Sosiaalityön tutkimuksen seuran perustaminen 20 vuotta sitten oli tärkeä askel sosiaalityön akatemisoitumisessa ja professionaalistumisessa, sanoo seuran ensimmäinen puheenjohtaja, professori emerita Synnöve Karvinen-Niinikoski.

 

Oman seu­ran perus­t­a­mi­nen oli Syn­növe Karvi­nen-Niinikosken mukaan haaveena jo paljon aiem­min. Seu­ran perus­tamiseen oli valmi­ut­ta muun muas­sa sik­si, että sosi­aal­i­työ oli ottanut ensi askeleet yliopis­tol­lise­na koulu­tuk­se­na 1970−80-lukujen tait­teessa.

Karvi­nen-Niinikos­ki muis­tut­taa, että seu­ra perustet­ti­in Sosi­aal­i­työn­tek­i­jäin Liiton (nykyi­nen ammat­ti­jär­jestö Tal­en­tia) ja sen puheen­jo­hta­jan, ylisosi­aa­lineu­vos Aulik­ki Kanano­jan määräti­etoisel­la tuel­la.

Seu­ran perus­t­a­mi­nen on hyvin tärkeä osa myös suo­ma­laisen sosi­aal­i­työn pro­fes­sion­aal­is­tu­misen his­to­ri­aa ja niin san­ot­tua aka­teemista kään­net­tä.

− Oli äärim­mäisen tärkeää toimia käsi kädessä ammat­ti­jär­jestön kanssa. Ensim­mäiset vuosikymmenet pär­jäsimme sen yhteistyön turvin, ker­too Karvi­nen-Niinikos­ki.

Yksi seu­ran keskeisimpiä tehtäviä Karvi­nen-Niinikosken mielestä oli – ja on edelleen – koo­ta yhteen sosi­aal­i­työn tutk­i­jat, kehit­täjät ja käytän­nön sosi­aal­i­työn­tek­i­jät. Toinen tärkeä tehtävä on pitää yllä tieteel­lisiä julka­isu- ja keskustelu­foo­rume­ja.

Nuoren seu­ran ensim­mäisiä pon­nis­tuk­sia oli vuon­na 1999 julka­istu Re-con­struct­ing Social Work Research ‑kir­ja, jos­sa esitelti­in kan­sain­välisille kol­le­goille suo­ma­laisen sosi­aal­i­työ­tutkimuk­sen profi­il­ia ja sosi­aal­i­työn tohtorik­oulu­tuk­sen satoa.

Sosi­aalipoli­it­ti­nen yhdis­tys oli edel­läkävi­jä alan toim­i­joille. Eri­tyisen tärkeä yhteistyö­foo­ru­mi on ollut 1992 perustet­tu sosi­aalipoli­ti­ikan ja sosi­aal­i­työn aikakausle­hti Janus.

Raataminen kannatti

Karvi­nen-Niinikos­ki näkee oman roolin­sa eri­tyis­es­ti sosi­aal­i­työn käytän­nön opetuk­sen paikan ja merk­i­tyk­sen vahvis­ta­jana aka­teemises­sa koulu­tuk­ses­sa. Hän oli ensim­mäi­nen sosi­aal­i­työn lehtori vuon­na 1984 aloite­tus­sa Kuo­pi­on yliopis­ton sosi­aal­i­työn koulu­tuk­ses­sa ja myöhem­min hän toi­mi ruotsinkielisen sosi­aal­i­työn koulu­tuk­sen pro­fes­so­ri­na Helsin­gin yliopis­tossa.

Kuu­den yliopis­ton yhteistyö sosi­aal­i­työn koulu­tuk­ses­sa on ollut hedelmäl­listä.

Oli äärimmäisen tärkeää toimia käsi kädessä ammattijärjestön kanssa.

