Suomalaisen sosiaaliturvan uudistaminen käynnistettiin maaliskuussa. Jättimäisen urakan takia työ tehdään kahden vaalikauden aikana. Sen toteuttamiseksi on haettava poliittista yhteisymmärrystä.

 

 

Sosi­aa­li­tur­van uudis­tusta val­mis­tel­laan tut­ki­mus­pe­rus­tei­sesti keväällä ase­te­tussa par­la­men­taa­ri­sessa komi­teassa, johon vali­taan yksi var­si­nai­nen jäsen jokai­sesta edus­kun­ta­puo­lu­eesta. Lisäksi nime­tään asian­tun­ti­ja­jä­se­niä minis­te­riöi­den, etu­jär­jes­tö­jen ja mui­den asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tioi­den edustajista.

– On löy­det­tävä riit­tävä yhtei­sym­mär­rys puo­luei­den kes­ken sosi­aa­li­tur­vaan liit­ty­vistä perus­on­gel­mista ja nii­den rat­kai­su­kei­noista, komi­tean puheen­joh­taja, THL:n tut­ki­mus­pro­fes­sori Pasi Moisio painottaa.

– Mittavaa remont­tia ei tehdä ker­ta­ry­säyk­sellä. Työ ete­nee vai­heit­tain, jol­loin on mah­dol­li­suus myös korjausliikkeisiin.

On pohdittava, mitä me haluamme toimeentulotuen olevan.

Komitea laa­tii kah­delle edus­kun­ta­kau­delle ulot­tu­van tie­kar­tan ja väli­ta­voit­teita. Niiden perus­teella teh­dään ehdo­tuk­sia, joi­hin nykyi­nen hal­li­tus ehtii reagoida.

Sosiaaliturvaa on kor­jailtu vuo­si­kym­me­nien aikana pala ker­ral­laan, mikä on lisän­nyt jär­jes­tel­män moni­mut­kai­suutta ja sisäi­siä epä­joh­don­mu­kai­suuk­sia. Nyt uudis­tusta val­mis­tel­laan kokonaisuutena.

– Työelämä, per­heet ja yhteis­kunta ovat ehti­neet muut­tua perin­poh­jai­sesti, Moisio muistuttaa.

Komitea käsit­te­lee perus­tur­vaa, ansio­tur­vaa, toi­meen­tu­lo­tu­kea sekä nii­den välistä yhteyttä ja rahoi­tusta. Palveluita pyri­tään sovit­ta­maan parem­min yhteen etuuk­sien kanssa. Yleistä asu­mis­tu­kea kehi­te­tään yksiöl­li­sem­pään suun­taan ja työn­teon kan­nus­teita parannetaan.

Mitä halutaan: automatisaatio vai harkinta

Kelan etuus­joh­taja Anne Neimalan mie­lestä onkin tär­keää, että uudis­tuk­sessa pyri­tään tar­kas­te­le­maan koko sosi­aa­li­tur­van kent­tää. Elämä koos­tuu usein peräk­käi­sistä jak­soista työtä, työt­tö­myyttä, las­ten hoi­toa ja opiskelua.

– Komiteaa ase­tet­taessa todet­tiin, että sen työssä ote­taan huo­mioon muut­tu­vat elä­män­ti­lan­teet ja siir­ty­mät etuu­delta toi­selle. Niiden tuli­si­kin tapah­tua helposti.

Lapsi­perheillä päivä­hoito­maksut ­voivat olla suuri menoerä.

Uudistuksesta käy­dyssä kes­kus­te­lussa ovat nous­seet esiin kan­nus­tin­lou­kut. Neimalan mukaan sosi­aa­li­turva ei yksi­nään ole ongel­mal­li­nen. Loukku muo­dos­tuu usein siitä, että sosi­aa­li­tur­van lisäksi tulo­ta­soon vai­kut­ta­vat vero­tus ja myös pal­ve­lui­den asiakasmaksut.

– Erityisesti lap­si­per­heillä päi­vä­hoi­to­mak­sut voi­vat olla suuri menoerä. Vanhemman käteen jäävä palkka on vain vähän suu­rempi kuin tar­jolla oleva sosi­aa­li­turva, Neimala sanoo.

