Sosiaalityöntekijäpulasta on tarjolla liian vähän ajantasaista tietoa, tieto on ristiriitaista tai liian yleistä. Keinot ratkaista rekrytointiongelmat ovat hitaita. Tehokkainta keinoa, kilpailukykyistä palkkaa ei juuri käytetä.

 

Usein esi­tetty kar­kea arvio on, että kun­nissa sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den hen­ki­lös­tö­vaje on noin 10 pro­sent­tia. Mitä suu­rem­masta kun­nasta on kyse, sen vai­keam­paa sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den palk­kaa­mi­nen on. Paitsi Tam­pe­reella tai Jyväs­ky­lässä, jotka sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den kou­lut­ta­ja­paik­ka­kun­tina eivät ole ker­to­neet rek­ry­toin­tion­gel­mista. Oulus­ta­kin ilmoi­te­taan, että heillä vakans­sit saa­daan täy­tet­tyä – ja kai­kissa Lapin lää­nin kun­nissa vakans­seissa on kel­poi­set työn­te­ki­jät. Mitkä ovat kun­nat, joilla on jat­ku­vasti ongel­mia täyt­tää vakans­seja?

Hel­mi­kuussa 2017 MOL:n sivuilla oli noin sata  avointa sosi­aa­li­työn­te­ki­jän paik­kaa. Kun­ta­rek­ryyn oli ilmoi­tettu 80, työ­ha­ku­pal­velu Mons­teri löysi 95 ja Duu­ni­tori 90 avointa sosi­aa­li­työn­te­ki­jän paik­kaa. Tar­kem­min jutun­teon yhdey­dessä ei ver­rattu, oli­vatko pai­kat samoja.

Vuo­sina 1990–2014 on val­mis­tu­nut 4 200 mais­te­ria, joilla on sosi­aa­li­työ pää­ai­neena. Missä he työs­ken­te­le­vät? Ajan­ta­sai­sia vas­tauk­sia lukui­siin sosi­aa­li­työ­te­ki­jöi­den rek­ry­toin­tiin liit­ty­viin kysy­myk­siin saa­daan vielä tämän kevään aikana, kun sosi­aa­li­- ja ter­veys­mi­nis­te­riön (STM) toi­mek­sian­nosta sosi­aa­lia­lan osaa­mis­kes­kuk­set kar­toit­ta­vat val­ta­kun­nal­li­sella säh­köi­sellä kyse­lyllä sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­ti­lan­teen.

Kyse­lyn ensim­mäi­sessä osuu­dessa sel­vi­te­tään muun muassa sitä, kuinka pal­jon sosi­aa­li­työn­te­ki­jän vakans­seja on, miten ne on täy­tetty, millä teh­tä­vä­alueilla on rek­ry­toin­ti­vai­keuk­sia. Kyse­lyn toi­sessa osassa sel­vi­te­tään, miten kun­nat ovat toi­mi­neet, jotta vakans­sit saa­tai­siin täy­tet­tyä. Lisäksi kysy­tään kun­tien arviota tule­vai­suu­desta. Miltä tuleva kevät näyt­tää, entä maa­kun­ta­uu­dis­tuk­sen jäl­keen.

Missä vuosina 1990–2014 valmistuneet 4 200 sosiaalityön maisteria työskentelee?

Lapin sosi­aa­lia­lan kor­kea­kou­lu­kon­ser­nin Socio­po­lis-hank­keessa ennä­tet­tiin jo tehdä kar­toi­tus Lapin lää­nin kun­tien tilan­teesta. Vielä jul­kai­se­mat­to­masta sel­vi­tyk­sestä saa­tu­jen tie­to­jen mukaan Lapin lää­nissä sosi­aa­lia­lan tut­kin­non suo­rit­ta­neilla lähes kai­killa (97–100 pro­sen­tilla) oli muo­dol­li­nen päte­vyys työ­teh­tä­väs­sään. Vas­taa­jista suuri osa työs­ken­teli joko sosi­aa­li­työn­te­ki­jän (89 vas­taa­jaa), sosi­aa­lioh­jaa­jan teh­tä­vissä (72 vas­taa­jaa) tai johto­ ja asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä (36 vas­taa­jaa).

