Tampe­reella on järjes­tetty vuodesta 2012 lähtien työttö­mille  tarkoi­tettuja sosiaa­lisen kuntou­tuksen ryhmiä, joissa käsitellään arkie­lämän taitoja, päihteitä, koulu­tukseen tai työhön tarvit­tavia tietoja ja taitoja sekä opetellaan ryhmässä toimimista.

 

Sosiaa­lisen kuntou­tuksen tiimiin kuuluu kuusi sosiaa­li­työn­te­kijää, kaksi sosiaa­lioh­jaajaa ja toimis­to­työn­tekijä. Sosiaa­li­työn­tekijä Heidi Korhonen kertoo,
että ryhmät on tarkoi­tettu pitkä­ai­kais­työt­tö­mille ja ensisi­jai­sesti yli tuhat päivää työmark­ki­na­tukea saaneille.

Sosiaa­li­työn­te­kijät etsivät ryhmiin tulijat: Kelalta saatavien työttö­myy­sajan kerty­mä­tie­tojen pohjalta lähes­tytään asiak­kaita, ja ryhmästä kiinnos­tuvat voivat itse ottaa yhteyttä sosiaa­liseen kuntoutukseen.

− Ryhmään tulee jäseniä myös viran­omai­soh­jauksena vaikkapa aikuis­so­si­aa­lityön, toimeen­tu­lotuen tai psykiatrian puolelta. Lisäksi TE-toimis­tosta voidaan ohjata asiak­kaita meille, kertoo Heidi Korhonen.

Ryhmään osallis­tu­misen rima on asetettu niin alas, että siitä voi hypätä yli ja edetä sopivasti pienin askelin. Pääsyn esteenä on akuutti päihteiden tai huumeiden käyttö, mutta ryhmän aikana asiakas voi kuitenkin olla avokat­kolla. Jos hänellä on mielenterveysongelmia,mietitään, onko ryhmä­toi­minta hänelle sopivavaihtoehto.

Sosiaa­li­työn­te­kijät laativat asiak­kaalle palve­lusuun­ni­telman ja yhdessä valitaan sopivin ryhmä. Tämän jälkeen tehdään asiakkaan kanssa aktivoin­ti­suun­ni­telma. Sosiaa­li­työn­te­kijät vierai­levat ryhmissä ja kertovat sosiaa­li­pal­ve­luista ja  jatko­mah­dol­li­suuk­sista. Ryhmä­läiset saavat halutessaan tavata sosiaa­li­työn­te­ki­jäänsä yksilö­kes­kus­te­luissa, ja muina aikoina he voivat olla yhtey­dessä häneen puheli­mitse tai sähköpostitse.

− Olemme heidän käytet­tä­vissään koko ryhmän ajan, Korhonen sanoo.

Ulos neljän seinän sisältä

Ryhmät kokoon­tuvat kolmen kuukauden ajan kerran viikossa eri puolilla kaupunkia. Kaupungin oman työn lisäksi ryhmä­toi­mintaa ostetaan kuudelta palve­lun­tuot­ta­jalta. Nämä ovat Sopimus­vuori, A-kilta, Sininauha, Silta­val­mennus, Kuntou­tus­polku ja Yhdessä selviy­ty­misen tuki.

Palve­lun­tuot­ta­jilla voi olla kolmesta viiteen ryhmää kerralla. Palveluntuottajien
ryhmissä on 12 asiakasta ja aikuis­so­si­aa­lityön ryhmässä 15. Viime vuonna kokoontui 77 ryhmää.

Tulijoita on paljon ja ryhmät täyttyvät nopeasti.


Asiakas saa ryhmän ajaksi bussi­kortin, jonka hän saa ladata neljä kertaa, eli hän saa käyttää kuukau­dessa 50 matkaa. Toisinaan asiakkaat ihmet­te­levät, miksi ilmaisia matkoja annetaan niin paljon, kertoo Heidi Korhonen.

− Kannus­tamme heitä lähtemään muulloinkin pois kotoa, eikä se saa jäädä siitä kiinni, että ei ole rahaa bussiin. Ryhmä­läiset saavat kokoon­tu­mis­päivinä aamukahvin ja lounaan. Heille maksetaan toimin­ta­rahana tai kulukor­vauksena 9 euroa kultakin osallistumispäivältä.

Työtön työnhakija on oikeu­tettu työttö­myy­se­tuuteen ryhmä­toi­minnan aikana, ja osallis­tu­minen täyttää työssä­olo­vel­voi­tetta, koska sosiaa­linen kuntoutus kuuluu kuntout­tavan työtoi­minnan lain piiriin.