Komiteaa ase­tet­taessa lin­jat­tiin, että digi­ta­li­saa­tion kei­noja hyö­dyn­ne­tään enem­män pal­ve­lu­tar­peessa ole­vien var­hai­sen tuke­mi­sen ja yhteis­asiak­kuu­den tehok­kaan hoi­ta­mi­sen tueksi. Digitalisaatioon liit­tyy haas­teita. Oikeuskansleri puut­tui viime vuo­den lopulla Kelan auto­maat­ti­seen pää­tök­sen­te­koon, jota on käy­tetty esi­mer­kiksi opintotukipäätöksissä.

Selvityksessään oikeus­kans­le­rille Kela selitti auto­maa­tiolla tur­vat­ta­van asiak­kai­den perus­tar­peita, joi­hin tulisi vas­tata ilman vii­vy­tyk­siä. Kyseisiin tilan­tei­siin ei liity tapaus­koh­taista har­kin­taa. Jos Kela kor­vaisi nykyi­sen auto­maa­tion manu­aa­li­sella työllä, se edel­lyt­täisi noin 2 000 uuden toi­mi­hen­ki­lön palkkaamista.

On tär­keää, että vero­hal­lin­non ja Kelan kal­tai­sissa lai­tok­sissa, missä käsi­tel­lään val­ta­via tie­to­mas­soja, voi­daan vali­tuin osin hyö­dyn­tää auto­ma­tiik­kaa. Neimala kii­reh­tii­kin puut­tu­vaa lain­sää­dän­töä, jolla ohjat­tai­siin digi­ta­li­saa­tion hyö­dyn­tä­mistä täl­lai­sessa toiminnassa.

– Digitalisaatiossa on pal­jon mah­dol­li­suuk­sia niin sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sen kuin koko yhteis­kun­nan ja jul­kis­ta­lou­den hal­lin­non näkö­kul­masta, Pasi Moisio toteaa.

Perusturvan taso on riittämätön

Perusturvan riit­tä­vyyttä arvioi­maan koottu asian­tun­ti­ja­ryhmä jul­kaisi arvioin­ti­ra­port­tinsa viime vuonna. Vuosina 2015–2019 tapah­tu­neet muu­tok­set ovat elä­män­ti­lan­teesta riip­puen hei­ken­tä­neet perus­tur­van tasoa tai pitä­neet sen muut­tu­mat­to­mana. Erityisesti työt­tö­män perus­tur­van taso on hei­ken­ty­nyt indek­si­leik­kaus­ten ja aktii­vi­mal­lista joh­tu­vien etuuk­sien alen­ta­mi­sen seurauksena.

Kännykän puuttuminen voi johtaa kyvyttömyyteen hankkia toimeentulo.

Toimeentulotuen mer­ki­tys työt­tö­män perus­tur­van paik­kaa­jana on kas­va­nut huo­mat­ta­vasti. Keskeinen syy pääl­lek­käi­syy­delle ovat asu­mis­kus­tan­nuk­set, joi­den kor­vaa­mi­seen lähes puo­let perus­toi­meen­tu­lo­tuesta kohdistuu.

Toimeentulotuen rooli osana Suomen sosi­aa­li­tur­vaa on muu­tok­sessa. Moision mukaan Kela-siir­rolla pyrit­tiin nor­mit­ta­maan tapaus­koh­taista tar­ve­har­kin­taista etuutta. Se tie­tysti lisää yhden­ver­tai­suutta, mutta kun tar­ve­har­kinta vähe­nee, niin toi­meen­tu­lo­tuen vii­me­si­jai­nen luonne kärsii.

– On poh­dit­tava, mitä me haluamme toi­meen­tu­lo­tuen ole­van. Haluammeko sen ole­van tapaus­koh­tai­nen, vii­me­si­jai­nen, tila­päi­nen apu vai onko se enem­män­kin per­he­koh­taista tulo­ta­kuuta muis­tut­tava etuus?

