Osaamiskeskukset ovat lunastaneet paikkansa sosiaalialan kehittämistyössä. Nyt sote-uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon TKI-toiminnat integroituvat.

 

 

Osaa­mis­kes­kuk­set luo­tiin kak­si­kym­mentä vuotta sit­ten suu­reen tar­pee­seen. Sosiaalihuollosta puut­tui­vat ter­vey­den­huol­lon tut­ki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­taa vas­taa­vat raken­teet kuten sai­raan­hoi­to­pii­rit ja yli­opis­tol­li­set sai­raa­lat, jotka tuot­ti­vat uusia mene­tel­miä poti­lai­den aut­ta­mi­seen, käy­tän­nön ope­tusta val­mis­tu­ville asian­tun­ti­joille ja tie­toa päät­tä­jille toi­min­nan vai­kut­ta­vuu­den arvioi­mi­seen ja kehit­tä­mi­sen tueksi.

Osaamiskeskuslaki antoi osaa­mis­kes­kus­ten teh­tä­väksi kehit­tää sosiaali­alalla tar­vit­ta­vaa osaa­mista ja pal­ve­luita, tur­vata perus‑, jatko- ja täy­den­nys­kou­lu­tuk­sen moni­puo­li­nen yhteys käy­tän­nön työ­hön ja huo­leh­tia sosiaali­alan tutkimus‑, kokeilu- ja kehittämistoiminnasta.

Keskuksista teh­tiin yhteis­työ­hön perus­tu­via ver­kos­toja kokoa­maan kun­nat, yli­opis­tot, ammat­ti­kor­kea­kou­lut ja sosiaali­alan jär­jes­töt kehit­tä­mi­sen äärelle. Jokainen Suomen kunta on mukana jos­sa­kin sosiaali­alan osaa­mis­kes­kuk­sessa. Osaamiskeskuksia on 11 ja niissä työs­ken­te­lee noin 120 henkilöä.

Vuonna 2019 vajaa puo­let (48 %) oli vaki­tui­sessa työ­suh­teessa ja suu­rempi osa mää­rä­ai­kai­sessa työ­suh­teessa. Hallinnoltaan osaa­mis­kes­kuk­set ovat monen­lai­sia: on yhdis­tyk­siä, sopi­muk­seen perus­tu­via yhteen­liit­ty­miä, kun­tayh­ty­miä, lii­ke­lai­tos­tyyp­pi­siä ja osakeyhtiöitä.

Kahdella osaa­mis­kes­kuk­sella on eri­tyis­teh­tävä: Pohjois-Suomen sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus POSKE huo­leh­tii saa­men­kie­li­sen väes­tön pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­sestä, SONet BOTNIA poh­jois­mais­ten ver­kos­to­jen luo­mi­sesta koko sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus­ver­kos­tolle ja tie­don tuot­ta­mi­sesta sosiaali­alan kehit­tä­mi­sestä muissa pohjoismaissa.

Suora val­tio­napu osaa­mis­kes­kus­toi­min­taan on ollut noin kolme mil­joo­naa vuo­dessa. Muu rahoi­tus osaa­mis­kes­kus­ten toi­min­taan tulee monesta eri kana­vasta kuten val­tion han­ke­ra­hoi­tuk­sesta, kun­ta­ra­hoi­tuk­sesta ja pal­ve­lu­toi­min­nasta kuten sosi­aali- ja poti­las­asia­mies­toi­min­nan järjestämisestä.

Iso rooli kehittämishankkeissa

Osaamiskeskuksilla on iso rooli val­ta­kun­nal­li­sissa sosi­aa­li­huol­lon kehit­tä­mis­hank­keissa. Osaamiskeskusten kautta kana­voi­daan par­hail­laan hal­li­tuk­sen osoit­tama 5,8 mil­joo­naa las­ten­suo­je­lun kehit­tä­mi­seen. Meneillään on viisi alu­eel­lista kehit­tä­mis­han­ketta, joissa yhtei­senä teki­jänä las­ten­suo­je­lun monia­lai­nen kehittäminen.

Etelä-Suomen tule­vai­suu­den las­ten­suo­je­lun han­ketta koor­di­noi Socca ja siinä ovat mukana Uusimaa, Kymenlaakso ja Päijät-Häme. LUMO-han­ketta toteu­te­taan Itä- ja Keski-Suomessa, koor­di­naat­to­rina ISO.

Tuki oikeasta pai­kasta eli TOP-hanke kes­kit­tyy sijais­huol­lon toi­min­nan kehit­tä­mi­seen Länsi-Suomen, Pohjanmaan ja Satakunnan alu­eella, koor­di­naat­to­rina Vasso. MONNI-hanke kehit­tää monia­laista las­ten­suo­je­lua Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, koor­di­naat­to­rina Pikassos Oy. POSKE koor­di­noi Pohjois-Suomen las­ten­suo­je­lun monia­laista kehittämistä.