– Aineisto kerät­tiin lop­pu­vuo­den 2015 ja alkusyk­syn 2016 väli­senä aikana teke­mällä kun­ta­käyn­nit kaik­kiin Lapin lää­nin kun­tiin, lukuun otta­matta Simoa, jonka sosi­aa­li­- ja ter­veys­pal­ve­lut ovat osa Oulun­kaa­ren kunta­ yhty­mää. Lisäksi vie­rail­tiin Lapin ja Län­si­-Poh­jan sai­raan­hoi­to­pii­reissä ja Kol­pe­neen pal­ve­lu­kes­kuk­sen kun­tayh­ty­mään, ker­too Socio­po­lis­-hank­keen pro­jek­ti­pääl­likkö Tarja Kemp­pai­nen.

Rekrytointiponnisteluita

Kou­vola on yksi niistä kun­nista, joissa  sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toi­mi­seksi teh­dään lujasti töitä. Las­ten­suo­je­lun pal­ve­lu­vas­taava Päivi Ääry­nen ker­too, että  las­ten­suo­je­luun on haet­ta­vana neljä sosi­aa­li­työn­te­ki­jän vir­kaa. Teh­tä­vä­koh­tai­nen palkka on 3 024 euroa.

– Meillä on kaik­ki­aan las­ten­suo­je­lun avo­pal­ve­luissa kym­me­nen sosi­aa­li­työn­te­ki­jän vir­kaa ja sijais­huol­lossa seit­se­män sosi­aa­li­työn­te­ki­jän vir­kaa. Tällä het­kellä näyt­tää, että emme saa täy­tet­tyä yhtään vir­kaa. Mää­rä­ai­kai­sesti pys­tymme ehkä täyt­tä­mään osan.

Kou­vo­lan las­ten­suo­je­lussa on ollut vaih­tu­vuutta vii­mei­sen vuo­den aikana.

– Vuosi sit­ten teimme pal­ve­lu­ra­ken­teen muu­tok­sen, jol­loin saimme kolme uutta sosi­aa­li­työn­te­ki­jän vir­kaa lap­si­per­hei­den sosiaali­työhön. Samaan aikaan las­ten­suo­je­lun vir­ka­-aikai­nen päi­vys­tys, jossa käsi­tel­lään kaikki huo­le­nil­mauk­set ja las­ten­suo­je­luil­moi­tuk­set, siir­tyi las­ten­suo­je­lusta lap­si­per­hei­den sosi­aa­li­työ­hön, ker­too Ääry­nen.

Osa las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä siir­tyi orga­ni­saa­tio­uu­dis­tuk­sen myötä lap­si­per­hei­den sosi­aa­li­työ­hön, aiem­min muu­tama työn­te­kijä siir­tyi mui­hin teh­tä­viin kau­pun­gin sisällä. Vaikka nyt tilanne vai­kut­taa vai­kealta, Kou­vo­lassa on myös onnis­tuttu. Yhteis­työtä on tehty Itä­-Suo­men yli­opis­ton kanssa, ja sosi­aa­li­työn perus-­ ja aineo­pin­toja on ollut mah­dol­lista suo­rit­taa Kymen­laak­son kesäy­li­opis­ton kautta Kou­vo­lassa.

– Yhteis­työ alkoi 2009, tätä kautta olemme saa­neet useita sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä vir­koi­hin.

Talentia on esittänyt, että sosiaalityöntekijäpulan ja vaihtuvuuden tilanne selvitetään.

Kun­tien sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä palk­kaa­vat rek­ry­toi­jat tar­vit­si­vat myös tukea. Päivi Ääry­nen ehdot­taa, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den rek­ry­toin­tiin olisi hyvä saada tila, jossa voisi nykyistä enem­män kuvata työ­ta­poja, orga­ni­saa­tiota ja kehit­tä­mis­koh­teita.

– Sil­loin eri kun­tien hyviä käy­tän­töjä saa­tai­siin näky­viin ja ehkä muut­to­ha­luk­kuutta eri seu­duille löy­tyisi parem­min kuin nykyi­sin. Kou­vo­las­sa­kin las­ten­suo­je­lu­työ koe­taan kuor­mit­ta­vuu­desta huo­li­matta mie­len­kiin­toi­sena ja työyh­teisö sekä työil­ma­piiri hyvinä.

Kou­vo­lassa on pys­tytty tar­joa­maan pal­kal­li­sia opin­to­va­paita niille, jotka suo­rit­ta­vat opin­to­jaan pää­tök­seen. Tällä het­kellä on sel­vi­tyk­sessä, kuinka sosi­aa­li­työn opin­not voisi suo­rit­taa Kou­vo­lassa.

