Sote-uudistusta on kritisoitu, että se etenee terveydenhuoltojohtoisesti. Minusta oli tärkeää tietää, onko sairaalassa tehtävä sosiaalityö jäämässä terveydenhuollon jalkoihin tai saako se mahdollisesti uusia tehtäviä, jotka vaikuttavat perustehtävien hoitamiseen, sanoo Aino Kauppi.

 

Selvi­tin pro gradu ­-tut­kiel­mas­sani, miten sote­-uudis­tus vai­kut­taa ter­veys­so­si­aa­li­työ­hön. Aineistonani oli soteen liit­ty­vän päi­vys­ty­suu­dis­tuk­sen lakieh­do­tuk­set ja lausun­not, ker­too Aino Kauppi.

Terveydenhuollossa toi­miva sosi­aa­li­työn­te­kijä tuo poti­laan suun­ni­tel­mal­li­seen hoi­toon sosi­aa­li­sen näkö­kul­man, toi­mii pal­ve­lu­jär­jes­tel­män asian­tun­ti­jana, pal­ve­lu­tar­peen arvioi­jana sekä link­kinä pal­ve­lui­den ja asiak­kaan arjen välillä.

Terveyssosiaalityöntekijältä vaa­di­taan perus­ym­mär­rystä poti­laan ter­vey­den­ti­lasta ja sai­rau­den syy-­seu­raus­suh­teista. Esimerkiksi tämä perus­ym­mär­rys lää­ke­tie­teel­li­sistä teki­jöistä ja diag­nos­tii­kasta erot­taa ter­veys­so­si­aa­li­työn ylei­sestä sosiaalityöstä.

Vaikka mitään lopullista linjausta ei ole tehty, sote-­uudistus tulee muuttamaan terveyssosiaalityön roolia ja paikkaa.

– Muutos on ter­veys­so­si­aa­li­työlle uhka – mutta myös mah­dol­li­suus. Sote­-uudis­tus sinäl­lään ei etene ter­veys­so­si­aa­li­työn näkö­kul­masta eri­tyi­sen voi­mak­kaasti ter­vey­den­huolto edellä, sillä ter­veys­so­si­aa­li­työ näh­dään osana sote-­in­te­graa­tiota, toteaa Aino Kauppi.

Sen sijaan uhkana on, että ter­veys­so­si­aa­li­työn eri­tyi­syyttä ei huo­mata ja se jää muuta sosi­aa­li­huol­toa täy­den­tä­väksi pal­ve­luksi. Vaarana voi olla myös se, että ter­veys­so­si­aa­li­työtä mää­ri­tel­lään vain eri­kois­sai­raan­hoi­dossa teh­tä­vänä sosi­aa­li­työnä, jol­loin perus­ter­vey­den­huol­lossa teh­tä­vän sosi­aa­li­työn vah­vis­ta­mi­nen unohtuu.

– Useat alan toi­mi­jat perää­vät ter­veys­so­si­aa­li­työn teh­tä­vien ja roo­lin sel­keyt­tä­mi­sestä sekä viran­omais­a­se­man ja pää­tök­sen­teko-oikeu­den tuo­mi­sesta ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöi­den toimenkuvaan.

Asemaltaan vah­vis­te­tun ter­veys­so­si­aa­li­työn kautta poti­laille muo­dos­tuisi sujuva ja luon­teva silta sai­raa­lan ulko­puo­li­siin sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin. Se myös vähen­täisi pääl­lek­käistä työtä ja toisi ter­veys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jän sosi­aa­li­huol­lol­li­sen osaa­mi­sen laa­jem­min käyttöön.

Tarpeellisena pide­tään myös sitä, että ter­veys­so­si­aa­li­työn ja sosi­aa­li­päi­vys­tyk­sen teh­tä­vä­ja­koa sel­kiin­ny­te­tään, jotta ter­veys­so­si­aa­li­työ ei mää­rity jat­kossa sosi­aa­li­päi­vys­tystä täy­den­tä­väksi apuammatiksi.

Toisaalta aja­tel­laan, että sosi­aa­li­päi­vys­tyk­sel­lis­ten teh­tä­vien liit­tä­mi­nen osaksi ter­veys­so­si­aa­li­työtä on mah­dol­li­suus, jos päi­vys­tys­työn edel­lyt­tämä lisä-­ ja täy­den­nys­kou­lu­tus tunnistetaan.

Silloin ter­veys­so­si­aa­li­työn rooli voisi muo­dos­tua hyvin­kin moni­puo­li­sesti moniam­ma­til­li­sen työn airueksi suh­teessa sosi­aa­li­toi­meen ja ter­vey­den­huol­toon. Terveydenhuollossa teh­tä­vän päi­vys­tyk­sel­li­sen sosi­aa­li­työn avulla voi­tai­siin vas­tata aiem­paa tehok­kaam­min poti­laan akuut­tiin sosi­aa­li­huol­lol­li­seen tar­pee­seen, sanoo Kauppi.

Tehtäväkuvan kehittämisen tulisi kuitenkin tapahtua niin, ettei se estä terveyssosiaalityön perustehtävän toteuttamista.

– Laajenevaan teh­tä­vän­ku­vaan tar­vi­taan siis resursseja.

Kaupin toi­veena on, että tut­kielma pal­ve­lee ter­vey­den­huol­lossa toi­mi­via sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä enna­koi­maan tule­vaa ja vai­kut­ta­maan ratkaisuihin.

– Olinkin iloi­sesti yllät­ty­nyt, kun tut­kiel­mani huo­mioi­tiin Terveyssosiaalityöntekijät ry:n 70­-vuo­tis­juh­lassa loka­kuussa ja sain yhdis­tyk­sen kan­nus­tuss­ti­pen­din. Otin tun­nus­tuk­sen läm­pi­mästi kiit­täen vastaan.

Helena Jaakkola