Sosiaalialan ammattilaisen on todistajaksi joutuessaan otettava huomioon, että työhön kuuluva salassapitovelvollisuus voidaan oikeudessa murtaa. Hänet voidaan velvoittaa todistamaan myös salassa pidettävistä asioista.

 

Helsin­gin kau­pun­gin sosi­aali- ja ter­veys­vi­ras­ton laki­mies Marianne Lind­qvist ker­too juri­di­sen perus­teen mur­ta­mi­selle löy­ty­vän laista sosi­aa­li­huol­lon asiak­kaan ase­masta ja oikeuksista.

Laissa tode­taan sosi­aa­li­huol­lon jär­jes­tä­jän tai toteut­ta­jan saa­van, ”jos se on vält­tä­mä­töntä lap­sen edun taikka erit­täin tär­keän ylei­sen tai yksi­tyi­sen edun vuoksi, antaa tie­don salassa pidet­tä­västä asia­kir­jasta asiak­kaan tai tämän lail­li­sen edus­ta­jan suos­tu­muk­sesta riip­pu­matta tuo­miois­tui­melle tai muulle viranomaiselle”.

Lind­qvist mai­nit­see täl­lai­sesta tapauk­sesta pari esi­merk­kiä. Las­ten­suo­je­lua­siassa päihde- tai mie­len­ter­veys­pal­ve­lu­jen työn­te­kijä voi jou­tua todis­ta­maan vaik­kapa van­hem­man päihde- tai mie­len­ter­veys­kon­tak­tin tarpeesta.

– Ikään­ty­vän hen­ki­lön omai­selle on haettu lähes­ty­mis­kiel­toa muun muassa talou­del­li­sen hyväk­si­käy­tön takia. Sosi­aa­lia­lan työn­te­kijä pyy­de­tään todis­ta­maan, jotta perus­teet asiassa tule­vat näy­te­tyiksi toteen.

Sosi­aa­li­työn­te­ki­jällä on tie­tyissä tilan­teissa mah­dol­li­suus myös kiel­täy­tyä todis­ta­masta. Näin voisi tapah­tua esi­mer­kiksi lap­sen huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta kos­ke­vassa asiassa.
– Lap­selle ollaan hake­massa yksin­huol­ta­juutta ja sitä hakeva huol­taja vas­tus­taa työn­te­ki­jän todis­ta­juutta, kuvai­lee Lindqvist.
– Sosi­aa­li­työn­te­kijä voi kiel­täy­tyä, mutta hänen teh­tä­väk­seen jää ammat­ti­tai­tonsa poh­jalta arvioida, onko todis­ta­matta jät­tä­mi­nen lap­sen edun mukaista.

Useimmiten lapsen edun katsotaan vaativan todistamista.

Suulliseen käsittelyyn todistajaksi

Sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­nen voi­daan ensias­teessa pyy­tää tai haas­taa todis­ta­jaksi hal­linto-oikeu­teen tai käräjäoikeuteen.

Hal­linto-oikeu­dessa käsi­tel­lään hal­lin­to­va­li­tuk­sia. Oikeus rat­kai­see vali­tuk­sen perus­teella, onko vali­tuk­se­na­lai­nen viran­omais­pää­tös lainmukainen.
– Kun asian­osai­set ovat esi­mer­kiksi eri mieltä huos­taan­o­ton tar­peel­li­suu­desta, hal­linto-oikeus toi­mii myös ensias­teen rat­kai­sue­li­menä lastensuojeluviranomaisen
huos­taan­ot­to­ha­ke­muk­sessa, Lind­qvist selittää.

