Sosi­aal­isia oikeuk­sia käsitel­lyt Suomen sosi­aalioikeudel­lisen seu­ran, Kelan tutkimu­sosas­ton ja THL:n luen­tosar­ja on työstet­ty kir­jak­si, jota suosit­te­len jokaisen sosi­aalialan ammat­ti­laisen lukemis­tok­si. Sosi­aal­i­huolto, ter­vey­den­huolto ja toimeen­tu­lo­tur­va on raken­net­tu ihmisoikeussopimusten ja perus­tus­lain luo­ma­lle tuke­valle poh­jalle. Kus­sakin ajas­sa on tarpeen kat­soa, kuin­ka hyvin sosi­aaliset oikeudet palveluis­sa ja sosi­aal­i­tur­vas­sa toteu­tu­vat. Kir­ja esit­telee oikeuk­sien toteu­tu­mista myös eri­ty­is­ten ryh­mien kuten las­ten, vam­mais­ten, päi­hdeon­gel­mais­ten tai maa­han­muut­ta­jien kannal­ta.

Suomen perus­tus­laki­in on kir­jat­tu kaik­ki KP-­oikeudet (kansalais­ ja poli­it­tiset) sekä TSS­-oikeudet (taloudel­liset, sosi­aaliset ja sivistyk­sel­liset), joi­hin Suo­mi on kan­sain­välis­es­ti sitoutunut. Oikeut­ta kohtu­ulliseen palkkaan ei otet­tu mukaan, mut­ta oikeus viime­si­jaiseen toimeen­tu­lo­tur­vaan säädet­ti­in uni­ver­saa­lik­si oikeudek­si, joka siis kos­kee kaikkia maas­sa oleskele­via. Tämä vuo­den 2000 perus­tus­la­ki tun­tuu nyt ole­van hal­li­tuk­sen poli­ti­ikan esteenä – ja hyvä niin. Perus­tus­lain­säätäjät ovat olleet kaukokat­seisia.

Näyt­tää siltä, että EU:n talouskuripoli­ti­ik­ka rikkoo Euroopan sosi­aal­ista peruskir­jaa ja uhkaa ihmisoikeuk­sien toteu­tu­mista. Tästä ovat osoituk­se­na lap­siköy­hyy­den ja eri­ar­voisu­u­den kasvu monis­sa Euroopan mais­sa. On myös todet­tu, että liian alhainen vero­tus rikkoo ihmisoikeuk­sia, kun se estää riit­tävien voimavaro­jen keräämisen ja kohdis­taa rasituk­sen taloudel­lis­es­ti huono­-osaisille. Suomikin on saanut huo­mau­tuk­sen Euroopan sosi­aal­is­ten oikeuk­sien komiteal­ta siitä, että sosi­aal­i­tur­van taso on riit­tämätön. Edes Suomen val­tion seli­tyk­set, että täy­den­tävä tuki nos­taa kokon­ais­tur­van määrää, ei vaku­ut­tanut komiteaa.

Sank­tiot val­tioiden rikko­muk­sista ovat tois­taisek­si pieniä. Euroopan sosi­aal­is­ten oikeuk­sien komitea voi vain huo­maut­taa, ei määrätä kor­vauk­sia. Toki sen päätök­sil­lä on mah­dol­lista vaikut­taa poli­ti­ikkaan. Euroopan ihmisoikeustuomiois­tu­in voi määrätä makset­tavaksi kor­vauk­sia, mut­ta sen käsit­te­lyyn asi­at saadaan vas­ta, kun oikeusas­teet kyseisessä maas­sa on käy­ty läpi. Tie on siis hidas ja kallis.

Kris­ti­ina Koskilu­o­ma

Eeva Nykä­nen, Lau­ra Kalliomaa-Puha, Yrjö Mat­ti­la (toim.): Sosi­aaliset oikeudet – näkökul­mia perus- taan ja toteu­tu­miseen. THL 2016.