Sosiaalityön tutkimuksen seuran perustaminen 20 vuotta sitten oli tärkeä askel sosiaalityön akatemisoitumisessa ja professionaalistumisessa, sanoo seuran ensimmäinen puheenjohtaja, professori emerita Synnöve Karvinen-Niinikoski.

 

Oman seu­ran perus­ta­mi­nen oli Synnöve Karvinen-Niinikosken mukaan haa­veena jo pal­jon aiem­min. Seuran perus­ta­mi­seen oli val­miutta muun muassa siksi, että sosi­aa­li­työ oli otta­nut ensi aske­leet yli­opis­tol­li­sena kou­lu­tuk­sena 1970−80-lukujen taitteessa.

Karvinen-Niinikoski muis­tut­taa, että seura perus­tet­tiin Sosiaalityöntekijäin Liiton (nykyi­nen ammat­ti­jär­jestö Talentia) ja sen puheen­joh­ta­jan, yli­so­si­aa­li­neu­vos Aulikki Kananojan mää­rä­tie­toi­sella tuella.

Seuran perus­ta­mi­nen on hyvin tär­keä osa myös suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­työn pro­fes­sio­naa­lis­tu­mi­sen his­to­riaa ja niin sanot­tua aka­tee­mista käännettä.

− Oli äärim­mäi­sen tär­keää toi­mia käsi kädessä ammat­ti­jär­jes­tön kanssa. Ensimmäiset vuo­si­kym­me­net pär­jä­simme sen yhteis­työn tur­vin, ker­too Karvinen-Niinikoski.

Yksi seu­ran kes­kei­sim­piä teh­tä­viä Karvinen-Niinikosken mie­lestä oli – ja on edel­leen – koota yhteen sosi­aa­li­työn tut­ki­jat, kehit­tä­jät ja käy­tän­nön sosi­aa­li­työn­te­ki­jät. Toinen tär­keä teh­tävä on pitää yllä tie­teel­li­siä jul­kaisu- ja keskustelufoorumeja.

Nuoren seu­ran ensim­mäi­siä pon­nis­tuk­sia oli vuonna 1999 jul­kaistu Re-con­struc­ting Social Work Research ‑kirja, jossa esi­tel­tiin kan­sain­vä­li­sille kol­le­goille suo­ma­lai­sen sosi­aa­li­työ­tut­ki­muk­sen pro­fii­lia ja sosi­aa­li­työn toh­to­ri­kou­lu­tuk­sen satoa.

Sosiaalipoliittinen yhdis­tys oli edel­lä­kä­vijä alan toi­mi­joille. Erityisen tär­keä yhteis­työ­foo­rumi on ollut 1992 perus­tettu sosi­aa­li­po­li­tii­kan ja sosi­aa­li­työn aika­kaus­lehti Janus.

Raataminen kannatti

Karvinen-Niinikoski näkee oman roo­linsa eri­tyi­sesti sosi­aa­li­työn käy­tän­nön ope­tuk­sen pai­kan ja mer­ki­tyk­sen vah­vis­ta­jana aka­tee­mi­sessa kou­lu­tuk­sessa. Hän oli ensim­mäi­nen sosi­aa­li­työn leh­tori vuonna 1984 aloi­te­tussa Kuopion yli­opis­ton sosi­aa­li­työn kou­lu­tuk­sessa ja myö­hem­min hän toimi ruot­sin­kie­li­sen sosi­aa­li­työn kou­lu­tuk­sen pro­fes­so­rina Helsingin yliopistossa.

Kuuden yli­opis­ton yhteis­työ sosi­aa­li­työn kou­lu­tuk­sessa on ollut hedelmällistä.

Oli äärimmäisen tärkeää toimia käsi kädessä ammattijärjestön kanssa.

− Suomessa on upea sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­tuo­tanto ja mais­te­ri­ta­soi­nen kou­lu­tus puhu­mat­ta­kaan siitä, että meillä on hyvin ainut­laa­tui­nen, vah­vaan amma­til­li­suu­teen poh­jau­tuva sosi­aa­li­työn tut­ki­mus, Karvinen-Niinikoski sanoo.

