helposti, mutta joissa piilee suden­kuoppa.

− Sosiaa­li­työs­sähän voidaan tällai­sissa tilan­teissa tarjota esimer­kiksi sosiaa­lista luoto­tusta, mutta muuten vähäva­raisten ihmisten valin­nan­mah­dol­li­suudet eivät ole kovin laajat.

Viitasalo korostaa, että talous­so­si­aa­li­työssä toimeen­tu­lo­ky­sy­myksiä tarkas­tellaan paljon laajemmin kuin rahan käytön näkökul­masta. Useinhan pelkkä talou­del­linen tuki ei riitä, vaan joskus asiak­kaalle on tarjottava myös vahvaa psyko­so­si­aa­lista tukea, koska toimeentulo-ongelmat saattavat herättää monia vahvoja tunteita, kuten toivot­to­muutta, häpeää, arvot­to­muutta, neuvot­to­muutta tai syylli­syyttä.

Asiakas on saattanut menettää täysin uskon omiin kykyi­hinsä. Sosiaa­li­työssä pyritään tukemaan ihmistä toivot­to­malta näyttä­vässä tilan­tees­sakin kuulos­ta­matta morali­soi­valta.

− Sosiaa­li­työssä kysytään taitoa motivoida ihmistä ja luoda toivoa.

Taloussosiaalityö tutkii myös rakenteita

Asia ei ole kovin yksin­ker­tainen, sillä kulutus­kes­kei­sessä yhteis­kun­nas­samme nousee esiin monia kysymyksiä, jotka haastavat sosiaa­lityön: kuinka ihminen osallistuu kulutusyh­teis­kuntaan, jos hänen talou­tensa ei sitä kestä? Pitäisikö vähäva­raisen yksin­huol­ta­ja­äidin ostaa lasten­vaunut ja vaatteet kirppu­to­rilta? Vai norma­li­soi­daanko köyhyyttä opetta­malla vähäva­raista tulemaan pienellä rahalla toimeen?

Mitkä rakenteet tuottavat köyhyyttä tai voisivat ehkäistä sitä?

− Tämä asia on monesta näkökul­masta myös hyvin jännit­teinen ja nostaa esiin tasapai­noilun kontrollin ja tuen välillä, Viitasalo toteaa.

Vaikka talou­del­lisen toimin­ta­kyvyn löyty­minen voi jossain tilan­teessa olla lähes utopis­tinen tavoite, tulisi sosiaa­li­työn­te­kijän seisoa heikossa asemassa olevan rinnalla ja etsiä sitä apua, jota ihmiset tarvit­sevat. Tähän velvoittaa sosiaa­lityön arvopohja: tärkein on ihminen, ei hänen talou­del­linen toimin­ta­ky­kynsä.

Talous­so­si­aa­li­työssä on tärkeää tutkia myös, mitkä rakenteet tuottavat köyhyyttä tai voisivat ehkäistä sitä.

−Tässä mielessä on erityisen tärkeää yhteis­kun­nal­linen vaikut­ta­minen ja yhteistyö eri toimi­joiden kanssa.

Esimer­kiksi nuorten kanssa työsken­nel­lessä pyritään ehkäi­se­vässä mielessä vahvis­tamaan heidän talou­del­lista lukutai­toaan ja tarjotaan tietoa ja taitoa liittyen vaikkapa vuokran­maksun tai veroil­moi­tuksen tekoon. Näin toteu­tetaan lasten ja nuorten talou­del­lista sosia­li­saa­tiota.

Viitasalo myöntää, että asiakkaan talou­del­lisen toimin­ta­kyvyn tukeminen voi olla hyvin jännit­teinen ja monisyinen asia johtuen myös sosiaa­lityön kaksois­man­daa­tista, jossa sosiaa­lityö toimii yhteis­kunnan rahoit­tamana vastuun­kan­tajana saman­ai­kai­sesti, kun sen keskeinen tehtävä on tukea ja huolehtia asiakkaan selviy­ty­mi­sestä ja toimeen­tulon turvaa­mi­sesta.

Sosiaa­li­työssä on Viita­salon mukaan tärkeää reflek­toida omaa asemaa ja asenteita, jotta vältytään toiseutta tuotta­valta toimin­nalta.

− Myös talous­so­si­aa­li­työssä on muistettava, että työmme ydin on ihminen, joka menee kaikkien toimin­ta­ky­kyjen ja talouksien ohi.

Iita Kettunen