− Suomes­sa on upea sosi­aal­i­työn­tek­i­jä­tuotan­to ja mais­ter­i­ta­soinen koulu­tus puhu­mat­takaan siitä, että meil­lä on hyvin ain­ut­laa­tu­inen, vah­vaan ammatil­lisu­u­teen poh­jau­tu­va sosi­aal­i­työn tutkimus, Karvi­nen-Niinikos­ki sanoo.

Eri­ty­istä on Karvi­nen-Niinikosken mielestä myös koko sosi­aalialan vah­va yhteistyö koulu­tuk­sen sar­al­la. Laa­ja-alainen osaami­nen ei olisi mah­dol­lista ilman oman alan tohtori­ta­soisia opet­ta­jia ja tutk­i­joi­ta sekä vahvo­ja käytän­nön osaa­jia. Tutkimuk­sen seu­ra on osal­lis­tunut myös siihen ansiokkaasti.

Seu­ran perus­tamisen alkua­jat oli­vat Karvi­nen-Niinikosken mukaan kovaa raatamista, kun han­kit­ti­in jäseniä, jär­jestet­ti­in kon­fer­ensse­ja, kir­joitet­ti­in ja toimitet­ti­in julka­isu­ja ja raken­net­ti­in organ­isaa­tio­ta. Se edel­lyt­ti vah­vaa sitou­tu­mista, mut­ta se kan­nat­ti.

− Nyt meil­lä on oma yliopis­tok­oulu­tus, lail­lis­tet­tu ammat­tin­imike ja ammat­in­har­joit­tamis­la­ki, tohtorituotan­to, alalle sitoutuneet aka­teemiset opet­ta­jat, mit­ta­va julka­isu­toim­inta ja kan­sain­välis­es­tikin merkit­tävä tutkimuk­sen kir­jo, joka kiin­nit­tyy sosi­aal­i­työn omaan ole­muk­seen. Jatkos­sa on tärkein­tä muis­taa: Keep going!

Toimintaympäristö muuttuu

Seu­ran nykyisen puheen­jo­hta­jan dosent­ti Kat­ja Kuu­sis­ton mukaan ajanko­htaista seu­ran toimin­nas­sa on kan­sain­vä­li­nen yhteistyö ja yhteiskun­nal­lis­ten muu­tosten seu­raami­nen Suomes­sa sekä niiden huomioon otta­mi­nen tutkimuk­ses­sa. Sosi­aal­i­työn ken­täl­lä on täl­lä het­kel­lä epäti­etoisu­ut­ta muun muas­sa siitä, miten toim­intaym­päristö tulee muut­tumaan sote- ja maakun­tau­ud­is­tuk­ses­sa.

Treen yliopiston dosentti Katja Kuusisto

Seu­ran nykyi­nen puheen­jo­hta­ja Kat­ja Kuu­sis­to iloit­see seu­ran vaki­in­tuneesta ase­mas­ta, mut­ta on huolis­saan sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen aliresur­soin­nista. Kuva: Lau­ra Vesa

− Muu­tok­set hei­jas­tu­vat tutkimuk­seen, ja tutkimuk­sen pitäisi olla myös rak­en­ta­mas­sa toim­intaym­päristöä. Ratkaisu­ja tehdään kuitenkin valitet­ta­van usein poli­it­tisin perustein, eivätkä ne aina perus­tu tutkit­tuun tietoon.

Sosi­aal­i­työn tutkimus on Kuu­sis­ton mielestä aliresur­soitua esimerkik­si suh­teessa ter­vey­den­huol­lon tutkimuk­seen. Sille tulisi luo­da saman­laisia vaki­in­tunei­ta tutkimus­ra­hoi­tus­rak­en­tei­ta kuin ter­vey­den­huol­los­sa on. Aka­teemisen sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen roolin tulee pysyä kri­it­tisenä ja riip­pumat­tomana, jot­ta sil­lä voidaan tuo­da epäko­htia näkyville ja seu­ra­ta uud­is­tusten vaiku­tuk­sia asi­akkaiden arkeen.

− Mielestäni seu­ran yksi tärkeä tehtävä on se, että tutkimuk­sen ase­maan kiin­nitetään huomio­ta. Sil­lä on suo­raan vaiku­tus­ta myös käytän­nön sosi­aal­i­työn tekemiseen.

Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä

Seu­ra on kiin­nit­tynyt alus­ta läh­tien vah­vasti kan­sain­väliseen yhteistyöhön. Tämän vuo­den mar­rasku­us­sa jär­jestetään Helsingis­sä kon­fer­enssi Pohjo­is­mais­ten sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen seu­ro­jen FORSA Nordicin ja Pohjo­is­mais­ten sosi­aal­i­työn koulu­jen (NOUSA) kanssa.

Seu­ran jäse­nille tärkeitä tutkimuk­sen foo­rumei­ta ovat myös muut euroop­palaiset yhteisöt, kuten Euro­pean Social Work Research Asso­ci­a­tion (ESWRA), ja niiden jär­jestämät kon­fer­enssit. Euro­pean Con­fer­ence for Social Work Research (ECSWR) jär­jestetään huhtiku­us­sa Edin­burghissa Skot­lannis­sa.

Tutkimuk­sen seu­ra osal­lis­tuu myös Nordic Social Work Research ‑lehden yhteis­po­hjo­is­maiseen toim­i­tustyöhön, ja lehden toista pää­toimit­ta­jaa haetaan parhail­laan. Suo­mi on mah­dolli­nen vai­h­toe­hto.

Lisäk­si Suomelle tulee FORSA Nordicin koor­di­naa­tiovuoro. Koor­di­naat­tori kut­suu tarvit­taes­sa koolle pohjo­is­maiset kol­le­gat ja seu­ro­jen hal­li­tuk­set.

− Meille pohjo­is­mainen kon­tek­sti on läheisin, ja se yhteistyö on tiivistynyt.

Kat­ja Kuu­sis­to on tyy­tyväi­nen, että seu­ran toim­inta kiin­nos­taa. Jäsen­määrä on kas­vanut tasais­es­ti, ja yhteisöjäsen­määräkin viime vuodes­ta enem­män kuin tuplaan­tunut. Sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen arvos­tus omana tieteenalanaan on lujit­tunut.

− Seu­ran alun perin perus­ta­neet oli­vat visionääre­jä, jot­ka halu­si­vat alkaa rak­en­taa tavoit­teel­lis­es­ti sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen ase­maa ja kehit­tää sitä. Ja siinä olemme eden­neet pitkälle, Kat­ja Kuu­sis­to sanoo.

Iita Ket­tunen

 

Tutkintovaatimukset roskakoriin

Sosi­aal­i­työn akatemisoi­tu­mista vas­tustet­ti­in välil­lä hyvinkin järein asein. Pro­fes­sori Mir­ja Sat­ka Helsin­gin yliopis­tos­ta muis­telee, kuin­ka eri­tyis­es­ti van­hempi­en sosi­aalipoli­itikko­jen oli vaikea ymmärtää sosi­aal­i­työtä.

− He sanoi­vat, että täl­lainen käytän­nölli­nen naisala ei kuu­lu yliopis­toon, eikä siitä koskaan tule tiedet­tä, ker­too Mir­ja Sat­ka.

Hgin yliopiston professori Mirja Satka

Mir­ja Sat­ka oli mukana 1970-luvun lop­pupuolel­la värikkäis­sä kään­teis­sä, kun sosi­aal­i­työtä alet­ti­in vaa­tia yliopis­toon. Kuva: Jyr­ki Komu­lainen

Ope­tus­min­is­ter­iö toteut­ti 1970-luvun lop­ul­la tutk­in­toraken­neu­ud­is­tus­ta, jon­ka ajatuk­se­na oli tieteen ammatil­lis­t­a­mi­nen ja ammat­tien tieteel­listämi­nen. Aulik­ki Kanano­ja oli sil­loisen Sosi­aal­i­työn­tek­i­jäin Liiton puheen­jo­hta­ja ja suorit­tanut Yhdys­val­lois­sa mais­ter­i­ta­soisen sosi­aal­i­työn tutkin­non.

