Siun sote aloitti vähän yli vuosi sitten. Talentia-lehti kysyi talentialaisilta, miltä muutos on tuntunut.

 

Syksy oli tosi rank­ka, toteaa Tal­en­tia Pohjois-Kar­jalan puheen­jo­hta­ja, Jukon vara­päälu­ot­ta­mus­mies Min­na Takkunen kahvikupin takaa joen­su­u­laises­sa Heinosen leipomon kahvi­las­sa.

– Asi­akkaiden ja työn­tek­i­jöi­den odotuk­set Siun sotea kohtaan oli­vat korkeal­la. Todel­lisu­us löi sit­ten vas­ten kasvo­ja, ker­too Takkunen.

Siun soten tuo­mat muu­tok­set oli­vat suuria ja aikuis­sosi­aal­i­työtä mullisti toimeen­tu­lotuen Kela-siir­to. Kun­nis­sa oli jatket­tu sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon alibud­je­toin­tia, ja yleisönosas­tokir­joituk­sis­sa ongelmien syyk­si löy­tyi Siun sote. Keskit­tämis­es­tä piti tul­la säästöjä, mut­ta kun mum­mo joutuukin kuntou­tu­maan 70 kilo­metrin päähän kotiväestä, ei se tun­tunutkaan hyvältä. Ei liioin se, että työn­tek­i­jän työ­mat­ka venyi. Päätök­sen­teko karkasi kauas, ohjeet tun­tu­i­v­at sekav­il­ta tai niitä ei saanut.

”Kaik­ki sanel­laan ylhäältä, työnku­vaan ei voi vaikut­taa, organ­isaa­tio­ta myl­lätään, mikä aiheut­taa epä­var­muut­ta ja lev­ot­to­muut­ta. Työy­hteisöt pis­tet­ti­in päreik­si. Kaik­ki ennakkopelot ovat toteu­tuneet alka­en siitä, että Joen­suu käskyt­tää kaikesta ja imee resurssit itselleen.”

Moni käytän­nön pieni asia oli jäänyt isos­sa muu­tok­ses­sa huo­maa­mat­ta. Työn­tek­i­jät kyse­liv­ät vuo­den alus­sa, mis­tä tilataan kir­jekuoret ja kuka ne mak­saa. Kenel­läkään ei ollut vas­taus­ta. Pien­ten asioiden selvit­te­lyyn meni paljon aikaa, ja se har­mit­ti. Samaan aikaan asi­akastyö piti hoitaa kun­ni­al­la.

”Muu­tok­sia ei suun­nitel­tu lop­pu­un, vaan tapah­tui muu­tok­sia, jot­ka sit­ten jonkin ajan päästä kumot­ti­in. Tämä on ollut kaikkein oudoin­ta ja aiheut­tanut turhaa työtä ja harmia.”

Min­na Takkunen vaku­ut­taa, että tal­en­tialaiset kan­toi­vat huol­ta asi­akkaiden­sa tilanteesta.

– Joen­su­us­ta kat­soen kaukana ole­vien kun­tien palve­lut supis­tu­i­v­at, esimerkik­si Rääkkylästä katosi aikuis­sosi­aal­i­työn ja Kela-palvelu­iden neu­von­tapiste. Edes asi­akkaiden käyt­töön tarkoitet­tua tietokonet­ta ei jäänyt kun­nan­talolle.

– Osa mei­dän asi­akkaistamme ei selviä sähköis­ten hake­musten kanssa, kun paper­ilo­makkei­den täyt­töönkin on tarvit­tu apua. Ongel­mat alkoi­vat näkyä lop­pukeväästä, kun vuokrat oli­vat mak­samat­ta, sähköt katkaistu ja asi­at hun­ningol­la.

 

Luon­toise­dut voisi­vat aut­taa rekry­toin­nis­sa, mut­ta vain har­va saa niitä

  • puhe­line­tu 0% 0%
  • lounase­tu 8% 8%
  • autoe­tu 0% 0%
  • asun­toe­tu 0% 0%
  • parkkipaik­ka 11% 11%
  • ei luon­toise­tu­ja 79% 79%
  • ei osaa sanoa 2% 2%

Odotuk­set palkka­har­mon­isoin­nin suh­teen

  • palk­ka nousee 34% 34%
  • palk­ka pysyy ennal­laan 40% 40%
  • palk­ka las­kee 4% 4%
  • ei osaa sanoa 22% 22%
Säästämisestä kirosana

Siun sote on jaet­tu neljään alueeseen, jot­ka ovat eri­laisia keskenään. Jol­lakin alueel­la väestö on ikään­tynyt­tä ja tarvi­taan van­hus­palvelui­ta, toisel­la on paljon las­ten­suo­jelun tarvet­ta, jol­lakin alueel­la työt­tömyys on suur­ta, jol­lakin mie­len­ter­veys- ja päi­hdeon­gel­mat kuor­mit­ta­vat.

