Siun soten alkutaival: Kompurointia ja kovaa työtä

– Kyyti on välillä ollut kylmää. Muutoksessa viestintä on avainasemassa. Jos esimiehetkään eivät tiedä, on tilanne vaikea. Ammattiliittoa tarvitaan suojaamaan työntekijöiden asemaa, toteaa Minna Takkunen. Kuva: Kristiina Koskiluoma

Siun sote aloitti vähän yli vuosi sitten. Talentia-lehti kysyi talentialaisilta, miltä muutos on tuntunut.

Syksy oli tosi rankka, toteaa Talentia Pohjois-Karjalan puheenjohtaja, Jukon varapääluottamusmies Minna Takkunen kahvikupin takaa joensuulaisessa Heinosen leipomon kahvilassa.

– Asiakkaiden ja työntekijöiden odotukset Siun sotea kohtaan olivat korkealla. Todellisuus löi sitten vasten kasvoja, kertoo Takkunen.

Siun soten tuomat muutokset olivat suuria ja aikuissosiaalityötä mullisti toimeentulotuen Kela-siirto. Kunnissa oli jatkettu sosiaali- ja terveydenhuollon alibudjetointia, ja yleisönosastokirjoituksissa ongelmien syyksi löytyi Siun sote. Keskittämisestä piti tulla säästöjä, mutta kun mummo joutuukin kuntoutumaan 70 kilometrin päähän kotiväestä, ei se tuntunutkaan hyvältä. Ei liioin se, että työntekijän työmatka venyi. Päätöksenteko karkasi kauas, ohjeet tuntuivat sekavilta tai niitä ei saanut.

”Kaikki sanellaan ylhäältä, työnkuvaan ei voi vaikuttaa, organisaatiota myllätään, mikä aiheuttaa epävarmuutta ja levottomuutta. Työyhteisöt pistettiin päreiksi. Kaikki ennakkopelot ovat toteutuneet alkaen siitä, että Joensuu käskyttää kaikesta ja imee resurssit itselleen.”

Moni käytännön pieni asia oli jäänyt isossa muutoksessa huomaamatta. Työntekijät kyselivät vuoden alussa, mistä tilataan kirjekuoret ja kuka ne maksaa. Kenelläkään ei ollut vastausta. Pienten asioiden selvittelyyn meni paljon aikaa, ja se harmitti. Samaan aikaan asiakastyö piti hoitaa kunnialla.

”Muutoksia ei suunniteltu loppuun, vaan tapahtui muutoksia, jotka sitten jonkin ajan päästä kumottiin. Tämä on ollut kaikkein oudointa ja aiheuttanut turhaa työtä ja harmia.”

Minna Takkunen vakuuttaa, että talentialaiset kantoivat huolta asiakkaidensa tilanteesta.

– Joensuusta katsoen kaukana olevien kuntien palvelut supistuivat, esimerkiksi Rääkkylästä katosi aikuissosiaalityön ja Kela-palveluiden neuvontapiste. Edes asiakkaiden käyttöön tarkoitettua tietokonetta ei jäänyt kunnantalolle.

– Osa meidän asiakkaistamme ei selviä sähköisten hakemusten kanssa, kun paperilomakkeiden täyttöönkin on tarvittu apua. Ongelmat alkoivat näkyä loppukeväästä, kun vuokrat olivat maksamatta, sähköt katkaistu ja asiat hunningolla.

Luontoisedut voisivat auttaa rekrytoinnissa, mutta vain harva saa niitä

  • puhelinetu 0% 0%
  • lounasetu 8% 8%
  • autoetu 0% 0%
  • asuntoetu 0% 0%
  • parkkipaikka 11% 11%
  • ei luontoisetuja 79% 79%
  • ei osaa sanoa 2% 2%

Odotukset palkkaharmonisoinnin suhteen

  • palkka nousee 34% 34%
  • palkka pysyy ennallaan 40% 40%
  • palkka laskee 4% 4%
  • ei osaa sanoa 22% 22%

Säästämisestä kirosana

Siun sote on jaettu neljään alueeseen, jotka ovat erilaisia keskenään. Jollakin alueella väestö on ikääntynyttä ja tarvitaan vanhuspalveluita, toisella on paljon lastensuojelun tarvetta, jollakin alueella työttömyys on suurta, jollakin mielenterveys- ja päihdeongelmat kuormittavat.

