Suuret terveys­pal­ve­lu­yri­tykset valtaavat sosiaali- ja tervey­salaa, ja henki­löstö siirtyy yritys­kau­poissa yhden yrityksen palve­luk­sesta toiselle. Samaan aikaan kun kansa­lai­sille yritykset lupaavat seitsemää hyvää ja kahdeksaa kaunista, työpai­koilla henki­lös­tölle on tarjolla kylmää kyytiä.

 

Parasta aikaa suuret sote-yritykset laittavat toimin­taansa kilpai­lu­kuntoon ja pyrkivät säästämään henki­löstön palkka­ku­luissa kysee­na­laisin keinoin. Muutama esimerkki valaisee tilan­netta.

Ensim­mäi­sessä tapauk­sessa yritys X tarjosi kolmelle Talentian jäsenelle uutta työso­pi­musta, jossa oli kolmen palkka­luokan alennus. Jos työnte­kijät eivät hyväk­syisi tarjousta, vaihtoehtona oli irtisa­no­mi­sil­moitus.

Kaksi työnte­ki­jöistä hyväksyi sopimuksen. Yksi työnte­ki­jöistä jätti allekir­joit­ta­matta ja otti irtisa­no­mi­sil­moi­tuksen vastaan. Hän oli kuitenkin allekir­joit­tanut paperin, jossa hän luopui jatko­vaa­ti­muk­sista työnan­tajaa kohtaan. Tällaisen sopimuksen allekir­joit­ta­misen jälkeen ammat­ti­jär­jestö ei voi enää puuttua irtosa­no­misen perus­teisiin.

Palkkatarjous on 700 euroa pienempi kuin aikaisemmin.

Toisessa esimer­kissä työntekijä oli aloit­tanut työn pienessä sosiaa­lialan yksityi­sessä firmassa. Sitten tuli iso yritys, joka osti pienen firman pois markki­noilta. Jonkin ajan kuluttua yritys­kaup­pojen jälkeen aloitettiin yt-neuvot­telut, joiden perus­te­luita Talen­tiassa kummek­suttiin.

Neuvot­te­luiden loppu­tu­loksena, tuotan­nol­lisiin ja talou­del­lisiin syihin vedoten uusi työnantaja tarjosi työnte­ki­jälle täsmälleen hänen entistä työtään, mutta merkit­tä­västi heikom­milla ehdoilla: palkka­tarjous on 700 euroa pienempi kuin aikai­semmin.

Työntekijä solmi työso­pi­muksen, koska hänen kotiseu­dullaan mahdol­li­suudet työllistyä nopeasti uudelleen olivat heikot. Työnte­ki­jästä työttömyys olisi ollut huonoin vaihtoehto.

Kyse laajasta ja vakavasta ongel­masta

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tiassa on käyty keskus­te­luita muiden sosiaali- ja tervey­salan ammat­ti­jär­jes­töjen kanssa, ja näissä on huomattu sama kehitys­kulku. Suuret sote-alan yritykset ovat ryhtyneet laaja­mit­tai­sesti heiken­tämään henki­löstön työehtoja ja palkkausta.

Toimin­ta­malli on usein saman tyyppinen. Ensin iso yksityinen yritys ostaa tukun pieniä yrityksiä pois markki­noilta. Valmiit palve­luso­pi­mukset siirtyvät isojen firmojen vastat­ta­vaksi, ja henki­löstö siirtyy ison yrityksen palve­lukseen liikkeen­luo­vu­tuksena. Tämän jälkeen uusi työnantaja pitää vanhat ehdot voimassa vain lyhyen aikaa. Eräissä tapauk­sissa vain päivän.

Tarjottua työsopimusta ja muita sopimuksia on hyvä tutkia rauhassa kotona.

Seuraa­vaksi alkavat muutokset henki­löstön työeh­doissa. Johta­ja­so­pi­muksia tehdään sellaisten henki­löiden kanssa, joille johta­ja­so­pimus ei kuulu. Työnte­ki­jöitä siirretään mekaa­ni­sesti alempaan palkka­luokkaan kuin aikai­semmin ota tai jätä -painos­tuk­sella. Tai muutetaan tehtä­vä­ni­mi­kettä ja alennetaan palkkausta, mutta käytän­nössä työteh­tävät pysyvät samoina.

On myös tapauksia, missä yritys ”yhtenäistää” yritys­kaup­pojen yhtey­dessä palkkaus­jär­jes­tel­määnsä ja tiputtaa tehtä­vä­koh­taiset palkat samaan, alhaiseen tasoon ja maksaa niin sanotun välyksen henki­lö­koh­taisena lisänä. Jatkossa rekry­toinnit tehdään alhai­semman palkka­tason mukaan.

