Etelä-Karjalassa sote on ollut jo totta monta vuotta. Vuoden 2016 alussa Imatra siirtää sote-palveluidensa järjestämisvastuun kokonaan Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirille. Mikä muuttuu? Mitä ajattelee hyvinvointipalveluiden johtaja Tiina Kirmanen koko maan sote-ratkaisusta?

Samalla kun Imatran kaikki perus­ta­son sote-pal­ve­lut siir­ty­vät Etelä-Karjalan sosi­aali- ja ter­veys­pii­rin eli Eksoten jär­jes­tä­mis­vas­tuulle, tulee Imatran kau­pun­gin koko sote-hen­ki­löstö siir­tyy Eksoten palkkalistoille.

– Imatra on kuu­den vuo­den ajan osta­nut Eksotelta eri­kois­sai­raan­hoi­to­pal­ve­lunsa. Kaikkien perus­pal­ve­lu­jen siir­rosta Eksoten tuot­ta­miksi on aika ajoin kes­kus­teltu, mutta aiem­min val­tuu­tet­tu­jen enem­mistö vas­tusti siir­toa, Imatran hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den toi­mia­la­joh­taja Tiina Kirmanen kertoo.

– Lähestyvä val­ta­kun­nal­li­nen sote-uudis­tus ehkä antoi meille lopul­li­sen sytyk­keen siirtymiselle.

Eksote on Kirmasen mukaan suo­riu­tu­nut eri­kois­sai­raan­hoi­don pal­ve­lui­den tuot­ta­mi­ses­taan hyvin. Kunnanvaltuustossa tosin päät­tä­jiä on aika ajoin huo­let­ta­nut eri­kois­sai­raan­hoi­don vuosi vuo­delta nous­seet kus­tan­nuk­set, Kirmanen myöntää.

– Valtakunnalliseen sote-uudis­tuk­seen sopeu­tu­mi­sen lisäksi halusimme myös sääs­tö­syistä vaih­taa Eksoten suo­ri­te­pe­rus­tei­sen sopi­muk­semme täy­teen pal­ve­lu­va­li­koi­maan. Toivomme, että muu­tos lisää tehok­kuutta ja tuo sääs­töjä. Haluan koros­taa, että val­ta­kun­nal­li­sessa ver­tai­lussa Eksote on ollut kil­pai­lu­ky­kyi­nen hin­noil­taan ja tehokkuudeltaan.

Mikä muuttuu?

Kun Imatra liit­tyy Eksoteen, tulee tästä sote-pii­ristä rajoil­taan käte­västi Etelä-Karjalan maa­kun­nan kokoi­nen. Ryhdytäänkö sote-pal­ve­luita maa­kun­nassa kes­kit­tä­mään siir­ty­mi­sen jäl­keen? Tällaista ei ole suun­nit­teilla, Kirmanen sanoo.

– Imatran nykyi­set sote-pal­ve­lut tule­vat säi­ly­mään. Imatran inte­graa­tion myötä sote-pal­ve­lut voi­vat itse asiassa tulla lähem­mäksi maa­kun­nan poh­joi­sim­pia pie­niä kun­tia. Näistä ei enää tar­vitse läh­teä Lappeenrantaan asti hake­maan sel­lai­sia pal­ve­luita, joita voimme alkaa jär­jes­tää Imatralla kuten per­he­pal­ve­lui­den ja avo­ter­veys­pal­ve­lui­den erikoislääkäripalvelut.

Pienimpien poh­jois­ten kun­tien pal­ve­luita ei lii­oin olla siir­tä­mässä Imatralle, Kirmanen vakuuttaa.

– Mikään kak­si­na­pai­nen, Imatralle ja Lappeenrantaan kes­ki­tetty sote-pal­ve­lu­ra­kenne ei ole Eksoten stra­te­giassa. Lähipalvelut halu­taan jat­kos­sa­kin säi­lyt­tää ja ne pyri­tään tuot­ta­maan entistä moni­puo­li­sem­min muun muassa liik-kuvina pal­ve­luina ja sähköisesti.Imatran noin 660–670 vaki­tuista sosi­aali-ja ter­vey­sa­lan työn­te­ki­jää siir­ty­vät nyt Eksoten leipiin.

Miten siirto vaikuttaa heidän elämäänsä? Onko edessä muutoksia työtehtävissä tai työpaikoissa?

– Suurin osa fyy­si­sistä toi­mi­pai­koista ja hen­ki­lö­kun­nan työ­teh­tä­vistä säi­lyy ennal­laan, sillä pal­ve­lui­hin ei ole tulossa välit­tö­miä muu­tok­sia. Esimiesportaassa alle kym­me­nen ihmi­sen työ­paikka siir­tyy Lappeenrantaan Eksoten kes­ki­te­tyn hal­lin­to­ra­ken­teen vuoksi. Alueellista joh­ta­mis­ra­ken­netta ei siis tulla pitä­mään yllä, Kirmanen sanoo.