”Työhön liittyviä käytännön asioita määritellään ja suunnitellaan liian paljon ´Joensuu-vetoisesti´. Siun soten alueella on paljon pieniä kuntia joissa välimatkat ovat pitkiä ja todella pienellä henkilöstöllä tehdään töitä. Kaikki kaupunkiympäristön työmenetelmät ja ‑ohjeet eivät toimi pienillä paikkakunnilla ja jopa vaikeuttavat käytännön sujumista.”

Säästäminen tuntuu kirosanalta Talentia-lehteen saaduissa jäsenten kommenteissa. Säästöjen kohteena ovat asiakkaat ja heidän saamansa palvelut ja työntekijät.

”Tilannetta kaunistellaan. Tavallisen työntekijän arki on välillä erittäin näännyttävää jatkuvien säästöjen vuoksi. Työntekijöitä ei kuulla kehittämisessä, johtoporras toimii sanelupolitiikalla. Varoja käytetään epätasa-arvoisesti eri yksiköiden välillä.”

Kilpailuttamisella haetaan säästöjä, mutta se on myös aikasyöppö byrokratioineen. Kilpailuttaminen etenee kahdessa vaiheessa. Siun sote tekee ensimmäisen kilpailutuksen ja työntekijä toisen hankkiessaan asiakkaalleen sopivaa palvelua kertaalleen kilpailutettujen joukosta.

– Aina ei kilpailutukseen tule yhtään tarjousta. Kyllä lapsen edun nimissä pitäisi voida hakea palvelua ilman kilpailutusta, vetoaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä Tarja Partanen, joka on myös Siun soten jukolainen luottamusmies.

Loppuvuodesta työntekijöitä rasitti velvoite pitää säästöön jääneet lomapäivät pois. Siun sote halusi saada lomavelat pois taseestaan. Lomalla olevien työt kasaantuivat ja kriisiytyivät, kun sijaisia ei saanut ottaa. Tämä kiristi hermoja.

”Riittävä henkilöstömäärä on ainoa tae laadukkaan ja riittävän palvelun tuottamiseen. Henkilöstöresurssissa säästäminen on erittäin lyhytnäköistä.”

– Johtoryhmä ei ole asettanut sijaiskieltoa. Olen koettanut päästä eroon sellaisesta henkilöstöhallinnon kulttuurista, jossa ylhäältä päin tehtäisiin päätöksiä asioista, jotka tunnetaan ja tiedetään yksiköissä paremmin, vakuuttaa Siun soten henkilöstöpäällikkö Johanna Bjerregård Madsen.

Heti perään hän jatkaa, että määrärahat ovat toki tiukat, mutta päätökset tehdään aina yksiköissä.

Palkkaharmi

Sosiaalityöntekijä-nimikkeen sisäiset merkittävät palkkaerot tulivat näkyviin, kun Siun sotessa yhdistettiin 14 kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö.

– Sosiaalityöntekijän palkoissa erot ovat jopa 700 euroa ja yksittäistapauksissa sitäkin suurempia. Sosiaaliohjaajien palkoissa erot olivat enimmäkseen sadan euron luokkaa, vahvistaa Johanna Bjerregård Madsen.

Minna Takkusen mukaan myös sosiaaliohjaajien kohdalla on useamman sadan euron palkkaeroja.

Kun kuntiin oli vaikeaa saada sosiaalityöntekijöitä, otti työnantaja palkan rekrytointikeinoksi. Uudelle sosiaalityöntekijälle tarjottiin 3 600 euron tehtäväkohtaista palkkaa.

– Tämä herätti kiukkua viroissa olleissa sosiaalityöntekijöissä. Koettiin, ettei ole oikein, että vastavalmistunut saa parempaa palkkaa kuin kokenut työntekijä, kertoo Bjerregård Madsen.

Työnantaja perääntyi ja päätti tarjota yleisesti Joensuussa käytössä ollutta 2 906 euron kuukausipalkkaa ja lisäksi 300 euron rekrytointilisää, joka nostettiin 1.6.2017 lähtien 400 euroksi.

Jukon luottamusmies Tarja Partanen kiistää, että työntekijät olisivat vastustaneet 3 600 euron tehtäväkohtaista palkkaa.

– Totta kai pidettiin hyvänä, että palkkaa saatiin näin ylöspäin. Kun yhden palkka nousee, täytyy toistenkin palkkaa kohta nostaa, koska työnantajan on kohdeltava työntekijöitään yhdenvertaisesti.

