Lainsää­däntöä asiakkaan valin­nan­va­pau­desta valmis­tellaan parhaillaan osana sote-uudis­tusta. Lokakuussa annettu uusi esitys valin­nan­va­pau­deksi on saanut varauk­sel­lisen vastaanoton. Sosiaa­li­huollon näkökul­masta avoimia kysymyksiä on useita.

 

Kun sote­-uudis­tukseen ryhdyttiin, asetettiin sille tavoit­teina ainakin sosiaali­- ja terveys­pal­ve­luiden integraatio, palve­luiden saata­vuuden alueel­linen tasa-arvo ja kolmen miljardin säästö­ta­voite. Lainlaa­tijan tavoit­teena on, että valin­nan­vapaus lisäisi asiakkaan vaiku­tus­mah­dol­li­suuksia, nopeut­taisi palveluun pääsyä, vahvis­taisi perus­pal­veluja ja paran­taisi palve­lujen laatua ja kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta.

Lakieh­dotus valin­nan­va­paus­mal­liksi jouduttiin valmis­te­lemaan tälle syksylle uudelleen, sillä edellinen esitys kaatui perus­tus­lail­lisiin ongelmiin. Kovaa kritiikkiä esitettiin myös julkisen sote­tuotannon pakko­yhtiöittämisestä. Sosiaa­li­pal­ve­luiden paikka kokonai­suu­dessa oli ohut ja hahmot­tu­maton.

Lue ammattijärjestö Talentian lausunto luonnokseen valinnanvapausmalliksi.

Pakko­yh­tiöit­tä­mi­sestä uudessa esityk­sessä on luovuttu, ja valin­nan­vapaus aiotaan ottaa käyttöön vaiheittain. Mutta kuinka onnis­tu­neesti valin­nan­va­paus­luonnos tällä kertaa muutoin edistää sote­-uudis­tuksen tavoi­tetta? Siihen otetaan parhaillaan kantaa, kun lakie­sitys on lausun­to­kier­rok­sella joulukuun 15. päivään asti. Eduskunnan käsit­telyyn lakieh­dotus on tulossa keväällä 2018.

Hanka­lasti hahmottuva asiakas­seteli

Uudessa esityk­sessä annetaan paljon paino­-arvoa asiakas­se­te­lille. Maakunnan antamalla asiakas­se­te­lillä asiakas voi hankkia sote­palvelunsa halua­maltaan palve­lun­tar­joa­jalta.

Asiakas­se­telin piiriin tulisivat muun muassa kotipalvelu, kotihoito, asumis­pal­velut, sosiaa­linen kuntoutus ja kotisai­raan­hoito tietyin rajauksin, lääkin­näl­liseen kuntou­tukseen liittyvät tervey­den­huollon ammat­ti­hen­kilön yksit­täiset vastaan­ot­to­käynnit, poliklii­ni­sesti toteu­tet­tavat kirur­giset toimen­piteet, kiireetön leikkaus­toi­minta.

Useat asian­tun­ti­ja­tahot ovat varoit­taneet asiakas­se­telin ongel­mista. Muun muassa Terveyden ja hyvin­voin­nin­lai­toksen (THL) pääjoh­tajan Juhani Eskolan mukaan ehdote­tuilla kritee­reillä on synty­mässä maakuntien vaikeasti hallittava järjes­telmä, ainakin integraation toteut­ta­misen ja kustan­nusten hallinnan näkökul­masta. Ehdotetut ratkaisut pikem­minkin lisäävät kustan­nuksia aiempiin ehdotuksiin verrattuna. Siksi asetettu 3 miljardin säästö­ta­voite karkaa entistä kauem­maksi.

Ammat­ti­jär­jestö Talentian erityisasian­tuntija Marjo Katajisto sanoo, että valin­nan­va­paus­esi­tyk­sessä on yhä monia epävar­muuksia. Esitys ponnis­tettiin valmiiksi kovan poliit­tisen väännön tuloksena ja kompro­missit näkyvät.

Jos kustannukset kasvavat terveyden­huollossa, riskit leikata sosiaalihuollon palveluiden resursseja ovat olemassa.

− Tämän esityksen perus­teella asiakas­se­te­leistä on tulossa tulkin­nan­va­rainen järjes­telmä, ja tällai­senaan se tuo varmasti epäsel­vyyksiä käytännön toimeen­panoon. Miten esimer­kiksi tehdään valinnat henki­lö­koh­taisen budjetin ja asiakas­se­telin välillä, kysyy Katajisto.