Asian­osai­nen voi vaa­tia suul­lista käsit­te­lyä tai hal­linto-oikeus voi omasta  aloit­tees­taan jär­jes­tää sel­lai­sen. Suul­li­sessa käsit­te­lyssä asian­osai­sia kuul­laan – las­ten­suo­je­lua­siassa myös 12 vuotta täyt­tä­nyttä lasta – ja osa­puo­let voi­vat nimetä todis­ta­jia kuul­ta­viksi. Todis­ta­jiksi pyy­de­tään sel­lai­sia hen­ki­löitä, joka tun­te­vat hei­dän tilan­teensa parhaiten.
– On taval­lista, että viran­omai­sen edus­ta­jana kun­ta­kin menet­te­lee samoin. Osa­puo­let saat­ta­vat pyy­tää todis­ta­jaksi jopa samaa henkilöä.

Todis­ta­jaksi nime­tyn sosi­aa­lia­lan työn­te­ki­jän on anta­mansa todis­ta­jan vakuu­tuk­sen mukai­sesti ker­rot­tava kun­niansa ja oman­tun­tonsa kautta kaikki totuus ”asiassa siitä mitään salaa­matta tai sii­hen mitään lisäämättä”.

– Ensiksi kysy­myk­set esit­tää hänet todis­ta­jaksi nimen­neen osa­puo­len avus­taja. Sen jäl­keen kysy­vät vas­ta­puo­len avus­taja ja oikeu­den jäse­net, Lind­qvist sanoo.

Oikeuden puheenjohtaja valvoo, ettei todistajalle esitetä asiattomia kysymyksiä eikä häntä kohdella sopimattomasti.

Suul­li­nen käsit­tely vain täy­den­tää hal­linto-oikeu­teen toi­mi­tet­tua kir­jal­lista  mate­ri­aa­lia. Siinä ei saa tois­taa muussa mate­ri­aa­lissa esiin­ty­viä asioita. Jos per­he­työn­te­kijä on kir­joit­ta­nut jon­kin lausun­non per­heen tilan­teesta, niin häntä ei voi pyy­tää todis­ta­jaksi, jol­lei hänen todis­ta­juu­del­laan ole jotain lisäarvoa.

Ei johdattelevia kysymyksiä

Kärä­jä­oi­keu­dessa käsi­tel­lään riita- ja rikos­asiat. Sinne tuo­daan niin lap­sen huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­rii­dat kuin aikuis­so­si­aa­li­työn toi­meen­tu­lo­tu­kea kos­ke­vat  peto­se­päi­lyt­kin. Huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­rii­dassa työn­te­kijä pyy­de­tään usein toi­sen van­hem­man todistajaksi.
– Asia­kas ei vält­tä­mättä ymmärrä, että todis­ta­jan on ker­rot­tava myös asiak­kaalle epäe­dul­li­sia asioita. Se voi hei­ken­tää luot­ta­musta työn­te­ki­jään, Lind­qvist kertoo.

Las­ten­suo­je­lua­siassa, joka käsi­tel­lään hal­linto-oikeu­dessa, asia­kas­suh­teen jat­ku­mi­sen tur­vaa­mi­seksi voi­daan jois­sa­kin tapauk­sissa mene­tellä niin, että kysei­sen lap­sen oman työn­te­ki­jän sijasta todis­ta­maan menee esi­mer­kiksi las­ten­suo­je­lu­lai­tok­sen johtaja.

Millä tavalla todis­ta­jaksi haas­tettu työn­te­kijä voi val­mis­tau­tua? Lind­qvist kehot­taa työn­te­ki­jää oma­toi­mi­sesti tutus­tu­maan kysei­sen asiak­kaan asia­kir­joi­hin laa­jasti. Jos asiak­kaan avus­taja on esit­tä­nyt etu­kä­teen kysy­myk­siä todis­ta­jalle, nii­hin on paneuduttava.
– Nii­den varaan ei kui­ten­kaan voi jäädä, koska kysy­myk­siä esit­tä­vät myös oikeu­den jäse­net ja vas­ta­puo­len avustaja.