Puun ja kuoren välissä

Henki­löstö on vaikeassa tilan­teessa, kun työehtoja ryhdytään ota tai jätä painos­tuk­sella heiken­tämään. Mitä tilan­teessa voi tehdä?

Tarjottua työso­pi­musta ja muita sopimuksia on hyvä tutkia rauhassa kotona. Arvelut­ta­vista sopimus­tar­jouk­sista on syytä olla yhtey­dessä luotta­mus­mieheen ja Talentian aluea­sia­miehiin. Älä allekir­joita, jos olet epävarma.

Tarkista tarjo­tusta työso­pi­muk­sesta ensiksi nämä: tehtä­vä­nimike ja tehtävän sisältö sekä työteon paikka. Työso­pi­muk­sessa tulisi olla tieto työajasta, palkan määrästä ja määräy­ty­mi­sestä, palkan­maksu päivästä sekä maininta palkan­tar­kas­tuk­sesta, joka voi olla esimer­kiksi koeajan jälkeen.

Älä allekirjoita, jos olet epävarma.

Lisäksi sopimuk­sessa tulisi olla maininta nouda­tet­ta­vasta työeh­to­so­pimus, joka antaa askel­merkit muun muassa vuosi­loman ehdoista. Sovi myös työpaik­ka­ruo­kai­lusta ja muista mahdol­li­sista eduista.

Jos epäedul­lisen työso­pi­muksen allekir­joittaa, se on juridinen sopimus, joka sitoo osapuolia. Jälki­käteen ammat­ti­jär­jestön on hyvin vaikea tarttua epäkohtiin.

Työtuo­miois­tuimeen asti kukaan talen­tia­lainen ei ole ammat­ti­jär­jes­tönsä tuella epäedul­lisia sopimuksia vielä vienyt, jotten ennak­ko­ta­pauksia ei vielä tarjolla. Talentia-lehdessä 2 – 2017 työoi­keus­op­pineet arvioivat yhtä epäkohtaa, johta­ja­so­pi­muksia, joita on tarjottu työnte­ki­jöille enene­vässä määrin. Itä-Suomen ja Lapin yliopiston työ- ja sosiaa­lioi­keuden dosentti Jaana Paane­tojan mukaan johta­ja­so­pi­musten määrä ei yrityk­sessä voi yhtäk­ki­sesti kasvaa. Se piiri, joita johta­ja­so­pimus voi koskea, on rajal­linen.

Paanetoja toteaa, että kieltäy­ty­minen johta­ja­so­pi­muk­sesta ei liioin voi muodostaa laillista irtisa­no­mis­pe­rus­tetta, mutta lisää ettei työnte­kijää voi suojata työnan­tajan virheel­li­seltä reagoin­nilta. Työnantaja voi irtisanoa työnte­kijän kieltäy­ty­misen perus­teella, mutta joutuu maksamaan korvauksia viime kädessä oikeu­dessa.

Kauas­kan­toisia seurauksia

Oikeu­den­mu­kainen palkka tehdystä työstä on työsuhteen merkit­tävin osa. Palkan pitää vastata työn vaati­vuutta ja olla sellainen, että sillä tulee toimeen. On nurin­ku­rista, jos sote-alan palkkojen halpuut­ta­minen johtaa siihen, että tulon­siirroin paikataan matalaa palkkaa ja veron­mak­sajat ottavat vastuun siitä, joka kuuluu työnan­tajana toimi­valle yrityk­selle.

Allekirjoitettu työsopimus on juridinen sopimus, joka sitoo osapuolia.

Naisval­taisten alojen palkkojen halpuut­ta­minen tekee myös tyhjäksi vuosi­kausien uuras­tuksen saada naiset pois palkka­kuo­pasta ja murentaa tavoitteet palkkatasa-arvosta. Palkkaus on keskeinen elementti työnte­ki­jöiden sitou­tu­miseen, motivaa­tioon ja työhy­vin­vointiin. Hyvin­voiva työntekijä tulisi olla myös työnan­tajan intres­seissä ja laajasti koko yhteis­kunnan asia. Kustan­nukset heiken­neestä työter­vey­destä ovat vuosittain merkit­tävät.

Maaliskuun lopussa Talentia antoi lausun­tonsa halli­tuksen valin­nan­va­paus­lain­sää­dän­tö­esi­tykseen. Talentia painotti, ettei sote-ratkaisua ja valin­nan­va­paus­lain­sää­däntöä voi toteuttaa ilman, että sen vaiku­tuksia arvioidaan henki­löstöön. Työeh­tojen heiken­nysten lisäksi on nähtä­vissä tilan­teita, joissa henki­löstöä vähen­netään, määrä­ai­kai­suudet ja alihan­kin­ta­ket­jujen myötä pakko­y­rit­täjyys lisään­tyvät.

Helena Jaakkola