Jyväskylän kyljessä Korpilahdella syntynyt Heli Jämsén on kotiutunut Turkuun mainiosti. Vanhan kaupungin fiilis yhdistettynä vilkkaaseen opiskelijaelämään maistuu.

 

Heli Jämsé­nille opis­ke­lu­kau­punki Turku tun­tuu jopa niin kotoi­salta, että val­mis­tu­mi­sen jäl­keen hän haluaisi jäädä Turun seu­dulle asu­maan ja työs­ken­te­le­mään. Tämä melko var­masti onnis­tuu­kin, sillä sosi­aa­li­työstä val­mis­tu­vien työl­li­syys­ti­lanne on hyvä.

− Rek­ry­toi­jat ovat ahke­rasti liik­keellä koko ajan ja välit­tä­vät vies­tejä avoi­mista työ­pai­koista suo­raan opis­ke­li­joi­den säh­kö­pos­tis­toille, kuten myös aine­jär­jes­tölle. Työn­saan­tiin suh­tau­dun luot­ta­vai­sesti, sanoo Heli Jämsén.

Heli tiesi jo hyvin var­hain, että hän haluaa tehdä työtä ihmis­ten ja hei­dän hyvin­voin­tinsa parissa.

− Minua kieh­too ihmi­se­lä­män moni­nai­suus ja ihmi­syy­den kirjo. Olen lisäksi pit­kään ollut kiin­nos­tu­nut raken­teel­li­sista asioista kuten yhteis­kun­nal­li­sesta eriar­voi­suu­desta.

Kun lukion lop­pu­vai­heessa piti miet­tiä jatko­opintoja, Heli löysi pian itsensä selai­le­massa sosi­aa­lia­lan opin­to­vaa­ti­muk­sia – sekä yli­opis­toon etta ammat­ti­kor­kea­kou­luun. Valin­taansa hän mietti pit­kään ja pää­tyi lopulta hake­maan yli­opis­toon. Ammat­ti­kor­kea­koulu oli vahva toi­nen vaih­toehto.

− En ensiksi osan­nut aja­tella, että olen sel­lai­nen tyyppi, joka opis­ke­lisi yli­opis­tossa. Lähi­pii­ris­säni ei juuri ole aka­tee­mi­sesti kou­lu­tet­tuja. Minua on jopa yllät­tä­nyt se, että kiin­nos­tuin niin vah­vasti paitsi sosi­aa­li­työstä niin myös tut­ki­muk­sesta.

Heli aloit­te­lee nel­jättä opin­to­vuot­taan. Hän arve­lee, että opin­not on saa­tettu pää­tök­seen vuo­den kulut­tua.

Tut­kin­non suo­rit­ta­mi­nen on eden­nyt riva­kasti. Isoa G:tä, eli pro gradu ­tut­kiel­maa, hän on työs­tä­nyt kesällä har­joit­te­lun lomassa.

− Lukion jäl­keen pidin väli­vuo­den. Asuin Lah­dessa ja opis­ke­lin sosiaali­ ja kas­va­tusa­laa. Tein avoi­messa yli­opis­tossa sosi­aa­li­työn perus­o­pin­not. Kun pää­sin sisälle yli­opis­toon, ne hyväk­syt­tiin osaksi tut­kin­toa. Sik­si­kin opin­not ovat eden­neet vauh­dilla.

Ensikosketus ammattiin

Kesän ajan Heli on ollut har­joit­te­lussa Turun lähei­sen naa­pu­ri­kun­nan Kaa­ri­nan las­ten­suo­je­lun alkuar­vioin­nin niin sano­tussa alku­tii­missä. Paikka on ensim­mäi­nen, jossa hän on pääs­syt teke­mään sosi­aa­li­työtä.