Talentia-lehden tekemässä kyselyssä näkyy, että työnantajan poukkoileva palkkapolitiikka on ärsyttänyt sekä vanhoja että uusia työntekijöitä.

”Minulle sanottiin, ettei ole perustetta maksaa yhdelle korkeampaa palkkaa kuin toisille, kun pyysin 3 600 euroa. Palkaksi vahvistettiin 2 906 euroa. Sittemmin kuulin, että samassa tiimissä toisella sosiaalityöntekijällä palkka on 3 300 euroa. Sattumalta tietyllä hetkellä palkatun palkka saattaa olla 3 600 euroa.”

Puolella työntekijöistä ei ole tehtäväkuvausta

  • on 39% 39%
  • ei 52% 52%
  • ei osaa sanoa 9% 9%

Tehtäväkuvauksen pitäisi vastata työtä, mutta vain kolmasosalla niin on

  • kyllä 33% 33%
  • ei 9% 9%
  • ei osaa sanoa 58% 58%

Kahden vuoden urakka

Työntekijäjärjestöt ja työnantajat sopivat sote-uudistuksen henkilöstöä koskevissa neuvotteluissa palkkaharmonisoinnista, joka tuli toteuttaa kolmessa vuodessa, vuoden 2019 loppuun mennessä.

Siun soten alueella päätettiin aloittaa palkkaharmonisointi kolmella tehtävän vaativuuden arviointipilotilla. Yksi piloteista koski sosiaalityöntekijä-nimikettä.

TVA-työryhmää veti palvelujohtaja Tuuli Ollila ja mukana oli sosiaalityön yksiköiden lähiesimiehet ja työntekijöiden edustajana luottamusmies Tarja Partanen.

– Alusta alkaen oli selvää, että työ tehdään työnantajavetoisesti ja nopealla aikataululla. Työnantajalla oli viimeinen sana, jos olisimme olleet erimielisiä. Työryhmä oli kuitenkin sopuisa, kertoo Partanen.

Ennen työn aloittamista Talentia Pohjois-Karjalan puheenjohtaja Minna Takkunen ja varapuheenjohtaja Arja Pöntinen-Heinonen kävivät keskusteluita henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsenin kanssa sosiaalityöntekijän ja sosionomin työnjaosta ja sosiaalityön tehtävästä. Näistä keskusteluista oli apua TVA-prosessille.

– Prosessissa määritettiin yhteinen sisältö psykiatrisen ja gerontologisen sosiaalityön, lastensuojelun sosiaalityön ja aikuissosiaalityön prosesseille, kertoo aikuissosiaalityön palvelupäällikkö Arja Pöntinen-Heinonen.

Arja Pöntinen-Heinonen

Arja Pöntinen-Heinonen johtaa
Siun sotessa aikuissosiaalityötä.
Eri kunnissa tehdään kovin
erilaisin työntekijävoimin työtä
ja se huolettaa. Näin esimerkiksi Lieksassa, missä työntekijäresurssi on pieni. Kuva: Kristiina Koskiluoma

Pöntinen-Heinonen arvioi jälkikäteen, että aikuissosiaalityön kohdalla jouduttiin tekemään lievää väkivaltaa, kun laaja-alaisesta työstä jouduttiin jättämään prosessien laidoilta jotakin pois. Lopulta päästiin kuitenkin tyydyttävään tulokseen tehtävän vaativuuspisteiksi.

– Ensiksi olisi pitänyt määritellä aikuissosiaalityö, sitten kukin sosiaalityön erityisalue ja lopuksi olisi työstetty nämä yhteen TVA-pisteiksi. Prosessi olisi näin ollut antoisampi ja tunnistettavampi, Pöntinen-Heinonen arvelee.

Tulokset lähetettiin lähiesimiesten mukana henkilöstön arvioitavaksi kuhunkin yksikköön.

Tarja Partanen kertoo, että lastensuojeluyksiköstä lähti paljon hyviä kommentteja ja täydennystä palvelujohtaja Ollilalle.

– Jos niitä on otettu huomioon henkilöstöjaoston lopullisessa TVA:ssa, voin olla todella tyytyväinen.

Yhteenvetoa TVA-työryhmän jäsenet eivät ole vielä nähneet. Työn tulokset ovat nyt henkilöstöhallinnossa jatkotyöstössä maaliskuun ajan.

– Olisin halunnut saada joitakin tehtävän elementtejä korkeammalle vaativuustasolle. Toisaalta sanottiin, että vaativuuspisteet voivat olla vaikka kuinka korkeat, eikä se silti välttämättä näy palkassa, Tarja Partanen pahoittelee.