”Työhön liit­tyviä käytän­nön asioi­ta määritel­lään ja suun­nitel­laan liian paljon ´Joen­suu-vetois­es­ti´. Siun soten alueel­la on paljon pieniä kun­tia jois­sa väli­matkat ovat pitk­iä ja todel­la pienel­lä henkilöstöl­lä tehdään töitä. Kaik­ki kaupunkiym­päristön työmenetelmät ja ‑ohjeet eivät toi­mi pie­nil­lä paikkakun­nil­la ja jopa vaikeut­ta­vat käytän­nön suju­mista.”

Säästämi­nen tun­tuu kirosanal­ta Tal­en­tia-lehteen saaduis­sa jäsen­ten kom­menteis­sa. Säästö­jen kohteena ovat asi­akkaat ja hei­dän saa­mansa palve­lut ja työn­tek­i­jät.

”Tilan­net­ta kau­nis­tel­laan. Taval­lisen työn­tek­i­jän arki on välil­lä erit­täin nään­nyt­tävää jatku­vien säästö­jen vuok­si. Työn­tek­i­jöitä ei kuul­la kehit­tämisessä, johto­por­ras toimii sanelupoli­ti­ikalla. Varo­ja käytetään epä­tasa-arvois­es­ti eri yksiköi­den välil­lä.”

Kil­pailut­tamisel­la haetaan säästöjä, mut­ta se on myös aikasyöp­pö byrokra­tioi­neen. Kil­pailut­ta­mi­nen ete­nee kahdessa vai­heessa. Siun sote tekee ensim­mäisen kil­pailu­tuk­sen ja työn­tek­i­jä toisen han­kkies­saan asi­akkaalleen sopi­vaa palvelua ker­taalleen kil­pailutet­tu­jen joukos­ta.

– Aina ei kil­pailu­tuk­seen tule yhtään tar­jous­ta. Kyl­lä lapsen edun nimis­sä pitäisi voi­da hakea palvelua ilman kil­pailu­tus­ta, vetoaa las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työn­tek­i­jä Tar­ja Par­ta­nen, joka on myös Siun soten juko­lainen luot­ta­mus­mies.

Lop­pu­vuodes­ta työn­tek­i­jöitä rasit­ti velvoite pitää säästöön jääneet lomapäivät pois. Siun sote halusi saa­da lomave­lat pois taseestaan. Loma­l­la ole­vien työt kasaan­tu­i­v­at ja kri­isiy­tyivät, kun sijaisia ei saanut ottaa. Tämä kiristi her­mo­ja.

”Riit­tävä henkilöstömäärä on ain­oa tae laadukkaan ja riit­tävän palvelun tuot­tamiseen. Henkilöstöresurssis­sa säästämi­nen on erit­täin lyhyt­näköistä.”

– Johto­ryh­mä ei ole aset­tanut sijaiskiel­toa. Olen koet­tanut päästä eroon sel­l­ais­es­ta henkilöstöhallinnon kult­tuurista, jos­sa ylhäältä päin tehtäisi­in päätök­siä asioista, jot­ka tun­netaan ja tiede­tään yksiköis­sä parem­min, vaku­ut­taa Siun soten henkilöstöpääl­likkö Johan­na Bjer­regård Mad­sen.

Heti perään hän jatkaa, että määrära­hat ovat toki tiukat, mut­ta päätök­set tehdään aina yksiköis­sä.

Palkkaharmi

Sosi­aal­i­työn­tek­i­jä-nimik­keen sisäiset merkit­tävät palkkaerot tuli­vat näkyvi­in, kun Siun sotes­sa yhdis­tet­ti­in 14 kun­nan sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon henkilöstö.

– Sosi­aal­i­työn­tek­i­jän palkois­sa erot ovat jopa 700 euroa ja yksit­täistapauk­sis­sa sitäkin suurem­pia. Sosi­aalio­h­jaa­jien palkois­sa erot oli­vat enim­mäk­seen sadan euron luokkaa, vahvis­taa Johan­na Bjer­regård Mad­sen.