Sosiaa­li­työn­tekijä Mira Kolajon mukaan ryhmissä puhutaan terveysasioista
sekä yleisesti hyvin­vointiin ja arjen sujumiseen liitty­vistä asioista. Lisäksi tutus­tutaan työlli­syysja sosiaa­li­pal­ve­luihin sekä eri yhdis­tysten toimintaan.

− Jos asiak­kaalla ei ole ryhmään tullessaan asuntoa, autamme ja neuvomme  asunnon hakuun liitty­vissä asioissa, Kolajo lisää.

Mahdol­lisuus työtoimintaan

Suurin osa ryhmistä on niin sanottuja perus­ryhmiä, mutta osalla ryhmistä on erilaisia toiminta- tai teema­pai­no­tuksia. Oma ryhmänsä on nuorille alle 30-vuotiaille ja maahan­muut­ta­jille. On liikun­ta­pai­not­teinen ryhmä ja ryhmä yli 50-vuotiaille.

Sosiaalisen kuntoutuksen tiimi saa kehittää työtään kiitettävän itsenäisesti.

Lisäksi on erita­soisia tieto­koneen käyttöön opastavia ryhmiä. Ryhmän aikana jokai­selle asiak­kaalle suunni­tellaan jatko­polku. Jatko­polkuna voi olla esimer­kiksi kuntouttava työtoi­minta, jos katsotaan, että se on sopivapalvelu.

− Ryhmät käyvät tutus­tu­massa eri työtoi­min­ta­paik­koihin, ja me sosiaa­li­työn­te­kijät voimme tehdä ohjauksen työtoi­mintaan. Jos asiakas siirtyy meiltä kuntout­tavaan työtoi­mintaan, hän tekee siellä aluksi kolmen kuukauden sopimuksen, Mira Kolajo sanoo.

Sosiaa­lisen kuntou­tuksen ryhmän kesto perustuu lakiin kuntout­ta­vasta  työtoi­min­nasta. Palvelua on järjes­tettävä vähintään kolmeksi kuukau­deksi  kerrallaan. Tuona aikana henkilön tulee osallistua palveluun vähintään yhden ja  enintään neljän päivän aikana kalenteriviikossa.

Yhden päivän aikana palvelun tulee kestää vähintään neljä tuntia. Asiak­kaalla on oikeus olla yhteensä 24 kuukautta kuntout­tavan työtoi­minnan lain mukai­sessa toimin­nassa. Kolajon mukaan minimi­kestoon on päädytty siksi, että kyseessä on matalimman kynnyksen palvelu, ja asiak­kaiden on helpompi sitoutua palveluun, kun se kestää vain kolme kuukautta.

− Tämä ei tietenkään estä osallis­tu­masta uudelleen palveluun. Monet jatka­vatkin ensim­mäisen ryhmän jälkeen vielä toiseen ja jopa kolmanteen sosiaa­lisen kuntou­tuksen ryhmään, Kolajo täsmentää.

Työtä kehitetään asiak­kaiden avulla

Viime vuonna ryhmissä aloitti 874 asiakasta. Heistä noin 28 prosenttia jatkoi  kuntout­ta­vassa työtoi­min­nassa ja hieman yli 40 prosenttia toisessa sosiaa­lisen kuntou­tuksen ryhmässä.

Sosiaa­li­työn­tekijä Johanna Hourula kertoo, että ryhmistä on saatu erittäin hyvää palau­tetta. Tärkeimpänä ei pidetä sitä, mihin asiakas jatkaa, vaan palvelun  hyvin­vointia kohot­tavaa vaiku­tusta. Viime vuonna ryhmän keskeytti vain kahdeksan prosenttia, mikä on Hourulan  mielestä pieni määrä ottaen huomioon, että asiak­kailla voi olla monen­laisia ongelmia.

− On erakoi­tu­neita ihmisiä, jotka eivät ole tavanneet ketään pitkään aikaan. Heille on suuri saavutus, että he tulevat tänne edes kerran viikossa. Moni sanoo saaneensa täällä kavereita ja onpa joitain romans­se­jakin syntynyt.

Sosiaa­lisen kuntou­tuksen tiimi kokoontuu viikoittain, jolloin käydään läpi tulossa olevat asiakkaat ja tarkas­tellaan, millaisia tarpeita heillä on. Tarpeiden mukaan voidaan palve­lun­tuot­ta­jille esittää toivo­muksia erilai­sista ryhmistä. Ryhmien kehit­tä­mi­seksi tiimi hyödyntää muun muassa kokemus­asian­tun­ti­joita ja tekee palau­te­ky­selyjä sekä ryhmä­läi­sille että palveluntuottajille.

− On tärkeää, että saamme kehittää työtämme koko ajan, koska asiak­kai­denkin tarpeet muuttuvat, Johanna Hourula sanoo.

Iita Kettunen