− Monella mei­dän opis­ke­li­jal­lamme on taus­talla pit­kiä­kin työ­ko­ke­muk­sia sosi­aa­li­työstä, mutta minun kesä­työni ovat olleet perin­tei­siä nuor­ten kesä­työ­paik­koja: man­si­kan poi­min­taa ja ruo­hon­leik­kuutta hau­taus­maalla.

En ensiksi osannut ajatella, että olen sellainen tyyppi, joka opiskelisi yliopistossa.

Helin sosi­aa­li­työn opin­to­jen har­joit­telu Kaa­ri­nassa kes­tää kolme kuu­kautta. Ensim­mäis­ten kol­men vii­kon jäl­keen hän on pääs­syt jo kun­nolla mukaan työs­ken­te­lyyn.

− Har­joit­te­lussa työs­ken­nel­lään ohja­tusti. Olen ensim­mäi­sinä viik­koina muun muassa laa­ti­nut eri­lai­sia asia­kir­joja pal­ve­lu­tar­peen arvioin­nista. Olen myös osal­lis­tu­nut vas­tuu­työn­te­ki­jän ja asiak­kaan suos­tu­muk­sella tapaa­mi­siin ja laa­ti­nut näistä tapaa­mi­sista kir­jauk­sia.

Heli ker­too, että hän on käy­tän­nössä elä­nyt samaa arkea kuin sosi­aa­li­työn­te­kijä työs­sään.

− Olen osal­lis­tu­nut vii­koit­tai­siin tii­mi­pa­la­ve­rei­hin ja anta­nut asiak­kaille puhe­lin­kon­sul­taa­tiota. Har­joit­te­lua on jäl­jellä vielä seit­se­män viik­koa, ja arve­len että päi­vät ete­ne­vät saman tyyp­pi­sinä ja pää­sen syven­tä­mään oppi­maani.

Heli on ollut har­joit­te­lu­paik­kaansa tyy­ty­väi­nen. Ja niin kuin kuu­luu­kin, hänelle on nimetty har­joit­te­lu­noh­jaaja ja hän saa työ­noh­jausta teke­määnsä työ­hön. Lisäksi har­joit­te­luun kuu­luu lop­pu­kes­kus­telu. Hän saa har­joit­te­lusta palk­kaa 1 500 euroa kuu­kau­dessa.

Kaa­ri­nassa asuu pal­jon lap­si­per­heitä. Alkuar­vioin­ti­tii­missä työ­arki on las­ten­suo­je­lulle tyy­pil­li­sen kii­reistä ja työ­tahti nopea.

− Esi­mer­kiksi tällä vii­kolla on otettu vas­taan 30 las­ten­suo­je­luil­moi­tusta, joista tosin iso osa joh­tui kou­lu­jen päät­tä­jäi­sistä.

− Tun­tuu, että päi­vit­täin opin uutta ja saan virik­keitä ajat­te­lulle. Har­joit­telu kon­kre­ti­soi opin­toja ja näyt­tää, että tätä työ­elämä sit­ten vuo­den päästä on, kun val­mis­tun.

Tule­vien kol­le­goi­den ammat­ti­taito on teh­nyt vai­ku­tuk­sen. Helistä las­ten­suo­je­lun ammat­ti­lai­silla on upea moti­vaa­tio työs­ken­nellä alalla.

− On val­loit­ta­vaa nähdä se paneu­tu­mi­nen ja osaa­mi­nen, jolla he teke­vät työ­tään.

Organisointitaitoja ja aikatauluttamista

Heli sanoo, että hänellä on perus­myön­tei­nen elä­mä­na­senne, ja ilmei­sen hyvä pai­neen­sie­to­kyky, sillä opis­ke­lun lisäksi häneltä riit­tää aikaa use­aan luot­ta­mus­teh­tä­vään.

− Tällä het­kellä hän on Turun sosi­aa­li­työn aine­jär­jes­tön Kompleksi ry:n puheen­joh­taja ja lisäksi Talen­tiassa liit­to­val­tuus­ton vara­jä­sen ja ammat­tieet­ti­sen lau­ta­kun­nan opis­ke­li­ja­jä­sen. Pit­kä­ai­kai­nen ja rakas har­ras­tus par­tiossa on osa elä­män­ta­paa.