Palvelut ovat tärkeä osa sosiaaliturvaa

Sosiaaliturvauudistuksen val­mis­te­lussa hyö­dyn­ne­tään tie­toa mui­den mai­den sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mistä, eri­tyi­sesti rahae­tuuk­sien ja pal­ve­lui­den suhteesta.

Suomen vähim­mäis­tur­van rakenne poik­keaa useista Euroopan maista. Erityisiä ovat esi­mer­kiksi laissa mää­ri­te­tyt oikeu­det perus­toi­meen­tu­lon tur­vaan sekä tuki­pää­tös­ten ja mak­sa­mi­sen tapah­tu­mi­nen kan­sal­li­sesti kes­ki­te­tysti Kelassa.

Euroopan sosi­aa­lis­ten oikeuk­sien komi­tea on tois­tu­vasti moit­ti­nut perus- ja vähim­mäis­tur­vamme tasoa. Komitean lausun­non perus­teella Suomen perus­tur­van taso ei täytä Euroopan sosi­aa­li­sen perus­kir­jan määräyksiä.

Pasi Moisio ja Ilari Ilmakunnas ovat ver­tail­leet suo­ma­lai­sen vähim­mäis­tur­va­jär­jes­tel­män tasoa kan­sain­vä­li­sesti. He koros­ta­vat toi­meen­tu­lo­tuen usein paik­kaa­van mata­lia perus­tur­vae­tuuk­sia. Sitä ei huo­mioitu komi­tean laskelmissa.

Vähimmäisturvamme taso on sel­vi­tyk­sen mukaan osto­voi­mal­taan lähellä län­sieu­roop­pa­lais­ten mai­den kes­ki­mää­räistä tasoa. Vähimmäisturva ei kui­ten­kaan riitä nos­ta­maan koti­ta­louk­sia yli suh­teel­li­sen köyhyysrajan.

– Suhteellinen köy­hyys tar­koit­taa kyke­ne­mät­tö­myyttä saa­vut­taa mini­miksi kat­sot­tua elin­ta­soa. Absoluuttinen köy­hyys mer­kit­see näl­kää ja puu­tetta inhi­mil­li­sissä perus­tar­peissa, täs­men­tää Moisio.

Se, mitä tar­vi­taan vau­raassa ja moni­mut­kai­sessa yhteis­kun­nassa sel­viy­ty­mi­sen, onkin vai­keam­paa määritellä.

– Kännykkä on hyvä esi­merkki. Isovanhemmillemme puhe­lin saat­toi olla vielä merkki vau­rau­desta, mutta tänä päi­vänä se on vält­tä­mät­tö­myys. Työnantaja olet­taa sinun ole­van tavoi­tet­ta­vissa. Kännykän puut­tu­mi­nen voi siis joh­taa kyvyt­tö­myy­teen hank­kia toi­meen­tulo vau­raassa hyvinvointivaltiossa.

Markku Tasala

 

Lähdeaineisto

Ilmakunnas, Ilari & Moisio, Pasi (2019): Suomalaisen vähim­mäis­tur­va­jär­jes­tel­män eri­tyis­piir­teet ja vähim­mäis­tur­van taso kan­sain­vä­li­sesti ver­tail­tuna. THL. Työpaperi 16/2019.
Perustoimeentulotuen siirto Kelalle. Toimeenpanon vai­ku­tus­ten arvioin­nin mer­ki­tys lain­val­mis­te­lussa. Valtiontalouden tar­kas­tus­vi­ras­ton tar­kas­tus­ker­to­muk­set 1/2020.
Karjalainen, Pekka & Metteri, Anna & Strömberg-Jakka, Minna (2019): Tiekartta 2030. Aikuisten parissa teh­tä­vän sosi­aa­li­työn tule­vai­suus­sel­vi­tys. Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön raport­teja ja muis­tioita 2019:41.
Perusturvan riit­tä­vyy­den III arvioin­ti­ryhmä. Perusturvan riit­tä­vyy­den arvioin­ti­ra­portti 2015–2019. THL. Työpaperi 6/2019.