Riittävätkö rahat

Johanna Bjerregård Madsen on tyytyväinen siihen, että TVA-pilotointi saatiin loppuun aikataulussa ja päästiin yksimielisyyteen tehtävän vaativuuksista ja eroista. Nyt on aloitettu laskenta ja maaliskuun jälkeen päästään käsiksi harmonisointiin.

Kentällä huhutaan, ettei Siun sotessa ole budjetoitu tarpeeksi palkkaharmonisoinnin läpivientiin.

– Ei ole mahdollista, ettei rahaa olisi palkkaharmonisointiin. Palkkavaraus on tehty vuodelle 2018 ja myöe seuraavalle vuodelle, vakuuttaa Bjerregård Madsen.

– Nyt kysymys on siitä, miten päästään ammattiliittojen kanssa sopimukseen, mille tasolle palkkaharmonisointi toteutetaan, hän jatkaa.

Talentiassa on selvää, että harmonisointitaso on ylin palkka, jolla tehtävänimekkeestä maksetaan. Asia on nyt Siun soten johdon ja palkkaharmonisointityöryhmän käsissä.

Bjerregård Madsen vakuuttaa, ettei kenenkään nyt työssä olevan palkka kuitenkaan laske, oli harmonisointiratkaisu mikä tahansa.

Tuleville sote-hankkeille Bjerregård Madsenillä on neuvo: älkää jääkö odottamaan valtakunnan ratkaisuja, tehkää nyt tehtäväkuvat ja työnjako sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien välillä valmiiksi ennen sotea. TVA ja palkkaharmonisointi on silloin kivuttomammin ja ennen kaikkea nopeammin tehty.

Tarvitaan vielä muutakin

Henkilöstöpäällikkö Bjerregård Madsen myöntää, että sosiaalityöntekijäpula Siun soten alueella on edelleen vakava. Se vaatii johtoryhmältä viikoittaisia keskusteluita ja toimenpiteitä, kun lääkäripulan ratkominen hoituu operatiivisen johdon toimenpitein.

– En usko, että palkkaharmonisointi ratkaisisi kaikki ongelmat. Tarvitaan myös lisää sosiaalityöntekijäkoulutusta ja työmenetelmien ja työnjaon kehittämistä, jotta työmäärät saataisiin kohtuulliseksi.

Pula pahenee, jos toimiin ei ryhdytä. Noin kolmasosa nykyisistä Siun soten sosiaalityöntekijöistä eläköityy viiden vuoden kuluessa.

– Olemme aloittaneet TE-keskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa koulutusyhteistyön, jolla saisimme sosiaalityöntekijäkoulutusta Joensuun seudulle.

Työtä ja työnjakoa pitää myös kehittää. Painopisteen siirtäminen ehkäisevään työhön ja laitoshoidosta avohuoltoon ovat tärkeitä, Bjerregård luettelee.

– Ymmärrän työntekijöiden paineita, kun voimat hupenevat korjaavassa työssä, ja samalla edellytetään, että painopistettä pitäisi siirtää ehkäisevään työhön. Koetamme käyttää uutta tietoa palvelutuotannon heikkouksien korjaamiseen ja työn sisällölliseen kehittämiseen.

”Nykyinen työnkuva on entistä monipuolisempi, mikä sopii minulle, tosin työmäärä on kasvanut turhan paljon. Lisäksi olen Siun soten myötä päässyt kehittämään palveluprosesseja entistä sujuvampaan suuntaan, uusi organisaatio on omalla palvelualueellani osoittautunut toimivaksi.”

Tarja Partanen haastaa kollegansa tuomaan omia kehittämisajatuksia esille ja johtoa kuuntelemaan rivityöntekijöitä. Samaa henkeä nousi esille myös Talentia-lehden kyselyssä.

”Muutokset olivat vaikeita mutta pakollisia. Suuremmilla harteilla asioita on mahdollista katsoa koko maakunnan näkökulmasta ei pelkästään yhden kunnan tai alueen. Erityisen hyvänä pidän muutosta koko maakunnan yhteisiin palveluihin kuten on tapahtunut vammaispalveluissa.”

Kristiina Koskiluoma

Kursiivilla merkityt ovat Talentian jäsenten kommentteja Talentia-lehden tekemästä kyselystä, joka koski työntekijöiden tuntoja Siun soten ensimmäisen vuoden jälkeen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *