Perusturvajohtajana työskentelevä jäsen sai vahingonkorvausta palkkaerosta ja hyvityksenä palkkasyrjinnästä yhteensä 25 000 euroa.

 

Perus­tur­va­joh­ta­jalle oli vuo­sia mak­settu pie­nem­pää palk­kaa kuin kun­nan muille toi­mia­la­joh­ta­jille. Pari vuotta sit­ten jäsen esitti kun­nan­joh­ta­jalle pal­kan­ko­ro­tus­pyyn­nön, joka olisi nos­ta­nut hänen palk­kansa samalle tasolle mui­den toi­mia­la­joh­ta­jien kanssa.

Kunnanjohtaja esit­teli kunnanhalli­tukselle, että pal­kan­ko­ro­tus­pyyn­töön suos­tut­tai­siin, mutta hal­li­tus hyl­käsi esityksen.

– Koin pää­tök­sen syr­ji­väksi. Meillä oli tehty vuonna 2014 pää­tös, että toi­mia­la­joh­ta­jien palkka perus­tuu teh­tä­vän vaa­ti­vuu­teen, ei mihin­kään muu­hun. Kieltävä pää­tös antoi ymmär­tää, ettei työni ole sama­nar­voista ja yhtä vaa­ti­vaa kuin mui­den toi­mia­la­joh­ta­jien, ker­too jäsen.

Kun jäse­nen oikai­su­pyyntö ei tuot­ta­nut muu­tosta, vie­tiin asia ammat­ti­jär­jestö Talentian avus­tuk­sella kärä­jille. Jäsenen apuna toimi asia­na­jaja Markus Lohi Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy:stä.

– Me väi­timme, että perusturva­johtajaa oli syr­jitty tasa-arvo­lain vas­tai­sesti, kun hänelle mak­set­tiin sama­nar­voi­sesta työstä pie­nem­pää palk­kaa kuin mies­puo­li­sille muille toi­mia­la­joh­ta­jille, ker­too Lohi.

Tasa-arvolain vastaista menettelyä

– Tasa-arvo­lain mukaan sama­nar­voi­sesta työstä pitää mak­saa sama palkka, ellei ole hyväk­syt­tä­vää syytä mak­saa eri suu­ruista palk­kaa. Esitimme kärä­jä­oi­keu­delle, että vaikka toi­mia­la­joh­ta­jien työt eivät olleet sisäl­löl­li­sesti samoja ovat ne sama­nar­voi­sia, ker­too Lohi.

Perusturvajohtajalle maksettiin pienempää palkkaa kuin muille toimialajohtajille.

Kunnalla oli eri näke­mys. Kunnan mukaan perus­tur­va­joh­ta­jan työ ei ollut yhtä vaa­ti­vaa kuin mui­den toi­mia­la­joh­ta­jien, koska valta-osa pal­ve­luista ostet­tiin ulkoa ja hänellä oli vähem­män alai­sia kuin sivis­tys­joh­ta­jalla – kunta ei tosin huo­man­nut, että tek­ni­sellä joh­ta­jalla oli vielä vähem­män alai­sia ja huo­mat­ta­vasti pie­nempi bud­jetti perus­tur­vaan verrattuna.

Puntaroituaan väit­teitä kärä­jä­oi­keus päätti, että perus­tur­va­joh­ta­jan työ on sama­nar­voista kuin on tek­ni­sen joh­ta­jan työ, mutta sivis­tys­toi­men­joh­ta­jan työ oli vaativampaa.

– Käräjäoikeuden mukaan ei ollut perus­tel­tua mak­saa perus­tur­va­joh­ta­jalle pie­nem­pää palk­kaa ja häntä oli syr­jitty kun hänelle nai­sena mak­set­tiin sama­nar­voi­sesta työstä vähem­män palk­kaa kuin mie­helle, ker­too Lohi.

Tasa-arvo­lain vas­tai­sesta syr­jin­nästä jäse­nelle mak­set­tiin 10 000 euroa vero­va­paata hyvi­tystä. Lisäksi vahin­gon­kor­vaus­lain nojalla mene­te­tyistä pal­koista mää­rät­tiin mak­set­ta­vaksi vahin­gon­kor­vausta, jonka summa oli noin 15 000 euroa.

Kun ollaan hinnoittelun ulkopuolella

Kuntien toi­mia­la­joh­ta­jien pal­kat ovat KVTES:n hin­noit­te­lun ulko­puo­lella. Hyvä käy­täntö on, että kunta raken­taa läpi­nä­ky­vän, loo­gi­sen ja objek­tii­vi­sen mal­lin siitä, kuinka hin­noit­te­lun ulko­puo­lella ole­vien ryh­mien pal­kat muodostuvat.

– On myös tär­keää, että jäse­net teke­vät palk­ka­ver­tai­luja omalla koh­dal­laan, jotta perus­teet­to­miin eroi­hin voi­daan puut­tua, sanoo neu­vot­te­lu­pääl­likkö Tuomas Hyytinen Talentiasta.

Helena Jaakkola