– Päät­tä­jiltä tar­vit­si­simme tukea palk­kauk­sen kehit­tä­mi­seen. Meillä on par­hail­laan menossa TVA-­neu­vot­telu pal­koista ja toi­vomme, että lähes vuo­den kes­tä­neet neu­vot­te­lut saa­daan pää­tök­seen ja palk­koja koro­te­taan.

Ammattihenkilölain 12 § − sijaistaminen

Sosi­aali-­ ja ter­veys­mi­nis­te­riö haluaa sosi­aa­lia­lan osaa­mis­kes­kus­ten kautta teh­tä­vällä kyse­lyllä sel­vit­tää myös sen, miten sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­laki on vai­kut­ta­nut sijais­ten palk­kaa­mi­seen. Ammat­ti­hen­ki­lö­lain 12 §: n mukaan tila­päi­sesti sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vässä saa toi­mia kel­poi­nen sosi­aa­li­työn­te­kijä tai sosi­aa­li­työn pää­ai­neo­pis­ke­lija, jolla on aineo­pin­not ja har­joit­telu teh­tynä.

Jo ennen lain voi­maan tuloa povat­tiin kun­ta­ken­tällä rek­ry­toin­tion­gel­mia. Hätäi­sim­mät vaa­ti­vat koko pykä­län pur­ka­mista ja paluuta tai aina­kin siir­ty­mä­ai­kaa van­han kel­poi­suus­lain mukai­seen tilan­tee­seen, jossa sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vään voi­tiin kel­pois­ten haki­joi­den puut­tuessa pal­kata vuo­deksi ker­ral­laan muu­kin kou­lu­tuk­sen saa­nut hen­kilö. Tam­mi­kuussa sosi­aa­li­työn­te­ki­jän sijai­suus ­kes­kus­te­lun aloitti jäl­leen keväällä perhe-­ ja perus­pal­ve­lu­mi­nis­te­rin sal­kun vas­taa­not­tava Annika Saa­rikko. Hän apri­koi leh­ti­haas­tat­te­lussa pitäi­sikö sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den sijais­ten päte­vyys­vaa­ti­muk­sia muut­taa, jos tuore laki­ uudis­tus on han­ka­loit­ta­nut sijais­ten saa­mista kun­nissa.

Sosi­aali-­ ja ter­veys­mi­nis­te­riössä sijais­ta­mis­py­kä­lää käy­dään läpi sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­lain neu­vot­te­lu­kun­nan aset­ta­massa työn­ja­ko­jaos­tossa, joka aloitti toi­min­nan hel­mi­kuussa. Talen­tian ammat­ti­asioi­den pääl­likkö Marjo Varsa on jaos­ton jäsen.

Työs­ken­te­lyn poh­jaksi myös Talen­tia on esit­tä­nyt, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­pu­lan ja vaih­tu­vuu­den tilanne sel­vi­te­tään ja arvioi­daan, onko kun­nissa kaikki kivet kään­netty, jotta sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den vakans­sit saa­tai­siin täy­tet­tyä.

– Talen­tiassa näemme, että laa­jempi kei­no­va­li­koima tulisi ottaa käyt­töön. Näitä ovat muun muassa palk­kaus, jous­ta­vat työ­ajat, kou­lu­tus­mah­dol­li­suu­det, hyvä joh­ta­juus − yli­pää­tään ne teki­jät, jotka tie­de­tään kou­lu­te­tuille ammat­ti­lai­sille olen­nai­siksi teki­jöiksi pal­kit­se­valla työ­uralla, sanoo Marjo Varsa.

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tian mukaan päte­vän hen­ki­lös­tön saa­ta­vuuson­gel­mat eivät ole syy muut­taa kel­poi­suus­vaa­ti­muk­sia. Ammat­ti­hen­ki­lö­lain on myös tar­koi­tus luoda vankka pohja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den ja sosio­no­mien (AMK) ja sosio­no­mien (YAMK) väli­sen työn­jaon uudis­ta­mi­selle siten, että pal­ve­lut vas­tai­si­vat par­hai­ten asiak­kai­den tar­peita ja yliopisto­ ja ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­to­jen tuot­tama osaa­mi­nen saa­tai­siin asiak­kaan kan­nalta par­haalla mah­dol­li­sella tavalla käyt­töön.

STM:n sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lö­lain neu­vot­te­lu­kun­nan aset­ta­man työn­ja­ko­jaos­ton var­si­nai­sena teh­tä­vänä on seu­rata ja arvioida sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löi­den työn­jaon kehit­tä­mis­tar­vetta sekä edis­tää tar­koi­tuk­sen­mu­kai­sen teh­tä­vä­ra­ken­teen muo­dos­tu­mista.