Min­na Takkusen mukaan myös sosi­aalio­h­jaa­jien kohdal­la on use­am­man sadan euron palkkaero­ja.

Kun kun­ti­in oli vaikeaa saa­da sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä, otti työ­nan­ta­ja palkan rekry­toin­tikeinok­si. Uudelle sosi­aal­i­työn­tek­i­jälle tar­jot­ti­in 3 600 euron tehtäväko­htaista palkkaa.

– Tämä herät­ti kiukkua virois­sa olleis­sa sosi­aal­i­työn­tek­i­jöis­sä. Koet­ti­in, ettei ole oikein, että vas­tavalmis­tunut saa parem­paa palkkaa kuin kokenut työn­tek­i­jä, ker­too Bjer­regård Mad­sen.

Työ­nan­ta­ja perään­tyi ja päät­ti tar­jo­ta yleis­es­ti Joen­su­us­sa käytössä ollut­ta 2 906 euron kuukausi­palkkaa ja lisäk­si 300 euron rekry­toin­til­isää, joka nos­tet­ti­in 1.6.2017 läh­tien 400 euroksi.

Jukon luot­ta­mus­mies Tar­ja Par­ta­nen kiistää, että työn­tek­i­jät oli­si­vat vas­tus­ta­neet 3 600 euron tehtäväko­htaista palkkaa.

– Tot­ta kai pidet­ti­in hyvänä, että palkkaa saati­in näin ylöspäin. Kun yhden palk­ka nousee, täy­tyy tois­t­enkin palkkaa koh­ta nos­taa, kos­ka työ­nan­ta­jan on kohdelta­va työn­tek­i­jöitään yhden­ver­tais­es­ti.

Tal­en­tia-lehden tekemässä kyselyssä näkyy, että työ­nan­ta­jan poukkoil­e­va palkkapoli­ti­ik­ka on ärsyt­tänyt sekä van­ho­ja että uusia työn­tek­i­jöitä.

”Min­ulle san­ot­ti­in, ettei ole perustet­ta mak­saa yhdelle korkeam­paa palkkaa kuin toisille, kun pyysin 3 600 euroa. Palkak­si vahvis­tet­ti­in 2 906 euroa. Sit­tem­min kuulin, että samas­sa tiimis­sä toisel­la sosi­aal­i­työn­tek­i­jäl­lä palk­ka on 3 300 euroa. Sat­tumal­ta tietyl­lä het­kel­lä palkatun palk­ka saat­taa olla 3 600 euroa.”

 

Puolel­la työn­tek­i­jöistä ei ole tehtäväku­vaus­ta

  • on 39% 39%
  • ei 52% 52%
  • ei osaa sanoa 9% 9%

Tehtäväku­vauk­sen pitäisi vas­ta­ta työtä, mut­ta vain kol­ma­sos­al­la niin on

  • kyl­lä 33% 33%
  • ei 9% 9%
  • ei osaa sanoa 58% 58%
Kahden vuoden urakka

Työn­tek­i­jäjär­jestöt ja työ­nan­ta­jat sopi­vat sote-uud­is­tuk­sen henkilöstöä koske­vis­sa neu­vot­teluis­sa palkka­har­mon­isoin­nista, joka tuli toteut­taa kolmes­sa vuodessa, vuo­den 2019 lop­pu­un men­nessä.

Siun soten alueel­la päätet­ti­in aloit­taa palkka­har­mon­isoin­ti kolmel­la tehtävän vaa­tivu­u­den arvioin­tip­i­lotil­la. Yksi piloteista kos­ki sosi­aal­i­työn­tek­i­jä-nimiket­tä.

TVA-työryh­mää veti palvelu­jo­hta­ja Tuuli Ollila ja mukana oli sosi­aal­i­työn yksiköi­den lähies­imiehet ja työn­tek­i­jöi­den edus­ta­jana luot­ta­mus­mies Tar­ja Par­ta­nen.

– Alus­ta alka­en oli selvää, että työ tehdään työ­nan­ta­jave­tois­es­ti ja nopeal­la aikataul­ul­la. Työ­nan­ta­jal­la oli viimeinen sana, jos olisimme olleet erim­ielisiä. Työryh­mä oli kuitenkin sopuisa, ker­too Par­ta­nen.

