Sosiaa­lialan ammat­ti­laisen on todis­ta­jaksi joutuessaan otettava huomioon, että työhön kuuluva salas­sa­pi­to­vel­vol­lisuus voidaan oikeu­dessa murtaa. Hänet voidaan velvoittaa todis­tamaan myös salassa pidet­tä­vistä asioista.

 

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveys­vi­raston lakimies Marianne Lindqvist kertoo juridisen perusteen murta­mi­selle löytyvän laista sosiaa­li­huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.

Laissa todetaan sosiaa­li­huollon järjes­täjän tai toteut­tajan saavan, ”jos se on välttä­mä­töntä lapsen edun taikka erittäin tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi, antaa tiedon salassa pidet­tä­västä asiakir­jasta asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostu­muk­sesta riippu­matta tuomiois­tui­melle tai muulle viranomaiselle”.

Lindqvist mainitsee tällai­sesta tapauk­sesta pari esimerkkiä. Lasten­suo­je­lua­siassa päihde- tai mielen­ter­veys­pal­ve­lujen työntekijä voi joutua todis­tamaan vaikkapa vanhemman päihde- tai mielen­ter­veys­kon­taktin tarpeesta.

– Ikään­tyvän henkilön omaiselle on haettu lähes­ty­mis­kieltoa muun muassa talou­del­lisen hyväk­si­käytön takia. Sosiaa­lialan työntekijä pyydetään todis­tamaan, jotta perusteet asiassa tulevat näyte­tyiksi toteen.

Sosiaa­li­työn­te­ki­jällä on tietyissä tilan­teissa mahdol­lisuus myös kieltäytyä todis­ta­masta. Näin voisi tapahtua esimer­kiksi lapsen huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta koske­vassa asiassa.
– Lapselle ollaan hakemassa yksin­huol­ta­juutta ja sitä hakeva huoltaja vastustaa työnte­kijän todis­ta­juutta, kuvailee Lindqvist.
– Sosiaa­li­työn­tekijä voi kieltäytyä, mutta hänen tehtä­väkseen jää ammat­ti­tai­tonsa pohjalta arvioida, onko todis­ta­matta jättä­minen lapsen edun mukaista.

Useimmiten lapsen edun katsotaan vaativan todistamista.

Suulliseen käsit­telyyn todistajaksi

Sosiaa­lialan ammat­ti­lainen voidaan ensias­teessa pyytää tai haastaa todis­ta­jaksi hallinto-oikeuteen tai käräjäoikeuteen.

Hallinto-oikeu­dessa käsitellään hallin­to­va­li­tuksia. Oikeus ratkaisee valituksen perus­teella, onko valituk­se­na­lainen viran­omais­päätös lainmukainen.
– Kun asian­osaiset ovat esimer­kiksi eri mieltä huostaanoton tarpeel­li­suu­desta, hallinto-oikeus toimii myös ensiasteen ratkai­sue­limenä lastensuojeluviranomaisen
huostaan­ot­to­ha­ke­muk­sessa, Lindqvist selittää.

Asian­osainen voi vaatia suullista käsit­telyä tai hallinto-oikeus voi omasta  aloit­teestaan järjestää sellaisen. Suulli­sessa käsit­te­lyssä asian­osaisia kuullaan – lasten­suo­je­lua­siassa myös 12 vuotta täyttä­nyttä lasta – ja osapuolet voivat nimetä todis­tajia kuulta­viksi. Todis­ta­jiksi pyydetään sellaisia henki­löitä, joka tuntevat heidän tilan­teensa parhaiten.
– On taval­lista, että viran­omaisen edustajana kuntakin menet­telee samoin. Osapuolet saattavat pyytää todis­ta­jaksi jopa samaa henkilöä.

Todis­ta­jaksi nimetyn sosiaa­lialan työnte­kijän on antamansa todis­tajan vakuu­tuksen mukai­sesti kerrottava kunniansa ja omantun­tonsa kautta kaikki totuus ”asiassa siitä mitään salaa­matta tai siihen mitään lisäämättä”.

– Ensiksi kysymykset esittää hänet todis­ta­jaksi nimenneen osapuolen avustaja. Sen jälkeen kysyvät vasta­puolen avustaja ja oikeuden jäsenet, Lindqvist sanoo.

Oikeuden puheenjohtaja valvoo, ettei todistajalle esitetä asiattomia kysymyksiä eikä häntä kohdella sopimattomasti.

Suullinen käsittely vain täydentää hallinto-oikeuteen toimi­tettua kirjal­lista  materi­aalia. Siinä ei saa toistaa muussa materi­aa­lissa esiin­tyviä asioita. Jos perhe­työn­tekijä on kirjoit­tanut jonkin lausunnon perheen tilan­teesta, niin häntä ei voi pyytää todis­ta­jaksi, jollei hänen todis­ta­juu­dellaan ole jotain lisäarvoa.