Vaikka teh­tä­vä­ra­ken­tei­den kehit­tä­mi­sestä on puhuttu pit­kään, siinä ei ole edetty. Asi­aan kiin­nitti huo­miota myös Val­tion­ta­lou­den tar­kas­tus­vi­rasto (VTV), joka totesi viime vuonna jul­kai­se­mas­saan tar­kas­tus­ker­to­muk­sessa, että kun­nat ovat eden­neet teh­tä­vä­ra­ken­tei­den kehit­tä­mi­sessä eri tah­ti­sesti ja tehtävä­ raken­tei­den kehit­tä­mi­nen on kun­nissa vasta alku­vai­heessa.

Tar­kas­tus­vi­rasto patis­taa sosi­aa­li­- ja ter­veys­mi­nis­te­riötä otta­maan aktii­vi­sem­man roo­lin kuin pel­kän infor­maa­tio­noh­jauk­sen. Tar­kas­tus­vi­ras­ton mukaan minis­te­riön vuonna 2007 laa­tima sosi­aa­li­huol­lon amma­til­li­sen hen­ki­lös­tön teh­tä­vä­ra­ken­ne­suo­si­tuk­set tai sosi­aa­li­huol­lon lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­set eivät anna ohjeis­tusta sosi­aa­lioh­jaa­jien ja sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den väli­seen työn­ja­koon.

Vaihtuvuus on ongelma

Sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­pu­lan rat­kai­suista ei voi puhua, ellei huo­miota kiin­ni­tetä vaih­tu­vuu­teen ja sen syi­hin. Vaih­tu­vuus ker­taan­tuu moneen. Se vai­kut­taa tii­mien työs­ken­te­lyyn, vie työ­ai­kaa esi­mie­hiltä ja työ­hön pereh­dyt­tä­jiltä, lisää kuo­ri­musta.

Vaih­tu­vuus tuot­taa myös tyy­ty­mät­tö­miä asiakkaita:aluehallintoviraston mukaan mää­rä­ai­ko­jen yli­tyk­set joh­tu­vat enim­mäk­seen siitä, ettei kun­nissa ole riit­tä­västi sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löitä esi­mer­kiksi hen­ki­lös­tön vaih­tu­vuu­den vuoksi. Vali­tuk­sia teh­dään myös siitä, ettei työn­te­ki­jää tavoi­teta.

Yhden sosiaalityöntekijän vaihtuvuus tuo vähintään kahden kuukauden ”aukon” työhön.

Kou­vo­lassa vaih­tu­vuu­delle ei ole las­kettu hin­ta­lap­pua, mutta käy­tetty työ­aika on haa­ru­koitu. Rek­ry­toin­tiin on kulu­nut vii­mei­sen vuo­den aikana pal­jon aikaa, kun niitä on ollut noin joka toi­nen kuu­kausi, ker­too Päivi Ääry­nen.

– Vaikka työn­te­kijä saa­daan heti pal­kat­tua, yhden sosi­aa­li­työn­te­ki­jän vaih­tu­vuus tuo silti vähin­tään kah­den kuu­kau­den ”aukon” työ­hön läh­ti­jän val­mis­tau­tuessa läh­töön ja uuden työn­te­ki­jän pereh­tyessä työ­teh­tä­viin, sanoo Ääry­nen.

Vaih­tu­vuus tar­koit­taa lähie­si­mies­ten työn lisään­ty­mistä asia­kas­työn tuke­mi­sessa muu­tos­ti­lan­teissa, uusien työn­te­ki­jöi­den pereh­dyt­tä­mi­sessä. Tämä aika on pois muun muassa työn­ke­hit­tä­mi­sestä ja muusta suun­nit­te­lusta.

Arjen työssä tii­mien kan­nalta vaih­tu­vuus tar­koit­taa tii­mien uudel­leen ”jär­jes­täy­ty­mistä”, asiak­kuuk­sien kan­nat­te­lua, työn­te­ki­jän pereh­dyt­tä­mistä.

Puhutaanko rahasta?

Sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­pu­lan rat­kai­suksi tar­jo­taan monia kei­noja. Riit­tä­västi kou­lu­tus­paik­koja ja jous­ta­via opin­to­pol­kuja ”vää­rän pää­ai­neen” opis­ke­li­joille. Tar­vi­taan työn­ja­koa ja teh­tä­vä­ra­ken­tei­den kehit­tä­mistä, jotta eri sosi­aa­lia­lan tut­kin­noista val­mis­tu­neet voi­vat työs­ken­nellä osaa­mis­taan vas­taa­vissa teh­tä­vissä.

