Sosiaalialan ammattilaisia vuokratyön joustavuus ja paremmat palkat ilahduttavat, mutta lainsäädäntöä tulkitaan vaihtelevasti.

 

 

Vuokra­työn­te­ki­jöillä täy­te­tään tyh­jil­lään pysy­viä sosi­aa­lia­lan toi­mia, mutta uudet käy­tän­nöt aiheut­ta­vat lain­sää­dän­nöl­li­siä haas­teita. Kun vir­ka­vas­tuu­pää­tös­ten alle­kir­joit­ta­mi­nen estyy, kun­nat pää­ty­vät hel­posti leikkaa–liimaa-menetelmiin, joi­den seu­rauk­set mie­ti­tyt­tä­vät asian­tun­ti­joita.

Ensim­mäi­set sosi­aa­lia­lan vuo­kra­työtä kos­ke­vat kysy­myk­set liit­ty­vät sosi­aa­li­pal­ve­lui­den yksi­tyis­tä­mi­seen. Yri­tys­ten alet­tua tuot­taa esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lun avo­pal­ve­luja kun­nille, on syn­ty­nyt ris­ti­rii­ta­ti­lan­teita, joissa jul­ki­sen val­lan käyt­töä on siir­ty­nyt ulko­puo­lis­ten yri­tys­ten työn­te­ki­jöille.

Sama riski on ole­massa vuo­kra­työssä, ja int­res­si­ris­ti­rii­dat nouse­vat usein esiin yksit­täi­sissä asia­kas­ta­pauk­sissa. Talen­tian eri­tyis­asian­tun­ti­jan Alpo Heik­ki­sen mukaan oleel­li­sinta on kysyä, mil­lai­siin teh­tä­viin työn­te­ki­jöitä väli­te­tään ja millä tavalla jul­ki­sen val­lan­käyt­töä sekä pää­tök­sen­te­koa tul­ki­taan eri asia­kas­ti­lan­teissa.

– Ammat­ti­hen­ki­lön ammat­tieet­ti­set vel­voit­teet ovat aina samat, oli kyseessä sit­ten jul­ki­sen tai yksi­tyi­sen sek­to­rin viran­omais­teh­tävä tai vuo­kra­työn­te­kijä. Ammat­ti­hen­ki­lö­la­kia ei voi sivuut­taa, Heik­ki­nen muis­tut­taa.

Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tos jakaa asiak­kaan pal­ve­lu­pro­ses­sin vii­teen osaan: asian vireil­le­tu­lo­kä­sit­tely, pal­ve­lu­tar­peen arviointi, asiak­kuu­den suun­nit­telu, pal­ve­lun jär­jes­tä­mi­nen ja pal­ve­lun toteu­tus. Talen­tian työ­elä­mä­asioi­den pääl­li­kön Marjo Var­san mukaan sosi­aa­lia­lan vuo­kra­työssä tär­keintä on var­mis­taa, ettei pal­ve­lu­pro­sessi hajoa.

Sosiaalialan ammattilaisilla tulee olla yhtäläisiä oikeuksia toimia ammatinharjoittajina.

– Asia­kas­tur­val­li­suutta on val­vot­tava eri­tyi­sellä huo­miolla tilan­teissa, joissa pal­ve­lu­polku koos­tuu eril­li­sistä osista ja on kiinni usean eri tahon ammat­ti­tai­dosta, sanoo Varsa.

Var­san mukaan sosi­aa­lia­lan vuo­kra­työ on koh­ta­lai­sen tuore ilmiö, joka vaa­tii lisä­sel­vi­tystä myös ammat­ti­jär­jestö Talen­tiassa.

– Huo­miota vaa­ti­vat eet­ti­set kysy­myk­set, asia­kas­tur­val­li­suus ja työ­suh­teen val­vonta työn­te­ki­jän näkö­kul­masta.

Ohjauskirjeellä pelisääntöjä

Alue­hal­lin­to­vi­ras­tot ovat lähet­tä­neet kun­nille ohjaus­kir­jeet kos­kien vuo­kra­työn käyt­töä. Ne tuo­mit­se­vat sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den vir­ka­teh­tä­vien osta­mi­sen ja ulkois­tuk­sen lain­sää­dän­nön nojalla siinä tapauk­sessa, että työn­ku­vaan kuu­luu mer­kit­tä­vää jul­ki­sen val­lan käyt­töä.

Perus­tus­lain mukaan jul­ki­sen val­lan käyt­töä sisäl­tä­vät työ­teh­tä­vät, kuten huos­taan­ot­to­pää­tök­set, kuu­lu­vat ainoas­taan vir­ka­suh­teessa ole­ville työn­te­ki­jöille. Mer­kit­tä­vän jul­ki­sen val­lan käy­tön tapauk­sessa käy­täntö on ehdo­ton, eikä laki tunne eri­tyis­jär­jes­te­lyjä edes poik­keus­ti­lan­teissa. Vuo­kra­työssä vir­ka­suh­detta ei ole.

Alpo Heik­ki­sen mukaan lain­sää­dän­nön tulisi aset­taa sel­keä merkki sille, missä työ­teh­tä­vissä kul­kee jul­ki­sen val­lan käy­tön raja, ja mil­loin kyseessä on mer­kit­tävä jul­ki­sen val­lan käyttö. Esi­mer­kiksi ter­vey­den­huol­lossa teh­tä­vät pää­tök­set tul­ki­taan usein hoi­to­työnä, johon ei liity yhtä vah­vaa viran­omais­vel­voi­tetta.

– Voiko meillä olla sote-uudis­tuk­sen jäl­keen hyvin­voin­ti­kes­kuk­sissa tilanne, jossa vuo­kra­työtä teke­vät ter­vey­sa­lan asian­tun­ti­jat ovat kor­keasti pal­kat­tuja, mutta sosi­aa­lia­lan viran­omai­set pysyt­te­le­vät mata­lasti pal­kat­tuina, Heik­ki­nen poh­tii.

