Etelä-Karja­lassa sote on ollut jo totta monta vuotta. Vuoden 2016 alussa Imatra siirtää sote-palve­lui­densa järjes­tä­mis­vastuun kokonaan Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveys­pii­rille. Mikä muuttuu? Mitä ajattelee hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden johtaja Tiina Kirmanen koko maan sote-ratkai­susta?

Samalla kun Imatran kaikki perus­tason sote-palvelut siirtyvät Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveys­piirin eli Eksoten järjes­tä­mis­vas­tuulle, tulee Imatran kaupungin koko sote-henki­löstö siirtyy Eksoten palkka­lis­toille.

– Imatra on kuuden vuoden ajan ostanut Eksotelta erikois­sai­raan­hoi­to­pal­ve­lunsa. Kaikkien perus­pal­ve­lujen siirrosta Eksoten tuotta­miksi on aika ajoin keskus­teltu, mutta aiemmin valtuu­tet­tujen enemmistö vastusti siirtoa, Imatran hyvin­voin­ti­pal­ve­luiden toimia­la­johtaja Tiina Kirmanen kertoo.

– Lähestyvä valta­kun­nal­linen sote-uudistus ehkä antoi meille lopul­lisen sytykkeen siirty­mi­selle.

Eksote on Kirmasen mukaan suoriu­tunut erikois­sai­raan­hoidon palve­luiden tuotta­mi­sestaan hyvin. Kunnan­val­tuus­tossa tosin päättäjiä on aika ajoin huolet­tanut erikois­sai­raan­hoidon vuosi vuodelta nousseet kustan­nukset, Kirmanen myöntää.

– Valta­kun­nal­liseen sote-uudis­tukseen sopeu­tu­misen lisäksi halusimme myös säästö­syistä vaihtaa Eksoten suori­te­pe­rus­teisen sopimuk­semme täyteen palve­lu­va­li­koimaan. Toivomme, että muutos lisää tehok­kuutta ja tuo säästöjä. Haluan korostaa, että valta­kun­nal­li­sessa vertai­lussa Eksote on ollut kilpai­lu­ky­kyinen hinnoiltaan ja tehok­kuu­deltaan.

Mikä muuttuu?

Kun Imatra liittyy Eksoteen, tulee tästä sote-piiristä rajoiltaan kätevästi Etelä-Karjalan maakunnan kokoinen. Ryhdy­täänkö sote-palve­luita maakun­nassa keskit­tämään siirty­misen jälkeen? Tällaista ei ole suunnit­teilla, Kirmanen sanoo.

– Imatran nykyiset sote-palvelut tulevat säilymään. Imatran integraation myötä sote-palvelut voivat itse asiassa tulla lähem­mäksi maakunnan pohjoi­simpia pieniä kuntia. Näistä ei enää tarvitse lähteä Lappeen­rantaan asti hakemaan sellaisia palve­luita, joita voimme alkaa järjestää Imatralla kuten perhe­pal­ve­luiden ja avoter­veys­pal­ve­luiden erikois­lää­kä­ri­pal­velut.

Pienimpien pohjoisten kuntien palve­luita ei liioin olla siirtä­mässä Imatralle, Kirmanen vakuuttaa.

– Mikään kaksi­na­painen, Imatralle ja Lappeen­rantaan keski­tetty sote-palve­lu­ra­kenne ei ole Eksoten strate­giassa. Lähipal­velut halutaan jatkos­sakin säilyttää ja ne pyritään tuottamaan entistä monipuo­li­semmin muun muassa liik-kuvina palve­luina ja sähköisesti.Imatran noin 660 – 670 vakituista sosiaali-ja tervey­salan työnte­kijää siirtyvät nyt Eksoten leipiin.

Miten siirto vaikuttaa heidän elämäänsä? Onko edessä muutoksia työtehtävissä tai työpaikoissa?

– Suurin osa fyysi­sistä toimi­pai­koista ja henki­lö­kunnan työteh­tä­vistä säilyy ennallaan, sillä palve­luihin ei ole tulossa välit­tömiä muutoksia. Esimies­por­taassa alle kymmenen ihmisen työpaikka siirtyy Lappeen­rantaan Eksoten keski­tetyn hallin­to­ra­kenteen vuoksi. Alueel­lista johta­mis­ra­ken­netta ei siis tulla pitämään yllä, Kirmanen sanoo.

– Sote-palve­luiden hallinto- ja tukipal­ve­luiden henki­lös­töstä osa siirtyy Eksoteen, osa Eksoten ja kuntien yhtei­sesti omistamaan Saimaan talous ja tieto­yh­tiöön.

Tiina Kirmasen oma työpaikka siirtyy Imatralta Lappeen­rantaan vuoden­vaih­teessa, jolloin hänestä tulee Eksoten perhe­pal­ve­luiden ja työelämään pääsyn palve­lujen tulos­a­lue­johtaja. Seuraa­vaksi Etelä-Karjalan maakun­nassa jänni­te­täänkin sitä, antaako Suomen hallitus Eksoten jäädä sellai­senaan yhdeksi 15:sta sote­itsehallintoalueesta.

– Vielä on auki, saammeko jäädä itsehal­lin­toa­lu­eeksi vai joudummeko yhteen jonkun muun hallin­toa­lueen kanssa, sillä Eksote-alueemme olisi väkimää­rältään pienimpiä sote-piirejä uusissa kaavai­luissa.

– Toisaalta Eksote on toiminut valta­kun­nal­lisena mallina sote-palve­luiden integraa­tiolle jo kuusi vuotta, ja kaikki rullaa hyvin. Olisi ikävää ryhtyä lähes saman tien tekemään uusia muutoksia.

Väärä marssi­jär­jestys

Suomen halli­tuksen sote-toiminnan suhteen yleisesti Kirmasen luottamus ei ole korkealla.

– Yksityis­kohtia on yhä todella paljon auki. Tälläkin kertaa sotea lähdettiin harmil­li­sesti luomaan poliit­ti­sista linjauk­sista käsin, ja vasta sen jälkeen katsotaan, miten linjan­vedot voidaan käytän­nössä toteuttaa. Saman etene­mis­jär­jes­tyksen vuoksi aiempi sote-yritelmä kaatui perus­tuslain vastaisiin ongelmiin, Kirmanen muistuttaa.

Olisin toivonut päättäjien tutustuvan asiantuntijanäkemyksiin sote-palveluiden järjestämisestä, eikä tarttuvan toimeen ”ideologia edellä”.

Sosiaa­li­puo­lella on ollut huolta siitä, etteivät sosiaa­lialan näkemykset pääse sote-keskus­te­luissa riittä­västi esiin. Kirmanen ymmärtää tämän huolen.

– Jos katsoo julkisia sote-keskus­teluja, niin ovathan esille nostetut asiat ja asian­tun­tijat lähes­tulkoon kaikki tervey­den­huollon puolelta. Tervey­den­huolto on ollut keskeinen kriteeri myös aluejaossa, Kirmanen huomauttaa.

– Sote-alueiden määrät ja koot perus­tuvat erikois­lää­ke­tieteen ja vaati­vimman erikois­sai­raan­hoidon logiikkaan. Sen sijaan kunnissa perin­tei­sesti hoidetut, arkea lähellä olevat sosiaa­li­pal­velut kuten kasvatus- ja perhe­pal­velut ovat jääneet vähälle huomiolle.

Terveys­pal­ve­lujen koros­tu­minen keskus­te­luissa näkyy samalla vanhusten hyvin­voinnin koros­tu­neena esillä­olona, sillä vanhuk­sethan terveys­pal­veluja eniten käyttävät.

– Kaipaisin huomat­ta­vasti enemmän huomiota sote-palve­lujen järjes­tä­mi­sestä lapsille ja nuorille sekä työllis­ty­misen ja muun ehkäi­sevän työn järjes­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sista.

Maakunnan kokoi­selle sote-alueelle kuten Eksote Kirmanen näkee vielä aivan mahdol­li­seksi tuottaa lähellä arkea olevia sosiaa­li­pal­ve­luita hyvin.

– Jos itsehal­lin­toalue sitten kasvaa yli maa-kunta­ra­jojen, pelkään että esimer­kiksi perhe-palvelut saattavat karata liian etäälle ihmisten arjesta.

Tapio Ollikainen