Tar­vi­taan hyvää joh­ta­mista, huo­mion kiin­nit­tä­mistä työ­hy­vin­voin­tiin – ja vaikka hal­li­tuk­sen kes­tä­vyys­oh­jel­mien tar­koi­tuk­sena on sääs­tää jul­ki­sen sek­to­rin hen­ki­lös­tö­ku­luissa, tar­vi­taan riit­tä­västi hen­ki­lös­töä. Sosi­aa­li­huol­lon teh­tä­vät ovat sel­lai­sia, missä teke­mä­tön työn tulee kal­liiksi, mutta tehty työ tuo sääs­töjä.

Työ­voi­man saa­ta­vuuson­gel­miin Talen­tia on tar­jon­nut tois­tu­vasti yhdeksi rat­kai­suksi sitä, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den ja sosi­aa­lioh­jaa­jien palk­ko­jen jäl­keen­jää­nei­syys kor­jat­tai­siin. Nyt teh­tä­vien vas­tuul­li­suus ja palk­kaus eivät koh­taa.

Talen­tian Keski-­ ja Itä­-Suo­men alue­a­sia­mies Tiia Oksa­nen ker­too tuo­reen esi­mer­kin Jäm­sästä, missä teh­tä­vä­koh­tai­sen palk­ko­ro­tusta yri­tet­tiin tosi­toi­min. Paik­ka­kun­nalla on podettu pit­kään sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­pu­laa, kun kaksi vakans­sia on ollut täyt­tä­mättä. Vajaa­mie­hi­tys on aiheut­ta­nut jo sen, että osa vaki­tui­sista on uupu­mis­lo­milla. Jäm­sässä sosiaali­työntekijän teh­tä­vä­koh­tai­nen palkka on 2 808 euroa. Palk­koi­hin oli jou­lun alla 2016 esi­tetty 200 euron koro­tusta. Jäm­sän naa­pu­ri­kunta Jyväs­ky­lässä sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vä­koh­tai­nen palkka on yli 3 000, joten koro­tuk­sen jäl­keen Jämsä pär­jäisi kisassa työn­te­ki­jöistä parem­min kuin ennen.

– Aluksi myö­tä­tuu­lessa ollut hanke teh­tä­vä­koh­tai­sen pal­kan 200 euron koro­tuk­seen kutis­tui kun­nan pää­tök­sen­teossa 100 euron koro­tuk­seen, ja tilanne on edel­leen auki, ker­too Tiia Oksa­nen.

Toi­nen esi­merkki on pieni kes­ki­suo­ma­lai­nen Vesan­non kunta, jolla oli myös vai­keuk­sia saada sosi­aa­li­työn­te­kijä pal­ka­tuksi. Sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vä­koh­tai­nen palkka oli rei­lusti alle 3 000 euroa kuu­kau­dessa.

– Kunta teki roh­kean rat­kai­sun ja nosti sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­vä­koh­tai­sen pal­kan 3 400 euroon kuu­kau­dessa. Virka oli avoinna tam­mi­kuussa, ja sii­hen löy­tyi vai­vatta koke­nut sosi­aa­li­työn­te­kijä, toteaa Oksa­nen.

Työ­eh­to­so­pi­muk­set anta­vat mah­dol­li­suu­den käyt­tää myös rek­ry­toin­ti­li­sää, jos tar­jo­tulla pal­kalla ei saada rek­ry­toi­tua uusia kel­poi­sia työn­te­ki­jöitä. Rek­ry­toin­ti­li­sän käy­töstä pitäisi kun­nassa olla sel­keät peli­sään­nöt, kuten myös hen­ki­lö­koh­tai­sen lisän myön­tä­mis­pe­rus­teista.

– Käy­tän­nössä rek­ry­toin­ti­li­sän käyttö ker­too sii­tä­kin, että tar­jottu teh­tä­vä­koh­tai­nen palkka ei ole enää kil­pai­lu­ky­kyi­nen. Rek­ry­toin­ti­lisä ei ole rat­kaisu, jolla palk­ko­jen jäl­keen­jää­nei­syys kor­ja­taan. Sitä voi­daan kui­ten­kin käyt­tää yhtenä hou­kut­ti­mena, toteaa Oksa­nen.

Helena Jaak­kola