Kun pää­tös poti­laan lää­ki­tyk­sestä tai kirur­gi­sesta toi­men­pi­teestä ei ole vir­ka­vas­tuun alai­nen, mutta val­taosa sosi­aa­lia­lan pää­tök­sistä näh­dään jul­ki­sen val­lan käyt­tönä, alkaa alo­jen välille muo­dos­tua kui­lua. Onkin mie­le­kästä kysyä, onko sel­lai­nen jako kei­no­te­koi­nen.

– Myös sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­silla tulee olla yhtä­läi­siä oikeuk­sia toi­mia amma­tin­har­joit­ta­jina, Heik­ki­nen sanoo.

 

Tällä het­kellä mah­dol­li­suuk­sia vuo­kra­työn teke­mi­seen tar­joaa uuden­lai­nen yri­tys­toi­minta, joka välit­tää sosi­aa­lia­lan vuo­kra­työn­te­ki­jöitä kun­tien tar­pee­seen. Yksi yri­tyk­sistä on sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan vuo­kra­työtä tar­joava Sofita.

– Sosi­aa­li­työn­te­ki­jämme teke­vät avus­ta­via ja val­mis­te­le­via teh­tä­viä ja asia­kas­työtä. Vuo­kra­työn­te­kijä toi­mii yleensä virassa ole­van sosi­aa­li­työn­te­ki­jän työ­pa­rina. Osa kun­nista palk­kaa sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä mukaan kehit­tä­mis­työ­hön, joka ei sisällä vir­ka­vas­tuu­pää­tök­siä, sanoo Sofi­tan pal­ve­lu­joh­taja Mikko Ailo­ranta.

Tarvitaan linjaus, milloin työtehtävissä on kyseessä merkittävä julkisen vallan käyttö.

Jois­sa­kin tilan­teissa kunta on pal­kan­nut saman työn­te­ki­jän osa-aikai­sesti sekä vuo­kra­työ­fir­man kautta että kun­nan vir­kaan. Ailo­ranta tun­nis­taa käy­tän­teen.

– Joi­ta­kin tilan­teita on ollut. Näin on mah­dol­lis­tettu vir­ka­vas­tuun alais­ten pää­tös­ten teke­mi­nen. Sil­loin kyseessä on kun­nan ja työn­te­ki­jän väli­nen sopi­mus.

Talen­tian neu­vot­te­lu­pääl­li­kön Tuo­mas Hyy­ti­sen mukaan täl­lai­sessa tilan­teessa työ­nan­ta­jia on kaksi: vuo­kra­työ­firma välit­tää val­tao­san teh­dystä työstä, kunta vas­taa jäl­jelle jää­västä osuu­desta. Virka-ajalla tehty työ sisäl­tää usein juuri vir­ka­vas­tuu­pää­tök­set. Täl­lai­sen käy­tän­nön lain­mu­kai­suus on kiis­ta­na­laista.

– Kuvio ei ole mah­dol­li­nen, ja siitä olemme ohjan­neet kun­tiin lähet­tä­mäs­sämme ohjaus­kir­jees­sämme 24.6.2019. Aiheesta on myös ole­massa kor­keim­man hal­linto-oikeu­den ennak­ko­rat­kaisu, ker­too sosi­aa­li­huol­to­yk­si­kön pääl­likkö Eija Hyn­ni­nen-Joen­sivu Etelä-Suo­men alue­hal­lin­to­vi­ras­tosta.

Hal­linto-oikeu­den ennak­ko­pää­tös vuo­delta 2014 kos­kee tilan­netta, jossa kunta palk­kasi yksi­tyis­ten ter­veys­pal­ve­lu­jen tuot­ta­jan työn­te­ki­jän mää­rä­ai­kai­seen vir­ka­suh­tee­seen. Tietty työ­teh­tävä hoi­det­tiin tällä tavoin aikoina, jol­loin var­si­naista vir­kaa hoi­tava lää­käri ei ollut pai­kalla. Teh­tävä sisälsi poti­laan mie­len­ter­vey­teen liit­ty­vää jul­ki­sen val­lan käyt­töä, minkä vuoksi Val­vira kielsi menet­te­lyn. Kun­nan valit­taessa pää­tök­sestä kor­kein hal­linto-oikeus totesi jär­jes­te­lyn ole­van lain­sää­dän­nön kier­tä­mistä ja täten lain­vas­tai­nen.

Vaikka lain­sää­dän­nöl­li­set sei­kat aiheut­ta­vat pään­vai­vaa, Tuo­mas Hyy­ti­nen uskoo, että sosi­aa­lia­lan vuo­kra­työllä voi olla toi­vot­tuja seu­rauk­sia, eten­kin jos lain­sää­dän­töä tar­ken­ne­taan.

– Lää­kä­reillä vuo­kra­työn käyttö on hilan­nut palk­koja ylös, hän muis­tut­taa.

Lisäksi vir­ko­jen täyt­tyessä mui­den työn­te­ki­jöi­den kuor­mi­tus vähe­nee ja asiak­kaat saa­vat avun nopeam­min. Vuo­kra­työn­te­ki­jälle etuna on työ­suh­teen jous­ta­vuus, mutta samalla pysy­vyy­den tunne voi kär­siä, kun tutusta työyh­tei­söstä saat­taa jou­tua luo­pu­maan yllät­täen. Vuo­kra­työy­ri­tys voi tar­jota yli­mää­räistä työ­noh­jausta tai kon­sul­toin­ti­tu­kea myös asia­kas­asioissa.

Ella Ran­ta­nen