Todis­taja voi tehdä muis­tiin­pa­noja etu­kä­teen. Niitä tai muita tapausta kos­ke­via asia­kir­joja ei saa oikeu­dessa kui­ten­kaan suo­raan lukea. Ne voi­vat olla käsillä vain muis­tin tukena.
– Muis­tiin­pa­not ovat taval­li­sesti pape­rilla. Tablet­teja ja läp­pä­reitä käyt­tä­vät oikeu­dessa aina­kin avustajat.

Pää­kuu­lus­te­lussa ei saa esit­tää kysy­myk­siä, jotka sisäl­lön, muo­don tai esit­tä­mis­ta­van puo­lesta joh­ta­vat mää­rä­tyn­lai­seen vas­tauk­seen. Vas­ta­kuu­lus­te­lussa ja täy­den­tä­viä kysy­myk­siä esi­tet­täessä joh­dat­te­le­vat kysy­myk­set ovat sal­lit­tuja, kun sel­vi­te­tään todis­ta­jan ker­to­muk­sen luotettavuutta.

– Oikeu­den puheen­joh­ta­jan pitää osata huo­leh­tia rajaa­mi­sesta. Hän val­voo, ettei todis­ta­jalle esi­tetä asiat­to­mia kysy­myk­siä eikä häntä lii­oin koh­della sopimattomasti.

Markku Tasala

 

Todistajana oikeudessa

Todis­ta­mi­nen on kan­sa­lais­vel­vol­li­suus. Todis­ta­jaksi nimetty hen­kilö kut­su­taan taval­li­sesti kir­jal­li­sesti todis­ta­maan mää­rät­tynä ajan­koh­tana oikeu­den­käyn­nissä sakon uhalla. Hänen on tul­tava pai­kalle, ellei se ole mah­do­tonta hyväk­syt­tä­vän esteen kuten sai­rau­den tai ylei­sen lii­ken­teen kes­key­ty­mi­sen vuoksi.

Todis­ta­jan tulee ilmoit­taa esteestä etu­kä­teen tuo­miois­tui­men puheen­joh­ta­jalle tai hänet todis­ta­jaksi nimen­neelle hen­ki­lölle. Sai­rau­desta on toi­mi­tet­tava oikeu­delle lääkärintodistus.

Vas­toin tah­to­aan ei tar­vitse todis­taa, mikäli sat­tuu ole­maan sukua oikeus­ju­tun asian­osai­selle. Siitä huo­li­matta kut­su­tun todis­ta­jan on tul­tava oikeu­teen ja  ilmais­tava siellä tahtonsa.

Todis­ta­jaa kuu­lus­tel­laan oikeu­dessa suul­li­sesti. Jos oikeus­kä­sit­tely tapah­tuu muu­alla kuin todis­ta­jan koti­paik­ka­kun­nalla, voi­vat oikeu­den jäse­net ja puheen­joh­taja  tapaus­koh­tai­sesti har­kita, onko todis­ta­jaa mah­dol­lista kuulla video- tai  puhe­li­nyh­tey­den kautta.

Todis­ta­jat kut­su­taan yksi ker­ral­laan oikeus­sa­liin. He vii­py­vät siellä vain  todis­ta­mi­sensa ajan. Todis­taja saat­taa jou­tua odot­ta­maan vuo­ro­aan pahim­mil­laan  jopa useita tunteja.

Todis­ta­juu­desta on mah­dol­lista vaa­tia kor­vausta. Jos todis­ta­jan nimen­nyt hen­kilö on viral­li­nen syyt­täjä tai asian­osai­nen, jolle on myön­netty oikeus­apu, kor­vauk­set mak­se­taan val­tion varoista. Kor­vat­ta­viksi tule­vat käy­tän­nössä mat­ka­ku­lut sekä talou­del­li­nen mene­tys ja päiväraha.

Jos todis­ta­jan on kut­su­nut oikeu­teen yksi­tyi­nen asian­osai­nen tai kunta, kulut tule­vat mak­set­ta­viksi kut­su­jalle. Oikeus päät­tää kor­vaus­ten suu­ruu­desta kuul­tu­aan asianosaisia.