– Sote-pal­ve­lui­den hal­linto- ja tuki­pal­ve­lui­den hen­ki­lös­töstä osa siir­tyy Eksoteen, osa Eksoten ja kun­tien yhtei­sesti omis­ta­maan Saimaan talous ja tietoyhtiöön.

Tiina Kirmasen oma työ­paikka siir­tyy Imatralta Lappeenrantaan vuo­den­vaih­teessa, jol­loin hänestä tulee Eksoten per­he­pal­ve­lui­den ja työ­elä­mään pää­syn pal­ve­lu­jen tulos­a­lue­joh­taja. Seuraavaksi Etelä-Karjalan maa­kun­nassa jän­ni­te­tään­kin sitä, antaako Suomen hal­li­tus Eksoten jäädä sel­lai­se­naan yhdeksi 15:sta soteitsehallintoalueesta.

– Vielä on auki, saam­meko jäädä itse­hal­lin­toa­lu­eeksi vai jou­dum­meko yhteen jon­kun muun hal­lin­toa­lu­een kanssa, sillä Eksote-alu­eemme olisi väki­mää­räl­tään pie­nim­piä sote-pii­rejä uusissa kaavailuissa.

– Toisaalta Eksote on toi­mi­nut val­ta­kun­nal­li­sena mal­lina sote-pal­ve­lui­den inte­graa­tiolle jo kuusi vuotta, ja kaikki rul­laa hyvin. Olisi ikä­vää ryh­tyä lähes saman tien teke­mään uusia muutoksia.

Väärä marssijärjestys

Suomen hal­li­tuk­sen sote-toi­min­nan suh­teen ylei­sesti Kirmasen luot­ta­mus ei ole korkealla.

– Yksityiskohtia on yhä todella pal­jon auki. Tälläkin ker­taa sotea läh­det­tiin har­mil­li­sesti luo­maan poliit­ti­sista lin­jauk­sista käsin, ja vasta sen jäl­keen kat­so­taan, miten lin­jan­ve­dot voi­daan käy­tän­nössä toteut­taa. Saman ete­ne­mis­jär­jes­tyk­sen vuoksi aiempi sote-yri­telmä kaa­tui perus­tus­lain vas­tai­siin ongel­miin, Kirmanen muistuttaa.

Olisin toivonut päättäjien tutustuvan asiantuntijanäkemyksiin sote-palveluiden järjestämisestä, eikä tarttuvan toimeen ”ideologia edellä”.

Sosiaalipuolella on ollut huolta siitä, ettei­vät sosi­aa­lia­lan näke­myk­set pääse sote-kes­kus­te­luissa riit­tä­västi esiin. Kirmanen ymmär­tää tämän huolen.

– Jos kat­soo jul­ki­sia sote-kes­kus­te­luja, niin ovat­han esille nos­te­tut asiat ja asian­tun­ti­jat lähes­tul­koon kaikki ter­vey­den­huol­lon puo­lelta. Terveydenhuolto on ollut kes­kei­nen kri­teeri myös alue­jaossa, Kirmanen huomauttaa.

– Sote-aluei­den mää­rät ja koot perus­tu­vat eri­kois­lää­ke­tie­teen ja vaa­ti­vim­man eri­kois­sai­raan­hoi­don logiik­kaan. Sen sijaan kun­nissa perin­tei­sesti hoi­de­tut, arkea lähellä ole­vat sosi­aa­li­pal­ve­lut kuten kas­va­tus- ja per­he­pal­ve­lut ovat jää­neet vähälle huomiolle.

Terveyspalvelujen koros­tu­mi­nen kes­kus­te­luissa näkyy samalla van­hus­ten hyvin­voin­nin koros­tu­neena esil­lä­olona, sillä van­huk­set­han ter­veys­pal­ve­luja eni­ten käyttävät.

– Kaipaisin huo­mat­ta­vasti enem­män huo­miota sote-pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­sestä lap­sille ja nuo­rille sekä työl­lis­ty­mi­sen ja muun ehkäi­se­vän työn järjestämismahdollisuuksista.

Maakunnan kokoi­selle sote-alu­eelle kuten Eksote Kirmanen näkee vielä aivan mah­dol­li­seksi tuot­taa lähellä arkea ole­via sosi­aa­li­pal­ve­luita hyvin.

– Jos itse­hal­lin­toa­lue sit­ten kas­vaa yli maa-kun­ta­ra­jo­jen, pel­kään että esi­mer­kiksi perhe-pal­ve­lut saat­ta­vat karata liian etäälle ihmis­ten arjesta.

Tapio Ollikainen