Palkinnon voittaneen Noora Mäkisen mielestä kuraattorityön dokumentointi vaatii kehittämistä.

 

 

Noora Mäkisen sosi­aa­li­työn mais­te­rin­tut­kielma Kuraattorityön doku­men­tointi Helsingin kau­pun­gin esi- ja perus­o­pe­tuk­sen oppi­las­huol­lossa voitti Talentian vuo­den 2022 etiik­ka­pal­kin­non. Mäkinen on teh­nyt tut­kiel­man Helsingin yli­opis­ton val­tio­tie­teel­li­sessä tiedekunnassa.

Tutkimuksessaan Mäkinen osoit­taa, että kuraat­to­ri­työn doku­men­tointi vaa­tii kehit­tä­mistä. Kuraattorilla on vel­vol­li­suus kir­jata oppi­laan asia­kas­ker­to­muk­seen vähin­tään, mitä hän on teh­nyt ja ketkä ovat olleet osal­li­sia asian käsit­te­lyssä. Yhtenäiset ohjeis­tuk­set ja yhtei­nen ymmär­rys asia­kir­jo­jen tar­koi­tuk­sesta ovat tarpeen.

– Kuraattorityön doku­men­toin­tia on mie­les­täni kehi­tet­tävä osana sosi­aa­li­työn doku­men­toin­nin kehit­tä­mis­työtä, ja sen on seu­rat­tava aina­kin pää­sään­töi­sesti samoja suun­ta­vii­voja, Mäkinen sanoo.

Päätöksen etiik­ka­pal­kin­non voit­ta­jasta teki Talentian ammat­tieet­ti­nen lau­ta­kunta. Palkittu opin­näy­te­työ oli lau­ta­kun­nan mukaan tie­teel­li­sesti vahva ja sen teema sosiaali­alan työlle keskeinen.

Haasteen muodostaa koulumaailma

Mäkinen on käsi­tel­lyt tut­ki­muk­ses­saan kuraat­to­ri­työn doku­men­toin­tia kol­mesta näkö­kul­masta: mil­lai­sia asia­kir­joja kuraat­to­rit asia­kas­työs­tään kir­joit­ta­vat, miten työstä kir­joi­te­taan ja mil­lai­sia mer­ki­tyk­siä kuraat­to­rit näke­vät doku­men­toin­nilla ole­van osana työ­tään. Aineistona hänellä on ollut Helsingin kau­pun­gin esi- ja perus­o­pe­tuk­sen oppi­las­huol­lossa työs­ken­te­le­vien kuraat­to­rien laa­ti­mia asia­kas­asia­kir­joja vuo­silta 2019–2020 ja kuraat­to­reille tee­tetty kysely.

Osallisuuden puute on suuri eettinen haaste.

Mäkisen mukaan kuraat­to­rien doku­men­toin­nissa haas­teen muo­dos­taa kou­lu­maa­ilma, jonka tavoit­teet ja toi­min­ta­pe­ri­aat­teet pai­not­tu­vat ope­tuk­seen ja kas­va­tuk­seen eivätkä poh­jaudu sosi­aa­li­työn perinteeseen.

– Kuraattori on kou­lussa ainut sosi­aa­li­työn asian­tun­tija, jol­loin hänellä on pal­jon vas­tuuta siitä, miten sosi­aa­li­työtä toteu­te­taan. Sosiaalityön kon­teksti, eet­ti­set toi­min­ta­pe­ri­aat­teet ja arvot tulee olla vah­vasti osana kuraat­to­ri­työssä teh­tä­vien teks­tien tuot­ta­mista – niitä ei pitäisi mie­les­täni vähek­syä, hän toteaa.

Dokumentointiohjeistukset oli­si­kin suun­nat­tava nykyistä sel­keäm­min kuraat­to­ri­työn tar­pei­siin. Koulun sosi­aa­li­työtä tulisi tar­kas­tella omana eri­tyi­sa­la­naan, joka vaa­tii ylei­siin sosiaali­alan doku­men­toin­tioh­jeis­tuk­siin tie­tyn­lai­sia tarkennuksia.

Eettisesti mie­len­kiin­toi­sim­maksi tut­ki­mus­tu­lok­seksi Mäkinen nos­taa sen, että lap­set eivät usein ole tie­toi­sia, että kuraat­tori doku­men­toi tapaamisia.

– Sen lisäksi, että doku­men­toin­nista ei ker­rota, sitä ei tehdä yhdessä las­ten ja nuor­ten kanssa. Osallisuuden puute on suuri eet­ti­nen haaste kuraat­to­ri­työn doku­men­toin­nissa, Mäkinen painottaa.