Erityistä on Karvinen-Niinikosken mie­lestä myös koko sosi­aa­lia­lan vahva yhteis­työ kou­lu­tuk­sen saralla. Laaja-alai­nen osaa­mi­nen ei olisi mah­dol­lista ilman oman alan toh­to­ri­ta­soi­sia opet­ta­jia ja tut­ki­joita sekä vah­voja käy­tän­nön osaa­jia. Tutkimuksen seura on osal­lis­tu­nut myös sii­hen ansiokkaasti.

Seuran perus­ta­mi­sen alkua­jat oli­vat Karvinen-Niinikosken mukaan kovaa raa­ta­mista, kun han­kit­tiin jäse­niä, jär­jes­tet­tiin kon­fe­rens­seja, kir­joi­tet­tiin ja toi­mi­tet­tiin jul­kai­suja ja raken­net­tiin orga­ni­saa­tiota. Se edel­lytti vah­vaa sitou­tu­mista, mutta se kannatti.

− Nyt meillä on oma yli­opis­to­kou­lu­tus, lail­lis­tettu ammat­ti­ni­mike ja amma­tin­har­joit­ta­mis­laki, toh­to­ri­tuo­tanto, alalle sitou­tu­neet aka­tee­mi­set opet­ta­jat, mit­tava jul­kai­su­toi­minta ja kan­sain­vä­li­ses­ti­kin mer­kit­tävä tut­ki­muk­sen kirjo, joka kiin­nit­tyy sosi­aa­li­työn omaan ole­muk­seen. Jatkossa on tär­keintä muis­taa: Keep going!

Toimintaympäristö muuttuu

Seuran nykyi­sen puheen­joh­ta­jan dosentti Katja Kuusiston mukaan ajan­koh­taista seu­ran toi­min­nassa on kan­sain­vä­li­nen yhteis­työ ja yhteis­kun­nal­lis­ten muu­tos­ten seu­raa­mi­nen Suomessa sekä nii­den huo­mioon otta­mi­nen tut­ki­muk­sessa. Sosiaalityön ken­tällä on tällä het­kellä epä­tie­toi­suutta muun muassa siitä, miten toi­min­taym­pä­ristö tulee muut­tu­maan sote- ja maakuntauudistuksessa.

Treen yliopiston dosentti Katja Kuusisto

Seuran nykyi­nen puheen­joh­taja Katja Kuusisto iloit­see seu­ran vakiin­tu­neesta ase­masta, mutta on huo­lis­saan sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sen ali­re­sur­soin­nista. Kuva: Laura Vesa

− Muutokset hei­jas­tu­vat tut­ki­muk­seen, ja tut­ki­muk­sen pitäisi olla myös raken­ta­massa toi­min­taym­pä­ris­töä. Ratkaisuja teh­dään kui­ten­kin vali­tet­ta­van usein poliit­ti­sin perus­tein, eivätkä ne aina perustu tut­kit­tuun tietoon.

Sosiaalityön tut­ki­mus on Kuusiston mie­lestä ali­re­sur­soi­tua esi­mer­kiksi suh­teessa ter­vey­den­huol­lon tut­ki­muk­seen. Sille tulisi luoda saman­lai­sia vakiin­tu­neita tut­ki­mus­ra­hoi­tus­ra­ken­teita kuin ter­vey­den­huol­lossa on. Akateemisen sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sen roo­lin tulee pysyä kriit­ti­senä ja riip­pu­mat­to­mana, jotta sillä voi­daan tuoda epä­koh­tia näky­ville ja seu­rata uudis­tus­ten vai­ku­tuk­sia asiak­kai­den arkeen.

− Mielestäni seu­ran yksi tär­keä teh­tävä on se, että tut­ki­muk­sen ase­maan kiin­ni­te­tään huo­miota. Sillä on suo­raan vai­ku­tusta myös käy­tän­nön sosi­aa­li­työn tekemiseen.

