Sote-uudis­tusta on kriti­soitu, että se etenee tervey­den­huol­to­joh­toi­sesti. Minusta oli tärkeää tietää, onko sairaa­lassa tehtävä sosiaa­lityö jäämässä tervey­den­huollon jalkoihin tai saako se mahdol­li­sesti uusia tehtäviä, jotka vaikut­tavat perus­teh­tävien hoita­miseen, sanoo Aino Kauppi.

 

Selvitin pro gradu ­-tutkiel­massani, miten sote­-uudistus vaikuttaa terveys­so­si­aa­li­työhön. Aineis­tonani oli soteen liittyvän päivys­ty­suu­dis­tuksen lakieh­do­tukset ja lausunnot, kertoo Aino Kauppi.

Tervey­den­huol­lossa toimiva sosiaa­li­työn­tekijä tuo potilaan suunni­tel­mal­liseen hoitoon sosiaa­lisen näkökulman, toimii palve­lu­jär­jes­telmän asian­tun­tijana, palve­lu­tarpeen arvioijana sekä linkkinä palve­luiden ja asiakkaan arjen välillä.

Terveys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jältä vaaditaan perus­ym­mär­rystä potilaan tervey­den­ti­lasta ja sairauden syy-­seuraus­suh­teista. Esimer­kiksi tämä perus­ym­märrys lääke­tie­teel­li­sistä tekijöistä ja diagnos­tii­kasta erottaa terveys­so­si­aa­lityön yleisestä sosiaa­li­työstä.

Vaikka mitään lopullista linjausta ei ole tehty, sote-­uudistus tulee muuttamaan terveyssosiaalityön roolia ja paikkaa.

– Muutos on terveys­so­si­aa­li­työlle uhka – mutta myös mahdol­lisuus. Sote­-uudistus sinällään ei etene terveys­so­si­aa­lityön näkökul­masta erityisen voimak­kaasti tervey­den­huolto edellä, sillä terveys­so­si­aa­lityö nähdään osana sote-­inte­graa­tiota, toteaa Aino Kauppi.

Sen sijaan uhkana on, että terveys­so­si­aa­lityön erityi­syyttä ei huomata ja se jää muuta sosiaa­li­huoltoa täyden­tä­väksi palve­luksi. Vaarana voi olla myös se, että terveys­so­si­aa­li­työtä määri­tellään vain erikois­sai­raan­hoi­dossa tehtävänä sosiaa­li­työnä, jolloin perus­ter­vey­den­huol­lossa tehtävän sosiaa­lityön vahvis­ta­minen unohtuu.

– Useat alan toimijat peräävät terveys­so­si­aa­lityön tehtävien ja roolin selkeyt­tä­mi­sestä sekä viran­omais­a­seman ja päätök­senteko-oikeuden tuomi­sesta terveys­so­si­aa­li­työn­te­ki­jöiden toimen­kuvaan.

Asemaltaan vahvis­tetun terveys­so­si­aa­lityön kautta potilaille muodos­tuisi sujuva ja luonteva silta sairaalan ulkopuo­lisiin sosiaa­li­pal­ve­luihin. Se myös vähen­täisi päällek­käistä työtä ja toisi terveys­so­si­aa­li­työn­te­kijän sosiaa­li­huol­lol­lisen osaamisen laajemmin käyttöön.

Tarpeel­lisena pidetään myös sitä, että terveys­so­si­aa­lityön ja sosiaa­li­päi­vys­tyksen tehtä­vä­jakoa selkiin­ny­tetään, jotta terveys­so­si­aa­lityö ei määrity jatkossa sosiaa­li­päi­vys­tystä täyden­tä­väksi apuam­ma­tiksi.

Toisaalta ajatellaan, että sosiaa­li­päi­vys­tyk­sel­listen tehtävien liittä­minen osaksi terveys­so­si­aa­li­työtä on mahdol­lisuus, jos päivys­tystyön edellyttämä lisä-­ ja täyden­nys­kou­lutus tunnis­tetaan.

Silloin terveys­so­si­aa­lityön rooli voisi muodostua hyvinkin monipuo­li­sesti moniam­ma­til­lisen työn airueksi suhteessa sosiaa­li­toimeen ja tervey­den­huoltoon. Tervey­den­huol­lossa tehtävän päivys­tyk­sel­lisen sosiaa­lityön avulla voitaisiin vastata aiempaa tehok­kaammin potilaan akuuttiin sosiaa­li­huol­lol­liseen tarpeeseen, sanoo Kauppi.

Tehtäväkuvan kehittämisen tulisi kuitenkin tapahtua niin, ettei se estä terveyssosiaalityön perustehtävän toteuttamista.

– Laaje­nevaan tehtä­vän­kuvaan tarvitaan siis resursseja.

Kaupin toiveena on, että tutkielma palvelee tervey­den­huol­lossa toimivia sosiaa­li­työn­te­ki­jöitä ennakoimaan tulevaa ja vaikut­tamaan ratkai­suihin.

– Olinkin iloisesti yllät­tynyt, kun tutkielmani huomioitiin Terveys­so­si­aa­li­työn­te­kijät ry:n 70­-vuotis­juh­lassa lokakuussa ja sain yhdis­tyksen kannus­tuss­ti­pendin. Otin tunnus­tuksen lämpi­mästi kiittäen vastaan.

Helena Jaakkola