Ei johdat­te­levia kysymyksiä

Käräjä­oi­keu­dessa käsitellään riita- ja rikos­asiat. Sinne tuodaan niin lapsen huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­riidat kuin aikuis­so­si­aa­lityön toimeen­tu­lo­tukea koskevat  petose­päi­lytkin. Huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­rii­dassa työntekijä pyydetään usein toisen vanhemman todistajaksi.
– Asiakas ei välttä­mättä ymmärrä, että todis­tajan on kerrottava myös asiak­kaalle epäedul­lisia asioita. Se voi heikentää luotta­musta työnte­kijään, Lindqvist kertoo.

Lasten­suo­je­lua­siassa, joka käsitellään hallinto-oikeu­dessa, asiakas­suhteen jatku­misen turvaa­mi­seksi voidaan joissakin tapauk­sissa menetellä niin, että kyseisen lapsen oman työnte­kijän sijasta todis­tamaan menee esimer­kiksi lasten­suo­je­lu­lai­toksen johtaja.

Millä tavalla todis­ta­jaksi haastettu työntekijä voi valmis­tautua? Lindqvist kehottaa työnte­kijää omatoi­mi­sesti tutus­tumaan kyseisen asiakkaan asiakir­joihin laajasti. Jos asiakkaan avustaja on esittänyt etukäteen kysymyksiä todis­ta­jalle, niihin on paneuduttava.
– Niiden varaan ei kuitenkaan voi jäädä, koska kysymyksiä esittävät myös oikeuden jäsenet ja vasta­puolen avustaja.

Todistaja voi tehdä muistiin­panoja etukäteen. Niitä tai muita tapausta koskevia asiakirjoja ei saa oikeu­dessa kuitenkaan suoraan lukea. Ne voivat olla käsillä vain muistin tukena.
– Muistiin­panot ovat taval­li­sesti paperilla. Tabletteja ja läppä­reitä käyttävät oikeu­dessa ainakin avustajat.

Pääkuu­lus­te­lussa ei saa esittää kysymyksiä, jotka sisällön, muodon tai esittä­mis­tavan puolesta johtavat määrä­tyn­laiseen vastaukseen. Vasta­kuu­lus­te­lussa ja täyden­täviä kysymyksiä esitet­täessä johdat­te­levat kysymykset ovat sallittuja, kun selvi­tetään todis­tajan kerto­muksen luotettavuutta.

– Oikeuden puheen­joh­tajan pitää osata huolehtia rajaa­mi­sesta. Hän valvoo, ettei todis­ta­jalle esitetä asiat­tomia kysymyksiä eikä häntä liioin kohdella sopimattomasti.

Markku Tasala

 

Todis­tajana oikeudessa

Todis­ta­minen on kansa­lais­vel­vol­lisuus. Todis­ta­jaksi nimetty henkilö kutsutaan taval­li­sesti kirjal­li­sesti todis­tamaan määrättynä ajankohtana oikeu­den­käyn­nissä sakon uhalla. Hänen on tultava paikalle, ellei se ole mahdo­tonta hyväk­syt­tävän esteen kuten sairauden tai yleisen liikenteen keskey­ty­misen vuoksi.

Todis­tajan tulee ilmoittaa esteestä etukäteen tuomiois­tuimen puheen­joh­ta­jalle tai hänet todis­ta­jaksi nimen­neelle henki­lölle. Sairau­desta on toimi­tettava oikeu­delle lääkärintodistus.

Vastoin tahtoaan ei tarvitse todistaa, mikäli sattuu olemaan sukua oikeus­jutun asian­osai­selle. Siitä huoli­matta kutsutun todis­tajan on tultava oikeuteen ja  ilmaistava siellä tahtonsa.

Todis­tajaa kuulus­tellaan oikeu­dessa suulli­sesti. Jos oikeus­kä­sittely tapahtuu muualla kuin todis­tajan kotipaik­ka­kun­nalla, voivat oikeuden jäsenet ja puheen­johtaja  tapaus­koh­tai­sesti harkita, onko todis­tajaa mahdol­lista kuulla video- tai  puheli­nyh­teyden kautta.

Todis­tajat kutsutaan yksi kerrallaan oikeus­saliin. He viipyvät siellä vain  todis­ta­mi­sensa ajan. Todistaja saattaa joutua odottamaan vuoroaan pahim­millaan  jopa useita tunteja.

Todis­ta­juu­desta on mahdol­lista vaatia korvausta. Jos todis­tajan nimennyt henkilö on viral­linen syyttäjä tai asian­osainen, jolle on myönnetty oikeusapu, korvaukset maksetaan valtion varoista. Korvat­ta­viksi tulevat käytän­nössä matka­kulut sekä talou­del­linen menetys ja päiväraha.

Jos todis­tajan on kutsunut oikeuteen yksityinen asian­osainen tai kunta, kulut tulevat makset­ta­viksi kutsu­jalle. Oikeus päättää korvausten suuruu­desta kuultuaan asianosaisia.