Dokumentointi tärkeä osa työtä

Noora Mäkinen, 33, työs­ken­te­lee tut­ki­jana Helsingin yli­opis­tossa, jonne hän siir­tyi sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­västä. Hän val­mis­tui vuonna 2011 Tampereen ammat­ti­kor­kea­kou­lusta sosio­no­miksi (AMK) ja jat­koi myö­hem­min opin­to­jaan Helsingin yliopistossa.

Mäkinen valitsi mais­te­rin­tut­kiel­mansa aiheen omien koke­mus­tensa poh­jalta, sillä hän on työs­ken­nel­lyt myös kuraattorina.

– Aloittaessani kuraat­to­rina ihmet­te­lin, kun oman työn doku­men­toin­tiin ei ollut juu­ri­kaan ohjeis­tuk­sia. Aiemmassa työs­säni las­ten­suo­je­lussa asia­kas­työn doku­men­toin­tia ohjeis­tet­tiin ja teh­tiin tavalla, joka oli eri­lai­nen kou­lu­maa­il­man sosi­aa­li­työ­hön ver­rat­tuna, hän kertoo.

Tutkimuskyselyyn osal­lis­tu­nei­den kuraat­to­rien mukaan doku­men­toin­nin koe­taan ole­van tär­keä osa omaa työtä, mutta sii­hen ei ole riit­tä­viä sisäl­löl­li­siä ohjeis­tuk­sia tai yhteistä ymmärrystä.

– Pidän tätä isona eet­ti­senä ongel­mana ja haas­teena. Sillä miten kukaan voisi kir­joit­taa hyviä ja asia­kasta sekä omaa työtä hyö­dyt­tä­viä asia­kir­joja, jos ei tiedä, mitä ja miten omasta työs­tään kirjoittaa.

Mäkisen tut­ki­mus on niin ainut­laa­tui­nen, että se on saa­nut val­tiolta jat­ko­tut­ki­mus­ra­hoi­tusta. Helsingin yli­opis­ton ASTULA-hank­keessa Mäkinen tut­kii kuraat­to­ri­työn doku­men­toin­tia osal­li­suu­den näkökulmasta.

Tietoa ja työvälineitä ammattilaisille

Palkinnon myön­tä­nyt Talentian ammat­tieet­ti­nen lau­ta­kunta kehuu eri­tyi­sesti Mäkisen tut­ki­muk­sen ammat­tieet­tistä kysy­myk­se­na­set­te­lua ja poh­din­taa ansiokkaaksi.

– Dokumentointi on eet­ti­sesti tär­keää mm. asiak­kaan oikeuk­sien näkö­kul­masta. Mäkisen opin­näyte tuot­taa ammat­ti­lai­sille tie­toa ja työ­vä­li­neitä. Sen arvo ja tulok­set ovat siten siir­ret­tä­vissä laa­jasti koko sosiaali­alan työn doku­men­toin­tiin sekä ammat­ti­lai­sen oman työn tar­kas­te­luun, toteaa Talentian eri­tyis­asian­tun­tija ja ammat­tieet­ti­sen lau­ta­kun­nan sih­teeri Alpo Heikkinen.

Dokumentointi vaatii kehittämistä.

Talentian ammat­tieet­ti­nen lau­ta­kunta pal­kit­see vuo­sit­tain yli­opis­tosta tai ammat­ti­kor­kea­kou­lusta val­mis­tu­neen sosiaali­alan opin­näy­te­työn, jonka tekijä on käsi­tel­lyt aihet­taan ammat­tieet­ti­sellä tavalla.

Etiikkapalkinnon saa­jaksi tuli tänä vuonna taval­lista useam­pia ehdok­kaita, ja monet niistä oli­vat hyvätasoisia.

5 Vinkkiä kuraattorille dokumentointiin

1. Mieti, mitä var­ten kir­joi­tat. Kirjoita oleellisesta.
2. Käy tapaa­mi­sen lopuksi kes­kus­telu oppi­laan kanssa, mikä hänen mie­les­tään tapaa­mi­sessa oli kes­keistä ja mitä hänestä olisi tär­keää kirjoittaa.
3. Käytä sel­keää, ymmär­ret­tä­vää kieltä.
4. Tee oma toi­mi­juu­tesi näky­väksi – kir­joita minä-muodossa.
5. Pyri pitä­mään asia­kir­jat ajantasaisina.

Minna Jerrman