Sosiaa­lisia oikeuksia käsitellyt Suomen sosiaa­lioi­keu­del­lisen seuran, Kelan tutki­mus­osaston ja THL:n luento­sarja on työstetty kirjaksi, jota suosit­telen jokaisen sosiaa­lialan ammat­ti­laisen lukemis­toksi. Sosiaa­li­huolto, tervey­den­huolto ja toimeen­tu­lo­turva on raken­nettu ihmisoi­keus­so­pi­musten ja perus­tuslain luomalle tukevalle pohjalle. Kussakin ajassa on tarpeen katsoa, kuinka hyvin sosiaa­liset oikeudet palve­luissa ja sosiaa­li­tur­vassa toteu­tuvat. Kirja esittelee oikeuksien toteu­tu­mista myös erityisten ryhmien kuten lasten, vammaisten, päihdeon­gel­maisten tai maahan­muut­tajien kannalta.

Suomen perus­tus­lakiin on kirjattu kaikki KP-­oikeudet (kansalais­ ja poliit­tiset) sekä TSS­-oikeudet (talou­del­liset, sosiaa­liset ja sivis­tyk­sel­liset), joihin Suomi on kansain­vä­li­sesti sitou­tunut. Oikeutta kohtuul­liseen palkkaan ei otettu mukaan, mutta oikeus viime­si­jaiseen toimeen­tu­lo­turvaan säädettiin univer­saa­liksi oikeu­deksi, joka siis koskee kaikkia maassa oleske­levia. Tämä vuoden 2000 perus­tuslaki tuntuu nyt olevan halli­tuksen politiikan esteenä – ja hyvä niin. Perus­tus­lain­sää­täjät ovat olleet kauko­kat­seisia.

Näyttää siltä, että EU:n talous­ku­ri­po­li­tiikka rikkoo Euroopan sosiaa­lista perus­kirjaa ja uhkaa ihmisoi­keuksien toteu­tu­mista. Tästä ovat osoituksena lapsi­köy­hyyden ja eriar­voi­suuden kasvu monissa Euroopan maissa. On myös todettu, että liian alhainen verotus rikkoo ihmis­oikeuksia, kun se estää riittävien voima­va­rojen kerää­misen ja kohdistaa rasituksen talou­del­li­sesti huono­-osaisille. Suomikin on saanut huomau­tuksen Euroopan sosiaa­listen oikeuksien komitealta siitä, että sosiaa­li­turvan taso on riittä­mätön. Edes Suomen valtion selitykset, että täydentävä tuki nostaa kokonais­turvan määrää, ei vakuut­tanut komiteaa.

Sanktiot valtioiden rikko­muk­sista ovat toistai­seksi pieniä. Euroopan sosiaa­listen oikeuksien komitea voi vain huomauttaa, ei määrätä korvauksia. Toki sen päätök­sillä on mahdol­lista vaikuttaa politiikkaan. Euroopan ihmisoi­keus­tuo­mioistuin voi määrätä makset­tavaksi korvauksia, mutta sen käsit­telyyn asiat saadaan vasta, kun oikeus­asteet kysei­sessä maassa on käyty läpi. Tie on siis hidas ja kallis.

Kristiina Koski­luoma

Eeva Nykänen, Laura Kalliomaa-Puha, Yrjö Mattila (toim.): Sosiaa­liset oikeudet – näkökulmia perus- taan ja toteu­tu­miseen. THL 2016.