Perusturvajohtajana työskentelevä jäsen sai vahingonkorvausta palkkaerosta ja hyvityksenä palkkasyrjinnästä yhteensä 25 000 euroa.

 

Perustur­va­joh­ta­jalle oli vuosia maksettu pienempää palkkaa kuin kunnan muille toimia­la­joh­ta­jille. Pari vuotta sitten jäsen esitti kunnan­joh­ta­jalle palkan­ko­ro­tus­pyynnön, joka olisi nostanut hänen palkkansa samalle tasolle muiden toimia­la­joh­tajien kanssa.

Kunnan­johtaja esitteli kunnanhalli­tukselle, että palkan­ko­ro­tus­pyyntöön suostut­taisiin, mutta hallitus hylkäsi esityksen.

– Koin päätöksen syrji­väksi. Meillä oli tehty vuonna 2014 päätös, että toimia­la­joh­tajien palkka perustuu tehtävän vaati­vuuteen, ei mihinkään muuhun. Kieltävä päätös antoi ymmärtää, ettei työni ole samanar­voista ja yhtä vaativaa kuin muiden toimia­la­joh­tajien, kertoo jäsen.

Kun jäsenen oikai­su­pyyntö ei tuottanut muutosta, vietiin asia ammat­ti­jär­jestö Talentian avustuk­sella käräjille. Jäsenen apuna toimi asianajaja Markus Lohi Asian­ajo­toi­misto Kasanen & Vuorinen Oy:stä.

– Me väitimme, että perusturva­johtajaa oli syrjitty tasa-arvolain vastai­sesti, kun hänelle maksettiin samanar­voi­sesta työstä pienempää palkkaa kuin miespuo­li­sille muille toimia­la­joh­ta­jille, kertoo Lohi.

Tasa-arvolain vastaista menettelyä

– Tasa-arvolain mukaan samanar­voi­sesta työstä pitää maksaa sama palkka, ellei ole hyväk­syt­tävää syytä maksaa eri suuruista palkkaa. Esitimme käräjä­oi­keu­delle, että vaikka toimia­la­joh­tajien työt eivät olleet sisäl­löl­li­sesti samoja ovat ne samanar­voisia, kertoo Lohi.

Perusturvajohtajalle maksettiin pienempää palkkaa kuin muille toimialajohtajille.

Kunnalla oli eri näkemys. Kunnan mukaan perus­tur­va­joh­tajan työ ei ollut yhtä vaativaa kuin muiden toimia­la­joh­tajien, koska valta-osa palve­luista ostettiin ulkoa ja hänellä oli vähemmän alaisia kuin sivis­tys­joh­ta­jalla – kunta ei tosin huomannut, että tekni­sellä johta­jalla oli vielä vähemmän alaisia ja huomat­ta­vasti pienempi budjetti perus­turvaan verrattuna.

Punta­roi­tuaan väitteitä käräjä­oikeus päätti, että perus­tur­va­joh­tajan työ on samanar­voista kuin on teknisen johtajan työ, mutta sivis­tys­toi­men­joh­tajan työ oli vaati­vampaa.

– Käräjä­oi­keuden mukaan ei ollut perus­teltua maksaa perus­tur­va­joh­ta­jalle pienempää palkkaa ja häntä oli syrjitty kun hänelle naisena maksettiin samanar­voi­sesta työstä vähemmän palkkaa kuin miehelle, kertoo Lohi.

Tasa-arvolain vastai­sesta syrjin­nästä jäsenelle maksettiin 10 000 euroa verova­paata hyvitystä. Lisäksi vahin­gon­kor­vauslain nojalla menete­tyistä palkoista määrättiin makset­ta­vaksi vahin­gon­kor­vausta, jonka summa oli noin 15 000 euroa.

Kun ollaan hinnoittelun ulkopuolella

Kuntien toimia­la­joh­tajien palkat ovat KVTES:n hinnoit­telun ulkopuo­lella. Hyvä käytäntö on, että kunta rakentaa läpinä­kyvän, loogisen ja objek­tii­visen mallin siitä, kuinka hinnoit­telun ulkopuo­lella olevien ryhmien palkat muodos­tuvat.

– On myös tärkeää, että jäsenet tekevät palkka­ver­tailuja omalla kohdallaan, jotta perus­teet­tomiin eroihin voidaan puuttua, sanoo neuvot­te­lu­pääl­likkö Tuomas Hyytinen Talen­tiasta.

Helena Jaakkola