Lainsäädäntöä asiakkaan valinnanvapaudesta valmistellaan parhaillaan osana sote-uudistusta. Lokakuussa annettu uusi esitys valinnanvapaudeksi on saanut varauksellisen vastaanoton. Sosiaalihuollon näkökulmasta avoimia kysymyksiä on useita.

 

Kun sote­-uudis­tuk­seen ryh­dyt­tiin, ase­tet­tiin sille tavoit­teina aina­kin sosi­aa­li­- ja ter­veys­pal­ve­lui­den inte­graa­tio, pal­ve­lui­den saa­ta­vuu­den alu­eel­li­nen tasa-arvo ja kol­men mil­jar­din sääs­tö­ta­voite. Lain­laa­ti­jan tavoit­teena on, että valin­nan­va­paus lisäisi asiak­kaan vai­ku­tus­mah­dol­li­suuk­sia, nopeut­taisi pal­ve­luun pää­syä, vah­vis­taisi perus­pal­ve­luja ja paran­taisi pal­ve­lu­jen laa­tua ja kus­tan­nus­vai­kut­ta­vuutta.

Lakieh­do­tus valin­nan­va­paus­mal­liksi jou­dut­tiin val­mis­te­le­maan tälle syk­sylle uudel­leen, sillä edel­li­nen esi­tys kaa­tui perus­tus­lail­li­siin ongel­miin. Kovaa kri­tiik­kiä esi­tet­tiin myös jul­ki­sen sote­tuotannon pakko­yhtiöittämisestä. Sosi­aa­li­pal­ve­lui­den paikka koko­nai­suu­dessa oli ohut ja hah­mot­tu­ma­ton.

Lue ammattijärjestö Talentian lausunto luonnokseen valinnanvapausmalliksi.

Pak­ko­yh­tiöit­tä­mi­sestä uudessa esi­tyk­sessä on luo­vuttu, ja valin­nan­va­paus aio­taan ottaa käyt­töön vai­heit­tain. Mutta kuinka onnis­tu­neesti valin­nan­va­paus­luon­nos tällä ker­taa muu­toin edis­tää sote­-uudis­tuk­sen tavoi­tetta? Sii­hen ote­taan par­hail­laan kan­taa, kun lakie­si­tys on lausun­to­kier­rok­sella jou­lu­kuun 15. päi­vään asti. Edus­kun­nan käsit­te­lyyn lakieh­do­tus on tulossa keväällä 2018.

Hankalasti hahmottuva asiakasseteli

Uudessa esi­tyk­sessä anne­taan pal­jon pai­no­-arvoa asia­kas­se­te­lille. Maa­kun­nan anta­malla asia­kas­se­te­lillä asia­kas voi hank­kia sote­palvelunsa halua­mal­taan pal­ve­lun­tar­joa­jalta.

Asia­kas­se­te­lin pii­riin tuli­si­vat muun muassa koti­pal­velu, koti­hoito, asu­mis­pal­ve­lut, sosi­aa­li­nen kun­tou­tus ja koti­sai­raan­hoito tie­tyin rajauk­sin, lää­kin­näl­li­seen kun­tou­tuk­seen liit­ty­vät ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­lön yksit­täi­set vas­taan­ot­to­käyn­nit, poliklii­ni­sesti toteu­tet­ta­vat kirur­gi­set toi­men­pi­teet, kii­ree­tön leik­kaus­toi­minta.

Useat asian­tun­ti­ja­ta­hot ovat varoit­ta­neet asia­kas­se­te­lin ongel­mista. Muun muassa Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin­lai­tok­sen (THL) pää­joh­ta­jan Juhani Esko­lan mukaan ehdo­te­tuilla kri­tee­reillä on syn­ty­mässä maa­kun­tien vai­keasti hal­lit­tava jär­jes­telmä, aina­kin inte­graa­tion toteut­ta­mi­sen ja kus­tan­nus­ten hal­lin­nan näkö­kul­masta. Ehdo­te­tut rat­kai­sut pikem­min­kin lisää­vät kus­tan­nuk­sia aiem­piin ehdo­tuk­siin ver­rat­tuna. Siksi ase­tettu 3 mil­jar­din sääs­tö­ta­voite kar­kaa entistä kau­em­maksi.

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tian erityisasian­tuntija Marjo Kata­jisto sanoo, että valin­nan­va­paus­esi­tyk­sessä on yhä monia epä­var­muuk­sia. Esi­tys pon­nis­tet­tiin val­miiksi kovan poliit­ti­sen vään­nön tulok­sena ja kom­pro­mis­sit näky­vät.

Jos kustannukset kasvavat terveyden­huollossa, riskit leikata sosiaalihuollon palveluiden resursseja ovat olemassa.

− Tämän esi­tyk­sen perus­teella asia­kas­se­te­leistä on tulossa tul­kin­nan­va­rai­nen jär­jes­telmä, ja täl­lai­se­naan se tuo var­masti epä­sel­vyyk­siä käy­tän­nön toi­meen­pa­noon. Miten esi­mer­kiksi teh­dään valin­nat hen­ki­lö­koh­tai­sen bud­je­tin ja asia­kas­se­te­lin välillä, kysyy Kata­jisto.