Katajisto arvioi, että asiakas­se­te­leiden käytön velvoit­tavuus kaventaa maakunnan liike­lai­toksen toimi­valtaa eikä ota huomioon alueel­lisia olosuh­teita. Jos asiakas­seteli nostaa kustan­nuksia, miten turvataan riittävät voima­varat maakunnan liike­lai­toksen sosiaa­li­työhön ja sosiaa­li­pal­ve­luihin.

− Jos kustan­nukset kasvavat terveyden­huollossa, riskit leikata sosiaa­li­huollon palve­luiden resursseja ovat olemassa.

Sosiaa­li­huollon paikka

Valin­nan­va­paus­esi­tyk­sessä sote­keskuksista saa sosiaa­li­pal­ve­lujen neuvontaa ja ohjausta, ja tämä työ on määri­telty sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löiden tehtä­väksi.

− Olennaista on, että sosiaa­li­huollon henki­löstö työsken­telee päätoi­mi­sesti sote­keskuksen palve­luk­sessa, eikä vain piipahtele asiakkaan tilan­teissa, Marjo Katajisto painottaa.

Katajiston mukaan on myös tärkeää, että suoran valinnan palve­luihin kuuluva sosiaa­li­huollon ammatil­linen neuvonta ja ohjaus erotetaan yksise­lit­tei­semmin yleisestä valin­nan­va­pauden käyttöön liitty­västä neuvon­nasta ja markki­noin­nista.

Työn mitoituksen  näkökulmasta henkilöstön ”yhteiskäyttö” useammassa sote­keskuksen toimintayksikössä on ongelmallinen.

Esityk­sessä luonnos­tellaan, että sote­keskusten yhtey­dessä työsken­telee myös maakunnan sosiaa­li­pal­ve­lujen henki­löstöä. Maakun­nalla pitää olla yksi tai useampi sote­keskusten tiloissa työsken­televä ryhmä, johon kuuluu sosiaa­li­työn­tekijä, muita sosiaa­li­huollon ammat­ti­hen­ki­löitä ja tarpeen mukaan tervey­den­huollon ammat­ti­hen­ki­löitä. Näin maakunnan henki­löstö tarjoaisi sote­keskuksissa sosiaa­li­pal­veluja ja tekisi palve­lu­tarpeen arviointeja. Asiakkaan ei aina tarvitsisi hakeutua sitä varten maakunnan liike­lai­toksen palve­lu­yk­sikköön.

Esityksen mukaan asiakas ohjataan maakunnan liike­lai­toksen asiak­kaaksi, jos hän tarvitsee laajemmin palve­luita tai palvelu edellyttää viran­omais­pää­töstä, jota ei voi tehdä sote­keskuksessa. Asiakas voidaan ohjata myös järjestön vertaistuen piiriin, jos varsi­nai­sille sosiaali-­ ja terveys­pal­ve­luille ei ole tarvetta.

− Ehdotettu malli edellyttää vielä tarkempaa sääntelyä siitä, ettei tällai­sesta konsul­ta­tii­vi­sesta ryhmästä tule viran­omais­pää­töksiä tekevä kumilei­maisin ja että yhteys sote­keskuksessa annet­tavaan sosiaa­li­huollon neuvontaan ja ohjaukseen on aito ja toimin­nal­linen, sanoo Katajisto.

Työn mitoi­tuksen ja jaksa­misen näkökul­masta henki­löstön ”yhteis­käyttö” useam­massa sote­keskuksen toimin­tayk­si­kössä on ongel­mal­linen.

− Miten silloin taataan riittävät henki­lös­tö­re­surssit ja kohtuul­liset asiakas­määrät, jotta työtä voidaan tehdä tarvit­ta­valla inten­si­tee­tillä ja asiak­kaiden tarpeet huomioiden? Tämä on olennainen kysymys ratkais­ta­vaksi, jotta sosiaa­li­huollon toimin­tae­del­ly­tykset voidaan turvata jatkossa, sanoo Katajisto.

Helena Jaakkola

Päivi­tetty 15.12. Linkitys ammat­ti­jär­jestö Talentian kannanotto valin­nan­va­paus­malliin.