Sosi­aa­li­sia oikeuk­sia käsi­tel­lyt Suo­men sosi­aa­lioi­keu­del­li­sen seu­ran, Kelan tut­ki­mus­osas­ton ja THL:n luen­to­sarja on työs­tetty kir­jaksi, jota suo­sit­te­len jokai­sen sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­sen luke­mis­toksi. Sosi­aa­li­huolto, ter­vey­den­huolto ja toi­meen­tu­lo­turva on raken­nettu ihmi­soi­keus­so­pi­mus­ten ja perus­tus­lain luo­malle tuke­valle poh­jalle. Kus­sa­kin ajassa on tar­peen kat­soa, kuinka hyvin sosi­aa­li­set oikeu­det pal­ve­luissa ja sosi­aa­li­tur­vassa toteu­tu­vat. Kirja esit­te­lee oikeuk­sien toteu­tu­mista myös eri­tyis­ten ryh­mien kuten las­ten, vam­mais­ten, päih­deon­gel­mais­ten tai maa­han­muut­ta­jien kan­nalta.

Suo­men perus­tus­la­kiin on kir­jattu kaikki KP-­oi­keu­det (kansalais­ ja poliit­ti­set) sekä TSS­-oikeu­det (talou­del­li­set, sosi­aa­li­set ja sivis­tyk­sel­li­set), joi­hin Suomi on kan­sain­vä­li­sesti sitou­tu­nut. Oikeutta koh­tuul­li­seen palk­kaan ei otettu mukaan, mutta oikeus vii­me­si­jai­seen toi­meen­tu­lo­tur­vaan sää­det­tiin uni­ver­saa­liksi oikeu­deksi, joka siis kos­kee kaik­kia maassa oles­ke­le­via. Tämä vuo­den 2000 perus­tus­laki tun­tuu nyt ole­van hal­li­tuk­sen poli­tii­kan esteenä – ja hyvä niin. Perus­tus­lain­sää­tä­jät ovat olleet kau­ko­kat­sei­sia.

Näyt­tää siltä, että EU:n talous­ku­ri­po­li­tiikka rik­koo Euroo­pan sosi­aa­lista perus­kir­jaa ja uhkaa ihmi­soi­keuk­sien toteu­tu­mista. Tästä ovat osoi­tuk­sena lap­si­köy­hyy­den ja eriar­voi­suu­den kasvu monissa Euroo­pan maissa. On myös todettu, että liian alhai­nen vero­tus rik­koo ihmi­soi­keuk­sia, kun se estää riit­tä­vien voi­ma­va­ro­jen kerää­mi­sen ja koh­dis­taa rasi­tuk­sen talou­del­li­sesti huo­no­-osai­sille. Suo­mi­kin on saa­nut huo­mau­tuk­sen Euroo­pan sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien komi­tealta siitä, että sosi­aa­li­tur­van taso on riit­tä­mä­tön. Edes Suo­men val­tion seli­tyk­set, että täy­den­tävä tuki nos­taa koko­nais­tur­van mää­rää, ei vakuut­ta­nut komi­teaa.

Sank­tiot val­tioi­den rik­ko­muk­sista ovat tois­tai­seksi pie­niä. Euroo­pan sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien komi­tea voi vain huo­maut­taa, ei mää­rätä kor­vauk­sia. Toki sen pää­tök­sillä on mah­dol­lista vai­kut­taa poli­tiik­kaan. Euroo­pan ihmi­soi­keus­tuo­miois­tuin voi mää­rätä makset­tavaksi kor­vauk­sia, mutta sen käsit­te­lyyn asiat saa­daan vasta, kun oikeus­as­teet kysei­sessä maassa on käyty läpi. Tie on siis hidas ja kal­lis.

Kris­tiina Kos­ki­luoma

Eeva Nykä­nen, Laura Kal­lio­maa-Puha, Yrjö Mat­tila (toim.): Sosi­aa­li­set oikeu­det – näkö­kul­mia perus- taan ja toteu­tu­mi­seen. THL 2016.