Kata­jisto arvioi, että asia­kas­se­te­lei­den käy­tön vel­voit­ta­vuus kaven­taa maa­kun­nan lii­ke­lai­tok­sen toi­mi­val­taa eikä ota huo­mioon alu­eel­li­sia olo­suh­teita. Jos asia­kas­se­teli nos­taa kus­tan­nuk­sia, miten tur­va­taan riit­tä­vät voi­ma­va­rat maa­kun­nan lii­ke­lai­tok­sen sosi­aa­li­työ­hön ja sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin.

− Jos kus­tan­nuk­set kas­va­vat terveyden­huollossa, ris­kit lei­kata sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­lui­den resurs­seja ovat ole­massa.

Sosiaalihuollon paikka

Valin­nan­va­paus­esi­tyk­sessä sote­keskuksista saa sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen neu­von­taa ja ohjausta, ja tämä työ on mää­ri­telty sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löi­den teh­tä­väksi.

− Olen­naista on, että sosi­aa­li­huol­lon hen­ki­löstö työs­ken­te­lee pää­toi­mi­sesti sote­keskuksen pal­ve­luk­sessa, eikä vain pii­pah­tele asiak­kaan tilan­teissa, Marjo Kata­jisto pai­not­taa.

Kata­jis­ton mukaan on myös tär­keää, että suo­ran valin­nan pal­ve­lui­hin kuu­luva sosi­aa­li­huol­lon amma­til­li­nen neu­vonta ja ohjaus ero­te­taan yksi­se­lit­tei­sem­min ylei­sestä valin­nan­va­pau­den käyt­töön liit­ty­västä neu­von­nasta ja mark­ki­noin­nista.

Työn mitoituksen  näkökulmasta henkilöstön ”yhteiskäyttö” useammassa sote­keskuksen toimintayksikössä on ongelmallinen.

Esi­tyk­sessä luon­nos­tel­laan, että sote­keskusten yhtey­dessä työs­ken­te­lee myös maa­kun­nan sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen hen­ki­lös­töä. Maa­kun­nalla pitää olla yksi tai useampi sote­keskusten tiloissa työs­ken­te­levä ryhmä, johon kuu­luu sosi­aa­li­työn­te­kijä, muita sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löitä ja tar­peen mukaan ter­vey­den­huol­lon ammat­ti­hen­ki­löitä. Näin maa­kun­nan hen­ki­löstö tar­joaisi sote­keskuksissa sosi­aa­li­pal­ve­luja ja tekisi pal­ve­lu­tar­peen arvioin­teja. Asiak­kaan ei aina tar­vit­sisi hakeu­tua sitä var­ten maa­kun­nan lii­ke­lai­tok­sen pal­ve­lu­yk­sik­köön.

Esi­tyk­sen mukaan asia­kas ohja­taan maa­kun­nan lii­ke­lai­tok­sen asiak­kaaksi, jos hän tar­vit­see laa­jem­min pal­ve­luita tai pal­velu edel­lyt­tää viran­omais­pää­töstä, jota ei voi tehdä sote­keskuksessa. Asia­kas voi­daan ohjata myös jär­jes­tön ver­tais­tuen pii­riin, jos var­si­nai­sille sosi­aali-­ ja ter­veys­pal­ve­luille ei ole tar­vetta.

− Ehdo­tettu malli edel­lyt­tää vielä tar­kem­paa sään­te­lyä siitä, ettei täl­lai­sesta kon­sul­ta­tii­vi­sesta ryh­mästä tule viran­omais­pää­tök­siä tekevä kumi­lei­mai­sin ja että yhteys sote­keskuksessa annet­ta­vaan sosi­aa­li­huol­lon neu­von­taan ja ohjauk­seen on aito ja toi­min­nal­li­nen, sanoo Kata­jisto.

Työn mitoi­tuk­sen ja jak­sa­mi­sen näkö­kul­masta hen­ki­lös­tön ”yhteis­käyttö” useam­massa sote­keskuksen toi­min­tayk­si­kössä on ongel­mal­li­nen.

− Miten sil­loin taa­taan riit­tä­vät hen­ki­lös­tö­re­surs­sit ja koh­tuul­li­set asia­kas­mää­rät, jotta työtä voi­daan tehdä tar­vit­ta­valla inten­si­tee­tillä ja asiak­kai­den tar­peet huo­mioi­den? Tämä on olen­nai­nen kysy­mys rat­kais­ta­vaksi, jotta sosi­aa­li­huol­lon toi­min­tae­del­ly­tyk­set voi­daan tur­vata jat­kossa, sanoo Kata­jisto.

Helena Jaak­kola

Päi­vi­tetty 15.12. Lin­ki­tys ammat­ti­jär­jestö Talen­tian kan­nan­otto valin­nan­va­paus­mal­liin.