Ennen työn aloit­tamista Tal­en­tia Pohjois-Kar­jalan puheen­jo­hta­ja Min­na Takkunen ja vara­puheen­jo­hta­ja Arja Pön­ti­nen-Heinonen kävivät keskustelui­ta henkilöstöjo­hta­ja Johan­na Bjer­regård Mad­s­enin kanssa sosi­aal­i­työn­tek­i­jän ja sosionomin työn­jaos­ta ja sosi­aal­i­työn tehtävästä. Näistä keskusteluista oli apua TVA-pros­es­sille.

– Pros­es­sis­sa määritet­ti­in yhteinen sisältö psyki­a­trisen ja geron­tol­o­gisen sosi­aal­i­työn, las­ten­suo­jelun sosi­aal­i­työn ja aikuis­sosi­aal­i­työn pros­es­seille, ker­too aikuis­sosi­aal­i­työn palvelupääl­likkö Arja Pön­ti­nen-Heinonen.

Arja Pöntinen-Heinonen

Arja Pön­ti­nen-Heinonen johtaa
Siun sotes­sa aikuis­sosi­aal­i­työtä.
Eri kun­nis­sa tehdään kovin
eri­laisin työn­tek­i­jävoimin työtä
ja se huo­let­taa. Näin esimerkik­si Liek­sas­sa, mis­sä työntekijä­resurssi on pieni. Kuva: Kris­ti­ina Koskilu­o­ma

Pön­ti­nen-Heinonen arvioi jälkikä­teen, että aikuis­sosi­aal­i­työn kohdal­la joudut­ti­in tekemään lievää väki­val­taa, kun laa­ja-alais­es­ta työstä joudut­ti­in jät­tämään pros­essien laidoil­ta jotakin pois. Lop­ul­ta päästi­in kuitenkin tyy­dyt­tävään tulok­seen tehtävän vaa­tivu­us­pis­teik­si.

– Ensik­si olisi pitänyt määritel­lä aikuis­sosi­aal­i­työ, sit­ten kukin sosi­aal­i­työn eri­ty­isalue ja lopuk­si olisi työstet­ty nämä yhteen TVA-pis­teik­si. Pros­es­si olisi näin ollut antoisampi ja tun­nis­tet­tavampi, Pön­ti­nen-Heinonen arvelee.

Tulok­set lähetet­ti­in lähies­imi­esten mukana henkilöstön arvioitavak­si kuhunkin yksikköön.

Tar­ja Par­ta­nen ker­too, että las­ten­suo­jeluyk­siköstä lähti paljon hyviä kom­ment­te­ja ja täy­den­nys­tä palvelu­jo­hta­ja Ollilalle.

– Jos niitä on otet­tu huomioon henkilöstö­jaos­ton lop­ullises­sa TVA:ssa, voin olla todel­la tyy­tyväi­nen.

Yhteen­ve­toa TVA-työryh­män jäsenet eivät ole vielä näh­neet. Työn tulok­set ovat nyt henkilöstöhallinnos­sa jatko­työstössä maalisku­un ajan.

– Olisin halun­nut saa­da joitakin tehtävän ele­ment­te­jä korkeam­malle vaa­tivu­us­ta­solle. Toisaal­ta san­ot­ti­in, että vaa­tivu­us­pis­teet voivat olla vaik­ka kuin­ka korkeat, eikä se silti vält­tämät­tä näy palka­s­sa, Tar­ja Par­ta­nen pahoit­telee.

Riittävätkö rahat

Johan­na Bjer­regård Mad­sen on tyy­tyväi­nen siihen, että TVA-pilo­toin­ti saati­in lop­pu­un aikataulus­sa ja päästi­in yksimielisyy­teen tehtävän vaa­tivuuk­sista ja eroista. Nyt on aloitet­tu lasken­ta ja maalisku­un jäl­keen päästään käsik­si har­mon­isoin­ti­in.

Ken­täl­lä huhutaan, ettei Siun sotes­sa ole bud­je­toitu tarpeek­si palkka­har­mon­isoin­nin läpivi­en­ti­in.

– Ei ole mah­dol­lista, ettei rahaa olisi palkka­har­mon­isoin­ti­in. Palkkava­raus on tehty vuodelle 2018 ja myöe seu­raavalle vuodelle, vaku­ut­taa Bjer­regård Mad­sen.

– Nyt kysymys on siitä, miten päästään ammat­tili­it­to­jen kanssa sopimuk­seen, mille tasolle palkka­har­mon­isoin­ti toteutetaan, hän jatkaa.

