Sosiaali- ja tervey­den­huollon uudis­tusta alettiin suunni­tella vuosia sitten, koska todettiin, että huolto­suhde huononee ja palve­luiden rahoi­tus­pohja hataroituu. Kunnat tuottivat hyvin erita­soi­sesti palve­luita, eikä kansa­laisten yhden­ver­taisuus toteu­tunut. Erikois­sai­raan­hoidon kustan­nukset uhkasivat karata yli kanto­kyvyn. Kahden halli­tuksen ja useiden käänteiden jälkeen sote-uudis­tuksen ratkai­sun­hetket ovat käsillä. Esillä olevat ratkai­su­vaih­toehdot ovat alkua­se­telmiin verrattuna kovin vieraita.

Tarjolla on maakun­ta­hal­linto ja asian­tun­tijat yllät­tänyt palve­luiden yhtiöit­tä­minen. Halli­tus­puo­lueet näyttävät saavut­taneen tavoit­teensa: Kokoomus valin­nan­va­pauden, Keskusta maakun­ta­hal­linnon ja Perus­suo­ma­laiset rajat kiinni -ulkomaa­lais­po­li­tiikan. Pääoma on saamassa uuden piris­tys­ruiskeen sote-palve­luista, kun tavaran­tuo­tannon voitot eivät riitä.

Pääoma on saamassa piristysruiskeen sotepalveluista.

Päätoimittaja Kristiina Koskiluoma

Kristiina Koski­luoma. Kuva: Jyrki Komulainen

Veron­mak­sajien kannalta näkymä näyttää surkealta. Useat asian­tun­tijat ovat varoit­taneet, että yhtiöit­tä­minen tulee johtamaan kustan­nusten hallit­se­mat­tomaan nousuun, mutta eivät takaa tavoi­teltua hyvin­voin­tie­rojen supis­tu­mista. Pääoman logiikka ja hyvin­voin­ti­lo­giikka kun eivät sovi risti­rii­dat­to­masti yhteen.

Mitä muuta kansa­laiset saavat kuin luvan kerran puolessa vuodessa valita sote-keskuksen, jonka asiak­kaaksi istautua? Pitäisikö ottaa aikalisä, ja palata alkuun, sote-integraa­tioon. Sote-integraa­tiota on jo toteu­tettu esimer­kiksi Eksotessa ilman yhtiöit­tä­mistä tai maakun­ta­hal­lintoa. Eikö siitä voitaisi ottaa mallia, sen sijaan, että kaikki pannaan
palasiksi?

Kaikesta huoli­matta, virkis­tävää kesää!

Kristiina Koski­luoma