Sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon uudis­tusta alet­tiin suun­ni­tella vuo­sia sit­ten, koska todet­tiin, että huol­to­suhde huo­no­nee ja pal­ve­lui­den rahoi­tus­pohja hata­roi­tuu. Kunnat tuot­ti­vat hyvin eri­ta­soi­sesti pal­ve­luita, eikä kan­sa­lais­ten yhden­ver­tai­suus toteu­tu­nut. Erikoissairaanhoidon kus­tan­nuk­set uhka­si­vat karata yli kan­to­ky­vyn. Kahden hal­li­tuk­sen ja usei­den kään­tei­den jäl­keen sote-uudis­tuk­sen rat­kai­sun­het­ket ovat käsillä. Esillä ole­vat rat­kai­su­vaih­toeh­dot ovat alkua­se­tel­miin ver­rat­tuna kovin vieraita.

Tarjolla on maa­kun­ta­hal­linto ja asian­tun­ti­jat yllät­tä­nyt pal­ve­lui­den yhtiöit­tä­mi­nen. Hallituspuolueet näyt­tä­vät saa­vut­ta­neen tavoit­teensa: Kokoomus valin­nan­va­pau­den, Keskusta maa­kun­ta­hal­lin­non ja Perussuomalaiset rajat kiinni ‑ulko­maa­lais­po­li­tii­kan. Pääoma on saa­massa uuden piris­tys­ruis­keen sote-pal­ve­luista, kun tava­ran­tuo­tan­non voi­tot eivät riitä.

Pääoma on saamassa piristysruiskeen sotepalveluista.

Päätoimittaja Kristiina Koskiluoma

Kristiina Koskiluoma. Kuva: Jyrki Komulainen

Veronmaksajien kan­nalta näkymä näyt­tää sur­kealta. Useat asian­tun­ti­jat ovat varoit­ta­neet, että yhtiöit­tä­mi­nen tulee joh­ta­maan kus­tan­nus­ten hal­lit­se­mat­to­maan nousuun, mutta eivät takaa tavoi­tel­tua hyvin­voin­tie­ro­jen supis­tu­mista. Pääoman logiikka ja hyvin­voin­ti­lo­giikka kun eivät sovi ris­ti­rii­dat­to­masti yhteen.

Mitä muuta kan­sa­lai­set saa­vat kuin luvan ker­ran puo­lessa vuo­dessa valita sote-kes­kuk­sen, jonka asiak­kaaksi istau­tua? Pitäisikö ottaa aika­lisä, ja palata alkuun, sote-inte­graa­tioon. Sote-inte­graa­tiota on jo toteu­tettu esi­mer­kiksi Eksotessa ilman yhtiöit­tä­mistä tai maa­kun­ta­hal­lin­toa. Eikö siitä voi­taisi ottaa mal­lia, sen sijaan, että kaikki pannaan
palasiksi?

Kaikesta huo­li­matta, vir­kis­tä­vää kesää!

Kristiina Koskiluoma