Tiivistä kansainvälistä yhteistyötä

Seura on kiin­nit­ty­nyt alusta läh­tien vah­vasti kan­sain­vä­li­seen yhteis­työ­hön. Tämän vuo­den mar­ras­kuussa jär­jes­te­tään Helsingissä kon­fe­renssi Pohjoismaisten sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sen seu­ro­jen FORSA Nordicin ja Pohjoismaisten sosi­aa­li­työn kou­lu­jen (NOUSA) kanssa.

Seuran jäse­nille tär­keitä tut­ki­muk­sen foo­ru­meita ovat myös muut euroop­pa­lai­set yhtei­söt, kuten European Social Work Research Association (ESWRA), ja nii­den jär­jes­tä­mät kon­fe­rens­sit. European Conference for Social Work Research (ECSWR) jär­jes­te­tään huh­ti­kuussa Edinburghissa Skotlannissa.

Tutkimuksen seura osal­lis­tuu myös Nordic Social Work Research ‑leh­den yhteis­poh­jois­mai­seen toi­mi­tus­työ­hön, ja leh­den toista pää­toi­mit­ta­jaa hae­taan par­hail­laan. Suomi on mah­dol­li­nen vaihtoehto.

Lisäksi Suomelle tulee FORSA Nordicin koor­di­naa­tio­vuoro. Koordinaattori kut­suu tar­vit­taessa koolle poh­jois­mai­set kol­le­gat ja seu­ro­jen hallitukset.

− Meille poh­jois­mai­nen kon­teksti on lähei­sin, ja se yhteis­työ on tiivistynyt.

Katja Kuusisto on tyy­ty­väi­nen, että seu­ran toi­minta kiin­nos­taa. Jäsenmäärä on kas­va­nut tasai­sesti, ja yhtei­sö­jä­sen­mää­rä­kin viime vuo­desta enem­män kuin tuplaan­tu­nut. Sosiaalityön tut­ki­muk­sen arvos­tus omana tie­tee­na­la­naan on lujittunut.

− Seuran alun perin perus­ta­neet oli­vat visio­nää­rejä, jotka halusi­vat alkaa raken­taa tavoit­teel­li­sesti sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­sen ase­maa ja kehit­tää sitä. Ja siinä olemme eden­neet pit­källe, Katja Kuusisto sanoo.

Iita Kettunen

 

Tutkintovaatimukset roskakoriin

Sosiaalityön aka­te­mi­soi­tu­mista vas­tus­tet­tiin välillä hyvin­kin järein asein. Professori Mirja Satka Helsingin yli­opis­tosta muis­te­lee, kuinka eri­tyi­sesti van­hem­pien sosi­aa­li­po­lii­tik­ko­jen oli vai­kea ymmär­tää sosiaalityötä.

− He sanoi­vat, että täl­lai­nen käy­tän­nöl­li­nen nai­sala ei kuulu yli­opis­toon, eikä siitä kos­kaan tule tie­dettä, ker­too Mirja Satka.

Hgin yliopiston professori Mirja Satka

Mirja Satka oli mukana 1970-luvun lop­pu­puo­lella värik­käissä kään­teissä, kun sosi­aa­li­työtä alet­tiin vaa­tia yli­opis­toon. Kuva: Jyrki Komulainen

Opetusministeriö toteutti 1970-luvun lopulla tut­kin­to­ra­ken­ne­uu­dis­tusta, jonka aja­tuk­sena oli tie­teen amma­til­lis­ta­mi­nen ja ammat­tien tie­teel­lis­tä­mi­nen. Aulikki Kananoja oli sil­loi­sen Sosiaalityöntekijäin Liiton puheen­joh­taja ja suo­rit­ta­nut Yhdysvalloissa mais­te­ri­ta­soi­sen sosi­aa­li­työn tutkinnon.

− Aulikilla oli näke­mys, että sosi­aa­li­työn pitää tulla tie­teel­li­seksi, vah­vaksi pro­fes­sioksi. Osana tut­kin­no­nuu­dis­tusta ja monien taho­jen yhteis­työnä sosi­aa­li­työn ope­tus saa­tiin mais­te­ri­ta­solle, ker­too Mirja Satka.