SONet BOTNIA on osa­to­teut­ta­jana juuri käyn­nis­ty­neessä THL:n hal­lin­noi­massa YEE (Yhdessä aikui­suu­teen, Elämässä eteen­päin) jäl­ki­huol­toon oikeu­tet­tu­jen nuor­ten pal­ve­lu­jen ja yksin maa­han muut­ta­nei­den nuor­ten tuki­pal­ve­lu­jen ESR-rahoit­tei­sessa kehit­tä­mis­hank­keessa. Hankkeessa yhteis­työ­hön osal­lis­tuu koko sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus­ten ver­kosto.  Kansa-koulu, aikuis­so­si­aa­li­työn kehit­tä­mis­hanke PRO-SOS, ikään­ty­nei­den sosi­aa­li­työn Gerometro ja talou­del­li­sen toi­min­ta­ky­vyn ja sosi­aa­li­sen osal­li­suu­den hanke TASOS ovat myös osaa­mis­kes­kus­ten hankkeita.

Sote-uudistus vaikuttaa myös sosiaalialan  osaamiskeskustoimintaan

– Emme pidä itses­tämme suurta ääntä osaa­mis­kes­kuk­sina. Siksi mei­dät tun­ne­taan ken­tällä par­hai­ten laa­jan alue­poh­jan kehit­tä­mis­toi­min­nasta, toteaa Det fin­landss­venska kom­pe­tenscent­ret inom det sociala områ­det, FSKC:n toi­mi­tus­joh­taja Torbjörn Stoor.
Kiinteä yhteys kuntiin

Merkittävää on myös osaa­mis­kes­kus­ten tuot­tama kou­lu­tus. Vuosittaiset val­ta­kun­nal­li­set sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus­päi­vät ja aikuis­so­si­aa­li­työn päi­vät ovat osaa­mis­kes­kus­ten vuo­rol­laan toteut­ta­mia. Osaamiskeskukset jär­jes­tä­vät myös pal­jon infoja ja työ­pa­joja, joilla vie­dään uutta laki‑, mene­telmä- ja tut­ki­mus­tie­toa ken­tälle ja saa­daan osaa­mista kun­tien ja mui­den toi­mi­joi­den asia­kas­läh­töi­siin käytäntöihin.

Osaamiskeskusten ideassa toteu­tuu yhtä aikaa rooli val­ta­kun­nal­li­sena toi­mi­jana ja työ alu­eel­li­sena sosi­aa­li­huol­lon kehittäjänä.

– Yhteys kun­tiin ja siellä työ­tään teke­viin sosi­aa­li­huol­lon ammat­ti­lai­siin on kiin­teä. Hankkeiden lisäksi osaa­mis­kes­kuk­silla on ver­kos­toja ja kon­kreet­tista kehit­tä­mis­työtä esi­mer­kiksi aikuis­so­si­aa­li­työn tai van­hus­so­si­aa­li­työn parissa, toteaa sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus­ten neu­vot­te­lu­kun­nan puheen­joh­taja sosi­aa­li­neu­vos Juha Luomala sosi­aali- ja terveysministeriöstä.

Yhteys kuntiin ja siellä työtään tekeviin sosiaalihuollon ammattilaisiin on kiinteä.

Torbjörn Stoor nos­taa esiin osaa­mis­kes­kus­ten työn monien yhtä aikaa tapah­tu­vien kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suuk­sien ja ‑pro­ses­sien synkronoinnissa.

– Hyvän yhteis­työn ansiosta olemme onnis­tu­neet pie­nillä resurs­seilla saa­maan pal­jon aikaan. Tiedonkulku on hyvää, subs­tans­sio­saa­mi­nen on terä­vöi­ty­nyt, yhteis­työ ter­vey­den­huol­lon toi­mi­joi­den kanssa on muka­vuusa­luet­tamme, Stoor luettelee.

Rahoitus kuntoon

Osaamiskeskusten kehit­tä­mi­seen pai­not­tu­nee­seen toi­min­taan tuli ter­ve­tul­lut käänne, kun val­tio viime vuonna suun­tasi tut­ki­mus­ra­hoi­tusta myös sosi­aa­li­työn yli­opis­to­ta­soi­seen käy­tän­tö­tut­ki­muk­seen. Terveydenhuollon tut­ki­muk­sessa val­tion­kor­vauk­siin perus­tuva rahoi­tus­jär­jes­telmä on ollut käy­tössä 1950-luvulta lähtien.