− Aika riit­tää moneen pes­tiin, kun suun­nit­te­lee ajan­käyt­töön. Olen teh­nyt pal­jon eri­lai­sia jär­jes­tö­hom­mia, joten jär­jes­tö­ru­tii­nien hal­linta ja par­tiosta saa­dut joh­ta­mi­so­pit aut­ta­vat.

Ammattietiikka edellyttää ajatustyötä ja pohdintaa sekä jatkuvaa reflektointia, jotta etiikka toteutuu ja näkyy omassa työssä.

− Olen osal­lis­tu­nut opin­to­jen alusta läh­tien Talen­tian opis­ke­li­ja­toi­min­taan. Meillä Turussa on ollut van­hem­missa opis­ke­li­joissa Talentia­aktiiveja, joten toi­min­taan oli helppo mennä mukaan. Olen ollut kah­dessa Vahva amma­tissa ­kou­lu­tuk­sessa sekä osal­lis­tu­nut TaSO­päiville ja TaSO:n ver­kos­to­ta­pah­tu­maan.

Talen­tian ammat­tieet­ti­sen lau­ta­kun­nan uusi kokoon­pano on aloit­ta­nut tänä vuonna, ja lau­ta­kun­nan toi­min­taan Heli on vasta paneu­tu­massa. Teh­tä­vältä hän odot­taa pal­jon.

− Minua kieh­too se, miten kes­kei­nen osa sosi­aa­li­työtä etiikka on. Ammat­tie­tiikka edel­lyt­tää aja­tus­työtä ja poh­din­taa sekä jat­ku­vaa reflek­toin­tia, jotta etiikka toteu­tuu ja näkyy omassa työssä.

Heli kiit­tää Talen­tiaa, että ammat­tieet­ti­sessä lau­ta­kun­nassa opis­ke­li­joilla on oma paikka. Näin ammat­tieet­tistä kes­kus­te­lua voi­daan pitää esillä opis­ke­li­joi­den kes­kuu­dessa.

− Suhde ammat­tieet­ti­siin kysy­myk­siin muo­tou­tuu pik­ku­hil­jaa opis­ke­lui­den aikana. Se ei ole asia, joka ote­taan mukaan, kun työ aloi­te­taan ensim­mäi­senä työ­päi­vänä. Etiikka on osa ammat­tiin kas­vua ja ammatti­identiteetin kehit­ty­mistä.

Har­joit­te­lussa Heli on huo­man­nut, että ammat­tie­tiikka kul­kee työn­te­ki­jöi­den työs­ken­te­lyssä luon­te­vasti mukana yhtenä säi­keenä.

Työn­te­ki­jät eivät oikeas­taan sanoita, että nyt on ”ammat­tieet­ti­nen osuus menossa”, mutta asia­kas­ta­paa­mis­ten jäl­keen tai tii­mi­pa­la­ve­reissa tulee esille asioita, jotka liit­ty­vät minusta ammat­tie­tiik­kaan ja työn­te­ki­jät miet­ti­vät asiak­kai­den tilan­teita eet­ti­sestä tulo­kul­masta.

Sosiaalityö on mahdollisuuksia

Opin­to­jen lop­pusuo­ralle tul­taessa Helillä on hyvin vah­vana tunne, että hän on oikealla tiellä ja on valin­nut oman alansa. Lop­pusuo­ran päässä ei kui­ten­kaan hää­mötä maali.

− Mitä pidem­mälle olen opis­kel­lut ja pereh­ty­nyt sosi­aa­li­työn mah­dol­li­suuk­siin, sen vah­vem­min ajat­te­len, että on pal­jon alueita, mihin haluai­sin pereh­tyä lisää ja mistä oppia syväl­li­sem­min.

Tällä het­kellä häntä kieh­too eten­kin raken­teel­li­nen sosi­aa­li­työ ja gra­dus­saan hän tut­kii sosi­aa­li­työn asian­tun­te­musta ja sen sanoit­ta­mista. Heli ker­too, että opis­ke­li­jat ovat kiin­nos­tu­neita ja val­miita raken­teel­li­seen työ­hön.

− Sosi­aa­li­työn opin­noissa pain­opiste on pit­källe asia­kas­työssä, ja meille pai­no­te­taan sitä, että val­mis­tu­mi­sen jäl­keen työs­ken­te­lemme sosi­aa­li­työssä jul­ki­sella puo­lella.

Heli on kai­van­nut nii­den mah­dol­li­suuk­sien näyt­tä­mistä, että sosi­aa­li­työtä opis­kel­leet voi­vat sijoit­tua mui­hin­kin asian­tun­ti­ja­teh­tä­viin.

− Siksi nyt on tunne, että haluai­sin paneu­tua raken­teel­li­sen sosi­aa­li­työn kysy­myk­siin ja sosi­aa­li­työ yhteis­kun­nal­li­sena vai­kut­ta­jana ­tee­maan enem­män.

Sosi­aa­li­työn asian­tun­ti­juu­della olisi kui­ten­kin pal­jon annet­ta­vaa yhteis­kun­nal­li­seen kes­kus­te­luun. Tässä ajassa on hel­posti löy­det­tä­vissä kon­kreet­ti­sia esi­merk­kejä.

Gradussaan Heli tutkii sosiaalityöntekijän asiantuntijuutta internetin keskustelupalstalla.

− Lähim­pänä sel­lai­sena kent­tänä on var­masti sote­-uudis­tus, mikä on men­nyt pit­källe ter­vey­den­huol­to­pai­not­tei­sesti.

Heli sanoo, että vas­tuu asian­tun­ti­juu­den kehit­tä­mi­sestä on opis­ke­li­jalla, ja Turussa sii­hen on hyvät mah­dol­li­suu­det.

− Turun yli­opisto tar­joaa laa­jat mah­dol­li­suu­det opis­kella eri sivuai­neita. Olen hyö­dyn­tä­nyt tätä mah­dol­li­suutta, ja olen opis­kel­lut kan­di­vai­hee­seen psy­ko­lo­giaa ja lisäksi eri­tyis­pe­da­go­giikka. Lisäksi olen opis­kel­lut kaup­pa­kor­kea­kou­lun orga­ni­soi­maa hen­ki­lös­tö­asioi­den opin­to­ko­ko­nai­suutta.

Gra­dus­saan Heli tut­kii sosi­aa­li­työn­te­ki­jän asian­tun­ti­juutta inter­ne­tin kes­kus­te­lu­pals­talla, minkä vuoksi hän on seu­ran­nut lähinnä suo­mi24­-kes­kus­te­lu­pals­toja.

− On ollut mie­len­kiin­toista. Aineis­ton ana­lyy­sit ovat vielä kes­ken, mutta alus­ta­vasti voi sanoa, että sosi­aa­li­työ miel­le­tään jul­ki­sella sek­to­rilla teh­tä­vän asia­kas­työn kautta teh­tä­väksi asian­tun­ti­ja­työksi. Sosi­aa­li­työn laa­jem­mat työ­mah­dol­li­suu­det ja asian­tun­ti­juu­den pai­kat tule­vat esille lähinnä sivu­lauseissa.

− Sosi­aa­li­työtä ei lii­oin nähdä yhteis­kun­taan vai­kut­ta­vana ammat­tina ja toi­mi­jana. Tämä on ollut mie­len­kiin­toi­nen havainto ja tär­keä tieto meille, jotka näki­simme sosi­aa­li­työn vai­kut­ta­jan roo­lissa.

Helena Jaak­kola