− Aulikil­la oli näke­mys, että sosi­aal­i­työn pitää tul­la tieteel­lisek­si, vah­vak­si pro­fes­siok­si. Osana tutkin­nonu­ud­is­tus­ta ja monien taho­jen yhteistyönä sosi­aal­i­työn ope­tus saati­in mais­ter­i­ta­solle, ker­too Mir­ja Sat­ka.

Vuon­na 1977 Sat­ka oli 23-vuo­tias apu­lais­si­h­teeri Tam­pereen yliopis­ton sosi­aal­i­tur­van ope­tus­jaos­tossa. Hänen tehtävänään oli esitel­lä työryh­män valmis­telemat ensim­mäiset sosi­aal­i­työn tutk­in­to­vaa­timuk­set laitosneu­vos­ton kok­ouk­selle. Kok­ouk­sen esi­tys­lista tark­istutet­ti­in ensin puheen­jo­hta­jal­la. Kun Sat­ka sai häneltä esi­tys­lis­tan takaisin, siitä oli kadon­nut sosi­aal­i­työn osu­us.

− Puheen­jo­hta­jana toimin­ut pro­fes­sori oli heit­tänyt osu­u­den roski­in. Hän ei halun­nut, että sosi­aal­i­työl­lä olisi omat tutk­in­to­vaa­timuk­set. Neu­vot­telun jäl­keen esi­tys kaivet­ti­in roskako­rista ja liitet­ti­in uudelleen listalle.

Satkan mukaan sosi­aalipoli­itikko­jen mielestä sosi­aal­i­työ ei voin­ut olla tiedet­tä, eivätkä he halun­neet käytän­nöl­listä alaa sotke­maan selkeän tiedei­den­ti­teetin rak­en­tanei­ta yhteiskun­tati­eteitä.

Samoi­hin aikoi­hin eräs naiskol­le­ga halusi tehdä väitöskir­jan kod­in­hoita­jien työstä. Kun hän esit­teli ensim­mäisen tutkimus­su­un­nitel­mansa sem­i­naaris­sa, jos­sa istui pelkästään miehiä, hän sai kuul­la, ettei kod­in­hoita­jien työtä voi tutkia tieteel­lis­es­ti. Hänen annet­ti­in myös ymmärtää, että väit­telijäl­lä pitäisi olla enem­män kykyä tieteel­liseen ajat­telu­un.

− Tais­telu sosi­aal­i­työn ase­man puoles­ta jatkui aina 2000-luvulle saak­ka. Helsin­gin yliopis­tossa alamme olla tasaver­tainen oppi- ja tieteenala vas­ta nyt, Sat­ka sanoo, joka toi­mi Sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen seu­ran järjestyk­sessä toise­na puheen­jo­hta­jana.

Iita Ket­tunen

 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete

  • Perustet­tu vuon­na 1998.
  • Yksilöjäseniä yli 530, lisäk­si yhteisöjäseniä. Jäsenet ovat tutk­i­joi­ta, opet­ta­jia, asiantun­ti­joi­ta, opiske­li­joi­ta ja käytän­nön ammat­ti­laisia.
  • Jär­jestää vuosit­taiset Sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen päivät ja julkaisee päivi­in poh­jau­tu­vaa julka­isua Tutki­va sosi­aal­i­työ yhteistyössä Tal­en­tia-lehden kanssa.
  • Julkaisee joka toinen vuosi Sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen vuosikir­jan ja neljä ker­taa vuodessa jäsen­le­hteään Janus­ta yhteistyössä Sosi­aalipoli­it­tisen yhdis­tyk­sen kanssa.
  • Jakaa palk­in­to­ja opin­näytetöistä, kuten pro gradu‑, lisen­si­aat­ti- ja väitös­tutkimuk­sista.
  • Seu­ran verkko­sivut: sosiaalityontutkimuksenseura.fi, Face­book: Sosi­aal­i­työn tutkimuk­sen seu­ra; Twit­ter: @sostyontutkimus.