Suuret terveyspalveluyritykset valtaavat sosiaali- ja terveysalaa, ja henkilöstö siirtyy yrityskaupoissa yhden yrityksen palveluksesta toiselle. Samaan aikaan kun kansalaisille yritykset lupaavat seitsemää hyvää ja kahdeksaa kaunista, työpaikoilla henkilöstölle on tarjolla kylmää kyytiä.

 

Parasta aikaa suu­ret sote-yri­tyk­set lait­ta­vat toi­min­taansa kil­pai­lu­kun­toon ja pyr­ki­vät sääs­tä­mään hen­ki­lös­tön palk­ka­ku­luissa kysee­na­lai­sin kei­noin. Muu­tama esi­merkki valai­see tilan­netta.

Ensim­mäi­sessä tapauk­sessa yri­tys X tar­josi kol­melle Talen­tian jäse­nelle uutta työ­so­pi­musta, jossa oli kol­men palk­ka­luo­kan alen­nus. Jos työn­te­ki­jät eivät hyväk­syisi tar­jousta, vaih­toeh­tona oli irti­sa­no­mi­sil­moi­tus.

Kaksi työn­te­ki­jöistä hyväk­syi sopi­muk­sen. Yksi työn­te­ki­jöistä jätti alle­kir­joit­ta­matta ja otti irti­sa­no­mi­sil­moi­tuk­sen vas­taan. Hän oli kui­ten­kin alle­kir­joit­ta­nut pape­rin, jossa hän luo­pui jat­ko­vaa­ti­muk­sista työ­nan­ta­jaa koh­taan. Täl­lai­sen sopi­muk­sen alle­kir­joit­ta­mi­sen jäl­keen ammat­ti­jär­jestö ei voi enää puut­tua irto­sa­no­mi­sen perus­tei­siin.

Palkkatarjous on 700 euroa pienempi kuin aikaisemmin.

Toi­sessa esi­mer­kissä työn­te­kijä oli aloit­ta­nut työn pie­nessä sosi­aa­lia­lan yksi­tyi­sessä fir­massa. Sit­ten tuli iso yri­tys, joka osti pie­nen fir­man pois mark­ki­noilta. Jon­kin ajan kulut­tua yri­tys­kaup­po­jen jäl­keen aloi­tet­tiin yt-neu­vot­te­lut, joi­den perus­te­luita Talen­tiassa kum­mek­sut­tiin.

Neu­vot­te­lui­den lop­pu­tu­lok­sena, tuo­tan­nol­li­siin ja talou­del­li­siin syi­hin vedo­ten uusi työ­nan­taja tar­josi työn­te­ki­jälle täs­mäl­leen hänen entistä työ­tään, mutta mer­kit­tä­västi hei­kom­milla ehdoilla: palk­ka­tar­jous on 700 euroa pie­nempi kuin aikai­sem­min.

Työn­te­kijä solmi työ­so­pi­muk­sen, koska hänen koti­seu­dul­laan mah­dol­li­suu­det työl­lis­tyä nopeasti uudel­leen oli­vat hei­kot. Työn­te­ki­jästä työt­tö­myys olisi ollut huo­noin vaih­toehto.

Kyse laajasta ja vakavasta ongelmasta

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tiassa on käyty kes­kus­te­luita mui­den sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­jär­jes­tö­jen kanssa, ja näissä on huo­mattu sama kehi­tys­kulku. Suu­ret sote-alan yri­tyk­set ovat ryh­ty­neet laa­ja­mit­tai­sesti hei­ken­tä­mään hen­ki­lös­tön työ­eh­toja ja palk­kausta.

Toi­min­ta­malli on usein saman tyyp­pi­nen. Ensin iso yksi­tyi­nen yri­tys ostaa tukun pie­niä yri­tyk­siä pois mark­ki­noilta. Val­miit pal­ve­luso­pi­muk­set siir­ty­vät iso­jen fir­mo­jen vas­tat­ta­vaksi, ja hen­ki­löstö siir­tyy ison yri­tyk­sen pal­ve­luk­seen liik­keen­luo­vu­tuk­sena. Tämän jäl­keen uusi työ­nan­taja pitää van­hat ehdot voi­massa vain lyhyen aikaa. Eräissä tapauk­sissa vain päi­vän.

Tarjottua työsopimusta ja muita sopimuksia on hyvä tutkia rauhassa kotona.

Seu­raa­vaksi alka­vat muu­tok­set hen­ki­lös­tön työ­eh­doissa. Joh­ta­ja­so­pi­muk­sia teh­dään sel­lais­ten hen­ki­löi­den kanssa, joille joh­ta­ja­so­pi­mus ei kuulu. Työn­te­ki­jöitä siir­re­tään mekaa­ni­sesti alem­paan palk­ka­luok­kaan kuin aikai­sem­min ota tai jätä ‑pai­nos­tuk­sella. Tai muu­te­taan teh­tä­vä­ni­mi­kettä ja alen­ne­taan palk­kausta, mutta käy­tän­nössä työ­teh­tä­vät pysy­vät samoina.

On myös tapauk­sia, missä yri­tys ”yhte­näis­tää” yri­tys­kaup­po­jen yhtey­dessä palk­kaus­jär­jes­tel­määnsä ja tiput­taa teh­tä­vä­koh­tai­set pal­kat samaan, alhai­seen tasoon ja mak­saa niin sano­tun välyk­sen hen­ki­lö­koh­tai­sena lisänä. Jat­kossa rek­ry­toin­nit teh­dään alhai­sem­man palk­ka­ta­son mukaan.

Puun ja kuoren välissä

Hen­ki­löstö on vai­keassa tilan­teessa, kun työ­eh­toja ryh­dy­tään ota tai jätä pai­nos­tuk­sella hei­ken­tä­mään. Mitä tilan­teessa voi tehdä?

Tar­jot­tua työ­so­pi­musta ja muita sopi­muk­sia on hyvä tut­kia rau­hassa kotona. Arve­lut­ta­vista sopi­mus­tar­jouk­sista on syytä olla yhtey­dessä luot­ta­mus­mie­heen ja Talen­tian alue­a­sia­mie­hiin. Älä alle­kir­joita, jos olet epä­varma.

Tar­kista tar­jo­tusta työ­so­pi­muk­sesta ensiksi nämä: teh­tä­vä­ni­mike ja teh­tä­vän sisältö sekä työ­teon paikka. Työ­so­pi­muk­sessa tulisi olla tieto työ­ajasta, pal­kan mää­rästä ja mää­räy­ty­mi­sestä, pal­kan­maksu päi­västä sekä mai­ninta pal­kan­tar­kas­tuk­sesta, joka voi olla esi­mer­kiksi koea­jan jäl­keen.

Älä allekirjoita, jos olet epävarma.

Lisäksi sopi­muk­sessa tulisi olla mai­ninta nou­da­tet­ta­vasta työ­eh­to­so­pi­mus, joka antaa askel­mer­kit muun muassa vuo­si­lo­man ehdoista. Sovi myös työ­paik­ka­ruo­kai­lusta ja muista mah­dol­li­sista eduista.

Jos epäe­dul­li­sen työ­so­pi­muk­sen alle­kir­joit­taa, se on juri­di­nen sopi­mus, joka sitoo osa­puo­lia. Jäl­ki­kä­teen ammat­ti­jär­jes­tön on hyvin vai­kea tart­tua epä­koh­tiin.

Työ­tuo­miois­tui­meen asti kukaan talen­tia­lai­nen ei ole ammat­ti­jär­jes­tönsä tuella epäe­dul­li­sia sopi­muk­sia vielä vie­nyt, jot­ten ennak­ko­ta­pauk­sia ei vielä tar­jolla. Talen­tia-leh­dessä 2–2017 työ­oi­keus­op­pi­neet arvioi­vat yhtä epä­koh­taa, joh­ta­ja­so­pi­muk­sia, joita on tar­jottu työn­te­ki­jöille ene­ne­vässä mää­rin. Itä-Suo­men ja Lapin yli­opis­ton työ- ja sosi­aa­lioi­keu­den dosentti Jaana Paa­ne­to­jan mukaan joh­ta­ja­so­pi­mus­ten määrä ei yri­tyk­sessä voi yhtäk­ki­sesti kas­vaa. Se piiri, joita joh­ta­ja­so­pi­mus voi kos­kea, on rajal­li­nen.

Paa­ne­toja toteaa, että kiel­täy­ty­mi­nen joh­ta­ja­so­pi­muk­sesta ei lii­oin voi muo­dos­taa lail­lista irti­sa­no­mis­pe­rus­tetta, mutta lisää ettei työn­te­ki­jää voi suo­jata työ­nan­ta­jan vir­heel­li­seltä rea­goin­nilta. Työ­nan­taja voi irti­sa­noa työn­te­ki­jän kiel­täy­ty­mi­sen perus­teella, mutta jou­tuu mak­sa­maan kor­vauk­sia viime kädessä oikeu­dessa.

Kauaskantoisia seurauksia

Oikeu­den­mu­kai­nen palkka teh­dystä työstä on työ­suh­teen mer­kit­tä­vin osa. Pal­kan pitää vas­tata työn vaa­ti­vuutta ja olla sel­lai­nen, että sillä tulee toi­meen. On nurin­ku­rista, jos sote-alan palk­ko­jen hal­puut­ta­mi­nen joh­taa sii­hen, että tulon­siir­roin pai­ka­taan mata­laa palk­kaa ja veron­mak­sa­jat otta­vat vas­tuun siitä, joka kuu­luu työ­nan­ta­jana toi­mi­valle yri­tyk­selle.

Allekirjoitettu työsopimus on juridinen sopimus, joka sitoo osapuolia.

Nais­val­tais­ten alo­jen palk­ko­jen hal­puut­ta­mi­nen tekee myös tyh­jäksi vuo­si­kausien uuras­tuk­sen saada nai­set pois palk­ka­kuo­pasta ja muren­taa tavoit­teet palk­ka­tasa-arvosta. Palk­kaus on kes­kei­nen ele­mentti työn­te­ki­jöi­den sitou­tu­mi­seen, moti­vaa­tioon ja työ­hy­vin­voin­tiin. Hyvin­voiva työn­te­kijä tulisi olla myös työ­nan­ta­jan int­res­seissä ja laa­jasti koko yhteis­kun­nan asia. Kus­tan­nuk­set hei­ken­neestä työ­ter­vey­destä ovat vuo­sit­tain mer­kit­tä­vät.

Maa­lis­kuun lopussa Talen­tia antoi lausun­tonsa hal­li­tuk­sen valin­nan­va­paus­lain­sää­dän­tö­esi­tyk­seen. Talen­tia pai­notti, ettei sote-rat­kai­sua ja valin­nan­va­paus­lain­sää­dän­töä voi toteut­taa ilman, että sen vai­ku­tuk­sia arvioi­daan hen­ki­lös­töön. Työ­eh­to­jen hei­ken­nys­ten lisäksi on näh­tä­vissä tilan­teita, joissa hen­ki­lös­töä vähen­ne­tään, mää­rä­ai­kai­suu­det ja ali­han­kin­ta­ket­ju­jen myötä pak­ko­y­rit­tä­jyys lisään­ty­vät.

Helena Jaak­kola