Ensimmäinen nel­jän mil­joo­nan euron tut­ki­mus­raha sosi­aa­li­työn tut­ki­muk­seen jaet­tiin kah­dek­salle tut­ki­muk­selle ja seu­raava haku on parai­kaa käynnissä.

– VTR-rahoi­tuk­sen kautta syn­tyi uusi rakenne, jossa osaa­mis­kes­kus­ten roo­lina on integroida yli­opis­to­jen tut­ki­mus­työtä muun muassa kun­ta­työ­hön. Tarkoituksena on tehdä yhtei­siä mal­lin­nuk­sia työ­hön ja tes­tata, pilo­toida ja juur­rut­taa niitä, ker­too SONetBOTNIAn kehi­tys­joh­taja Arto Rautajoki.

Rautajoki ker­too, että parai­kaa sosi­aa­li­työn val­tion tut­ki­mus­ra­hoi­tuk­seen val­mis­tel­laan val­ta­kun­nal­li­sesti Ruotsin mal­lin tapaan tut­ki­mus­oh­jel­maa, jonka kautta saa­daan vah­vis­tet­tua pit­kä­jän­teistä sosi­aa­li­työn käy­tän­tö­tut­ki­muk­sen tutkimusnäkyä.

– Tämä tukee myös sosiaali­alan tut­ki­mus­poh­jai­sen kehit­tä­mis­toi­min­nan ete­ne­mistä, jolle on kas­vava tarve, Stoor ja Rautajoki painottavat.

Sote-uudistus tuo muutoksia

Sote-uudis­tus vai­kut­taa myös sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus­toi­min­taan. Terveydenhuollon ja sosi­aa­li­huol­lon tutkimus‑, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­ra­kenne on tar­koi­tus yhdis­tää 21 hyvin­voin­tia­lu­eella ja 5 yhteis­työ­alu­eella. Haastetta tuot­taa sosi­aa­li­huol­lon ja ter­vey­den­huol­lon TKI-toi­min­nan erilaisuus.

Olemme onnistuneet pienillä resursseilla saamaan paljon aikaan.

Terveydenhuollon TKI-toi­minta on tapah­tu­nut pää­osin sai­raan­hoi­to­pii­reissä ja yli­opis­tol­li­sissa sai­raa­lois­sa/erva-alueilla. Sosiaalihuollossa ei ole ollut erva-tyyp­pistä raken­netta ennen kuin nyt pilo­toin­ti­vai­heessa ole­vat ver­kos­to­poh­jai­set, monia­lai­set osaa­mis- ja tuki­kes­kuk­set (OT-kes­kuk­set) syn­ny­tet­tiin eri­tyis­ta­son vaa­ti­via pal­ve­luja tar­vit­se­ville lap­sille, nuo­rille ja hei­dän per­heil­leen. Suunnitelma on, että Suomessa toi­mii viisi OT-keskusta.

On haaste löy­tää paikka 11 sosiaali­alan osaa­mis­kes­kuk­selle, joista osa toi­mii yhdellä, osa useam­malla hyvinvointialueella.

Juha Luomala jakaa huo­len sosi­aa­li­huol­lon TKI-toi­min­nan tule­vai­suu­desta hyvin­vointi- ja YTA-aluei­den varassa. Hän poh­tii, miten siir­ty­mi­nen tapah­tuu niin, ettei teke­mi­nen lopu, osaa­mi­nen häviä ja että koke­neet ihmi­set voi­vat jat­kaa työtään.

– Tarkoitus on, että hyvin­voin­tia­lu­eet päät­tä­vät kes­ke­nään, mikä toi­minta teh­dään yhteis­toi­minta-alueilla, mikä hyvin­voin­tia­lu­eella. Miten volyy­mil­tään pie­nempi sosi­aa­li­huolto pär­jää ja miten huo­leh­di­taan sosi­aa­li­huol­lon tut­ki­mus- ja kehit­tä­mis­työn val­ta­kun­nal­li­sesta ohjauk­sesta, Luomala pohtii.

Sosiaalialan osaa­mis­kes­kus­ver­kos­tossa ollaan toiveikkaita.

Lausunnolla olleessa SOTE100-laki­pa­ke­tissa hal­li­tus esit­tää lakiin sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus­toi­min­nasta tek­nistä muu­tosta, joissa sanat ”kunta ja kun­tayh­tymä” kor­va­taan sanalla ”hyvin­voin­tia­lue”. Sosiaalialan osaa­mis­kes­kus­joh­ta­jat pitä­vät rat­kai­sua hyvänä, mutta ehdot­ti­vat lausun­nos­saan monik­ko­muo­toa: hyvin­voin­tia­lu­eet. Näin hyvin­voin­tia­lu­eet, yli­opis­tot, ammat­ti­kor­kea­kou­lut, maa­kun­tien lii­tot, alue­hal­lin­to­vi­ras­tot ja jär­jes­töt voi­si­vat 1.1.2023 alkaen muo­dos­taa sosiaali­alan osaamiskeskuksia.