Tal­en­ti­as­sa on selvää, että har­mon­isoin­ti­ta­so on ylin palk­ka, jol­la tehtävän­imek­keestä mak­se­taan. Asia on nyt Siun soten johdon ja palkka­har­mon­isoin­ti­työryh­män käsis­sä.

Bjer­regård Mad­sen vaku­ut­taa, ettei kenenkään nyt työssä ole­van palk­ka kuitenkaan laske, oli har­mon­isoin­ti­ratkaisu mikä tahansa.

Tuleville sote-han­kkeille Bjer­regård Mad­se­nil­lä on neu­vo: älkää jääkö odot­ta­maan val­takun­nan ratkaisu­ja, tehkää nyt tehtäväku­vat ja työn­jako sosi­aal­i­työn­tek­i­jöi­den ja sosionomien välil­lä valmi­ik­si ennen sotea. TVA ja palkka­har­mon­isoin­ti on sil­loin kivut­tomam­min ja ennen kaikkea nopeam­min tehty.

Tarvitaan vielä muutakin

Henkilöstöpääl­likkö Bjer­regård Mad­sen myön­tää, että sosi­aal­i­työn­tek­i­jäpu­la Siun soten alueel­la on edelleen vaka­va. Se vaatii johto­ryh­mältä viikoit­taisia keskustelui­ta ja toimen­piteitä, kun lääkärip­u­lan ratkomi­nen hoituu oper­ati­ivisen johdon toimen­pitein.

– En usko, että palkka­har­mon­isoin­ti ratkai­sisi kaik­ki ongel­mat. Tarvi­taan myös lisää sosi­aal­i­työn­tek­i­jäk­oulu­tus­ta ja työmenetelmien ja työn­jaon kehit­tämistä, jot­ta työmäärät saataisi­in kohtu­ullisek­si.

Pula pahe­nee, jos toimi­in ei ryhdytä. Noin kol­ma­sosa nyky­i­sistä Siun soten sosi­aal­i­työn­tek­i­jöistä eläköi­tyy viiden vuo­den kulues­sa.

– Olemme aloit­ta­neet TE-keskuk­sen ja Itä-Suomen yliopis­ton kanssa koulu­tusy­hteistyön, jol­la saisimme sosi­aal­i­työn­tek­i­jäk­oulu­tus­ta Joen­su­un seudulle.

Työtä ja työn­jakoa pitää myös kehit­tää. Pain­opis­teen siirtämi­nen ehkäi­sevään työhön ja laitoshoi­dos­ta avo­huoltoon ovat tärkeitä, Bjer­regård luet­telee.

– Ymmär­rän työn­tek­i­jöi­den painei­ta, kun voimat hupenevat kor­jaavas­sa työssä, ja samal­la edel­lytetään, että pain­opis­tet­tä pitäisi siirtää ehkäi­sevään työhön. Koetamme käyt­tää uut­ta tietoa palve­lu­tuotan­non heikkouk­sien kor­jaamiseen ja työn sisäl­löl­liseen kehit­tämiseen.

”Nykyi­nen työnku­va on entistä monipuolisem­pi, mikä sopii min­ulle, tosin työmäärä on kas­vanut turhan paljon. Lisäk­si olen Siun soten myötä päässyt kehit­tämään palvelupros­esse­ja entistä suju­vam­paan suun­taan, uusi organ­isaa­tio on oma­l­la palvelu­alueel­lani osoit­tau­tunut toimi­vak­si.”

Tar­ja Par­ta­nen haas­taa kol­le­gansa tuo­maan omia kehit­tämisa­jatuk­sia esille ja johtoa kuun­tele­maan riv­i­työn­tek­i­jöitä. Samaa henkeä nousi esille myös Tal­en­tia-lehden kyselyssä.

”Muu­tok­set oli­vat vaikei­ta mut­ta pakol­lisia. Suurem­mil­la harteil­la asioi­ta on mah­dol­lista kat­soa koko maakun­nan näkökul­mas­ta ei pelkästään yhden kun­nan tai alueen. Eri­tyisen hyvänä pidän muu­tos­ta koko maakun­nan yhteisi­in palvelui­hin kuten on tapah­tunut vam­mais­palveluis­sa.”

Kris­ti­ina Koskilu­o­ma

Kur­si­ivil­la merk­i­tyt ovat Tal­ent­ian jäsen­ten kom­ment­te­ja Tal­en­tia-lehden tekemästä kyselystä, joka kos­ki työn­tek­i­jöi­den tun­to­ja Siun soten ensim­mäisen vuo­den jäl­keen.