Vuonna 1977 Satka oli 23-vuo­tias apu­lais­sih­teeri Tampereen yli­opis­ton sosi­aa­li­tur­van ope­tus­jaos­tossa. Hänen teh­tä­vä­nään oli esi­tellä työ­ryh­män val­mis­te­le­mat ensim­mäi­set sosi­aa­li­työn tut­kin­to­vaa­ti­muk­set lai­tos­neu­vos­ton kokouk­selle. Kokouksen esi­tys­lista tar­kis­tu­tet­tiin ensin puheen­joh­ta­jalla. Kun Satka sai häneltä esi­tys­lis­tan takai­sin, siitä oli kadon­nut sosi­aa­li­työn osuus.

− Puheenjohtajana toi­mi­nut pro­fes­sori oli heit­tä­nyt osuu­den ros­kiin. Hän ei halun­nut, että sosi­aa­li­työllä olisi omat tut­kin­to­vaa­ti­muk­set. Neuvottelun jäl­keen esi­tys kai­vet­tiin ros­ka­ko­rista ja lii­tet­tiin uudel­leen listalle.

Satkan mukaan sosi­aa­li­po­lii­tik­ko­jen mie­lestä sosi­aa­li­työ ei voi­nut olla tie­dettä, eivätkä he halun­neet käy­tän­nöl­listä alaa sot­ke­maan sel­keän tie­dei­den­ti­tee­tin raken­ta­neita yhteiskuntatieteitä.

Samoihin aikoi­hin eräs nais­kol­lega halusi tehdä väi­tös­kir­jan kodin­hoi­ta­jien työstä. Kun hän esit­teli ensim­mäi­sen tut­ki­mus­suun­ni­tel­mansa semi­naa­rissa, jossa istui pel­käs­tään mie­hiä, hän sai kuulla, ettei kodin­hoi­ta­jien työtä voi tut­kia tie­teel­li­sesti. Hänen annet­tiin myös ymmär­tää, että väit­te­li­jällä pitäisi olla enem­män kykyä tie­teel­li­seen ajatteluun.

− Taistelu sosi­aa­li­työn ase­man puo­lesta jat­kui aina 2000-luvulle saakka. Helsingin yli­opis­tossa alamme olla tasa­ver­tai­nen oppi- ja tie­tee­nala vasta nyt, Satka sanoo, joka toimi Sosiaalityön tut­ki­muk­sen seu­ran jär­jes­tyk­sessä toi­sena puheenjohtajana.

Iita Kettunen

 

Sosiaalityön tutkimuksen seura – Föreningen för forskning i socialt arbete

  • Perustettu vuonna 1998.
  • Yksilöjäseniä yli 530, lisäksi yhtei­sö­jä­se­niä. Jäsenet ovat tut­ki­joita, opet­ta­jia, asian­tun­ti­joita, opis­ke­li­joita ja käy­tän­nön ammattilaisia.
  • Järjestää vuo­sit­tai­set Sosiaalityön tut­ki­muk­sen päi­vät ja jul­kai­see päi­viin poh­jau­tu­vaa jul­kai­sua Tutkiva sosi­aa­li­työ yhteis­työssä Talentia-leh­den kanssa.
  • Julkaisee joka toi­nen vuosi Sosiaalityön tut­ki­muk­sen vuo­si­kir­jan ja neljä ker­taa vuo­dessa jäsen­leh­te­ään Janusta yhteis­työssä Sosiaalipoliittisen yhdis­tyk­sen kanssa.
  • Jakaa pal­kin­toja opin­näy­te­töistä, kuten pro gradu‑, lisen­si­aatti- ja väitöstutkimuksista.
  • Seuran verk­ko­si­vut: sosiaalityontutkimuksenseura.fi, Facebook: Sosiaalityön tut­ki­muk­sen seura; Twitter: @sostyontutkimus.