Neuvottelut sosiaali­alan osaa­mis­kes­kus­ten ase­moi­tu­mi­sesta ovat käyn­nis­ty­mässä sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön kanssa. Osaamiskeskusten joh­ta­jat halua­vat jat­kaa yhtei­sellä pohjalla.

– Pitää läh­teä roh­keasti raken­ta­maan tika­puita, joilla nykyi­sestä osaa­mis­kes­kus­mal­lista siir­ry­tään uusiin hyvin­voin­tia­lue- ja YTA-raken­tei­siin niin, että mukana ovat osaa­mis­kes­kus­ten, yli­opis­tol­li­sen sosi­aa­li­työn ja sosi­aa­li­työn käy­tän­tö­tut­ki­muk­sen sekä moni­tie­tei­nen näkö­kulma ja ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen sovel­tava tut­ki­mus, toteaa Rautajoki.

Heikki Waris ja Matilda Wrede ‑instituutit

Pääkaupunkiseudun osaa­mis­kes­kus Soccan osana toi­mii Heikki Waris ‑ins­ti­tuutti, joka edis­tää käy­tän­nön ope­tusta ja sosi­aa­li­työn käy­tän­tö­tut­ki­musta. Käytäntötutkimuksella tuo­te­taan yhteis­kun­nal­li­sia käy­tän­töjä pal­ve­le­vaa tie­toa kokei­le­valla ja reflek­tii­vi­sellä otteella ja ongel­ma­läh­töi­sesti. Mukana voi olla kun­tien edus­ta­jia, pal­ve­lun­käyt­tä­jiä ja tutkijoita.

Rahoittajana ovat pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nat ja Helsingin yli­opis­ton sosi­aa­li­työn pää­aine. Yhteistyökumppanina ovat lisäksi Matilda Wrede ‑ins­ti­tuutti, osaa­mis­kes­kuk­set ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut sekä Kalliolan setlementti.

Vastaavanlainen toi­mija on FSKC:n Matilda Wrede ‑ins­ti­tuutti, joka toi­mii Suomen kak­si­kie­lis­ten kun­tien alueella.
Käytännön ope­tusta Heikki Waris ‑ins­ti­tuu­tissa toteut­taa Praxis-hanke, joka kehit­tää pää­kau­pun­ki­seu­dun sosiaali­alan asia­kas­työn käy­tän­töjä käy­tän­nön ope­tuk­sen ja käy­tän­tö­tut­ki­muk­sen avulla.

Tavoitteena on luoda kun­tien sosi­aa­li­työtä ja sosi­aa­lia­laa vah­vis­tava, osaa­mista ja tie­to­pe­rus­taa lisäävä rakenne.
Praxis orga­ni­soi käy­tän­nön­ope­tusta ja kou­lut­taa kun­tien sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä käy­tän­nön opettajia.

Osaamiskeskukset

hal­lin­to­muoto, hen­ki­lö­kun­nan määrä 2019

FSKC Ab Det fin­landss­venska kom­pe­tenscent­ret inom det sociala området 
Osakeyhtiö, 4

ISO Itä-Suomen sosiaali­alan osaamiskeskus 
Kannatusyhdistys, 5

KOSKE Keski-Suomen sosiaali­alan osaamiskeskus 
Kannatusyhdistys, 11

Pikassos Oy
Osakeyhtiö, 9

POSKE Pohjois-Suomen sosiaali­alan osaamiskeskus
Sopimuksellinen orga­ni­saa­tio, 13,5

SOCCA Pääkaupunkiseudun sosiaali­alan osaamiskeskus.
HUS kun­tayh­tymä, 19

Socom Kaakkois-Suomen sosiaali­alan osaamiskeskus 
Osakeyhtiö, 25

SoNetBOTNIA
Sopimuspohjainen ver­kosto-orga­ni­saa­tio, 8

Sosiaalitaito Oy
Osakeyhtiö, 8

VASSO Varsinais-Suomen sosiaali­alan osaamiskeskus
Osakeyhtiö, 6

Verso
Liikelaitos, 13

Lähde: Anu Muuri, Sosiaalihuollon tut­ki­muk­sen ja kehit­tä­mi­sen raken­teet uudis­tu­vassa sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon pal­ve­lu­jär­jes­tel­mässä. Selvityshenkilöraportti. Sosiaali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön raport­teja ja muis­tioita 2019:40

Kristiina Koskiluoma