Siun sote aloitti vähän yli vuosi sitten. Talentia-lehti kysyi talentialaisilta, miltä muutos on tuntunut.

 

Syksy oli tosi rankka, toteaa Talentia Pohjois-Karjalan puheen­joh­taja, Jukon vara­pää­luot­ta­mus­mies Minna Takkunen kah­vi­ku­pin takaa joen­suu­lai­sessa Heinosen lei­po­mon kahvilassa.

– Asiakkaiden ja työn­te­ki­jöi­den odo­tuk­set Siun sotea koh­taan oli­vat kor­kealla. Todellisuus löi sit­ten vas­ten kas­voja, ker­too Takkunen.

Siun soten tuo­mat muu­tok­set oli­vat suu­ria ja aikuis­so­si­aa­li­työtä mul­listi toi­meen­tu­lo­tuen Kela-siirto. Kunnissa oli jat­kettu sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon ali­bud­je­toin­tia, ja ylei­sön­osas­to­kir­joi­tuk­sissa ongel­mien syyksi löy­tyi Siun sote. Keskittämisestä piti tulla sääs­töjä, mutta kun mummo jou­tuu­kin kun­tou­tu­maan 70 kilo­met­rin pää­hän koti­väestä, ei se tun­tu­nut­kaan hyvältä. Ei lii­oin se, että työn­te­ki­jän työ­matka venyi. Päätöksenteko kar­kasi kauas, ohjeet tun­tui­vat seka­vilta tai niitä ei saanut.

”Kaikki sanel­laan ylhäältä, työn­ku­vaan ei voi vai­kut­taa, orga­ni­saa­tiota myl­lä­tään, mikä aiheut­taa epä­var­muutta ja levot­to­muutta. Työyhteisöt pis­tet­tiin päreiksi. Kaikki ennak­ko­pe­lot ovat toteu­tu­neet alkaen siitä, että Joensuu käs­kyt­tää kai­kesta ja imee resurs­sit itselleen.”

Moni käy­tän­nön pieni asia oli jää­nyt isossa muu­tok­sessa huo­maa­matta. Työntekijät kyse­li­vät vuo­den alussa, mistä tila­taan kir­je­kuo­ret ja kuka ne mak­saa. Kenelläkään ei ollut vas­tausta. Pienten asioi­den sel­vit­te­lyyn meni pal­jon aikaa, ja se har­mitti. Samaan aikaan asia­kas­työ piti hoi­taa kunnialla.

”Muutoksia ei suun­ni­teltu lop­puun, vaan tapah­tui muu­tok­sia, jotka sit­ten jon­kin ajan päästä kumot­tiin. Tämä on ollut kaik­kein oudointa ja aiheut­ta­nut tur­haa työtä ja harmia.”

Minna Takkunen vakuut­taa, että talen­tia­lai­set kan­toi­vat huolta asiak­kai­densa tilanteesta.

– Joensuusta kat­soen kau­kana ole­vien kun­tien pal­ve­lut supis­tui­vat, esi­mer­kiksi Rääkkylästä katosi aikuis­so­si­aa­li­työn ja Kela-pal­ve­lui­den neu­von­ta­piste. Edes asiak­kai­den käyt­töön tar­koi­tet­tua tie­to­ko­netta ei jää­nyt kunnantalolle.

– Osa mei­dän asiak­kais­tamme ei sel­viä säh­köis­ten hake­mus­ten kanssa, kun pape­ri­lo­mak­kei­den täyt­töön­kin on tar­vittu apua. Ongelmat alkoi­vat näkyä lop­pu­ke­väästä, kun vuo­krat oli­vat mak­sa­matta, säh­köt kat­kaistu ja asiat hunningolla.

 

Luontoisedut voi­si­vat aut­taa rek­ry­toin­nissa, mutta vain harva saa niitä

  • puhe­li­netu 0% 0%
  • lou­na­setu 8% 8%
  • autoetu 0% 0%
  • asun­toetu 0% 0%
  • park­ki­paikka 11% 11%
  • ei luon­toi­se­tuja 79% 79%
  • ei osaa sanoa 2% 2%

Odotukset palk­ka­har­mo­ni­soin­nin suhteen

  • palkka nousee 34% 34%
  • palkka pysyy ennallaan 40% 40%
  • palkka las­kee 4% 4%
  • ei osaa sanoa 22% 22%
Säästämisestä kirosana

Siun sote on jaettu nel­jään alu­ee­seen, jotka ovat eri­lai­sia kes­ke­nään. Jollakin alu­eella väestö on ikään­ty­nyttä ja tar­vi­taan van­hus­pal­ve­luita, toi­sella on pal­jon las­ten­suo­je­lun tar­vetta, jol­la­kin alu­eella työt­tö­myys on suurta, jol­la­kin mie­len­ter­veys- ja päih­deon­gel­mat kuormittavat.

”Työhön liit­ty­viä käy­tän­nön asioita mää­ri­tel­lään ja suun­ni­tel­laan liian pal­jon ´Joensuu-vetoi­sesti´. Siun soten alu­eella on pal­jon pie­niä kun­tia joissa väli­mat­kat ovat pit­kiä ja todella pie­nellä hen­ki­lös­töllä teh­dään töitä. Kaikki kau­pun­kiym­pä­ris­tön työ­me­ne­tel­mät ja ‑ohjeet eivät toimi pie­nillä paik­ka­kun­nilla ja jopa vai­keut­ta­vat käy­tän­nön sujumista.”

Säästäminen tun­tuu kiro­sa­nalta Talentia-leh­teen saa­duissa jäsen­ten kom­men­teissa. Säästöjen koh­teena ovat asiak­kaat ja hei­dän saa­mansa pal­ve­lut ja työntekijät.

”Tilannetta kau­nis­tel­laan. Tavallisen työn­te­ki­jän arki on välillä erit­täin nään­nyt­tä­vää jat­ku­vien sääs­tö­jen vuoksi. Työntekijöitä ei kuulla kehit­tä­mi­sessä, joh­to­por­ras toi­mii sane­lu­po­li­tii­kalla. Varoja käy­te­tään epä­tasa-arvoi­sesti eri yksi­köi­den välillä.”

Kilpailuttamisella hae­taan sääs­töjä, mutta se on myös aika­syöppö byro­kra­tioi­neen. Kilpailuttaminen ete­nee kah­dessa vai­heessa. Siun sote tekee ensim­mäi­sen kil­pai­lu­tuk­sen ja työn­te­kijä toi­sen hank­kies­saan asiak­kaal­leen sopi­vaa pal­ve­lua ker­taal­leen kil­pai­lu­tet­tu­jen joukosta.

– Aina ei kil­pai­lu­tuk­seen tule yhtään tar­jousta. Kyllä lap­sen edun nimissä pitäisi voida hakea pal­ve­lua ilman kil­pai­lu­tusta, vetoaa las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn­te­kijä Tarja Partanen, joka on myös Siun soten juko­lai­nen luottamusmies.

Loppuvuodesta työn­te­ki­jöitä rasitti vel­voite pitää sääs­töön jää­neet loma­päi­vät pois. Siun sote halusi saada loma­ve­lat pois tasees­taan. Lomalla ole­vien työt kasaan­tui­vat ja krii­siy­tyi­vät, kun sijai­sia ei saa­nut ottaa. Tämä kiristi hermoja.

”Riittävä hen­ki­lös­tö­määrä on ainoa tae laa­duk­kaan ja riit­tä­vän pal­ve­lun tuot­ta­mi­seen. Henkilöstöresurssissa sääs­tä­mi­nen on erit­täin lyhytnäköistä.”

– Johtoryhmä ei ole aset­ta­nut sijais­kiel­toa. Olen koet­ta­nut päästä eroon sel­lai­sesta hen­ki­lös­tö­hal­lin­non kult­tuu­rista, jossa ylhäältä päin teh­täi­siin pää­tök­siä asioista, jotka tun­ne­taan ja tie­de­tään yksi­köissä parem­min, vakuut­taa Siun soten hen­ki­lös­tö­pääl­likkö Johanna Bjerregård Madsen.

Heti perään hän jat­kaa, että mää­rä­ra­hat ovat toki tiu­kat, mutta pää­tök­set teh­dään aina yksiköissä.

Palkkaharmi

Sosiaalityöntekijä-nimik­keen sisäi­set mer­kit­tä­vät palk­kae­rot tuli­vat näky­viin, kun Siun sotessa yhdis­tet­tiin 14 kun­nan sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon henkilöstö.

– Sosiaalityöntekijän pal­koissa erot ovat jopa 700 euroa ja yksit­täis­ta­pauk­sissa sitä­kin suu­rem­pia. Sosiaaliohjaajien pal­koissa erot oli­vat enim­mäk­seen sadan euron luok­kaa, vah­vis­taa Johanna Bjerregård Madsen.

Minna Takkusen mukaan myös sosi­aa­lioh­jaa­jien koh­dalla on useam­man sadan euron palkkaeroja.

Kun kun­tiin oli vai­keaa saada sosi­aa­li­työn­te­ki­jöitä, otti työ­nan­taja pal­kan rek­ry­toin­ti­kei­noksi. Uudelle sosi­aa­li­työn­te­ki­jälle tar­jot­tiin 3 600 euron teh­tä­vä­koh­taista palkkaa.

– Tämä herätti kiuk­kua viroissa olleissa sosi­aa­li­työn­te­ki­jöissä. Koettiin, ettei ole oikein, että vas­ta­val­mis­tu­nut saa parem­paa palk­kaa kuin koke­nut työn­te­kijä, ker­too Bjerregård Madsen.

Työnantaja perään­tyi ja päätti tar­jota ylei­sesti Joensuussa käy­tössä ollutta 2 906 euron kuu­kausi­palk­kaa ja lisäksi 300 euron rek­ry­toin­ti­li­sää, joka nos­tet­tiin 1.6.2017 läh­tien 400 euroksi.

Jukon luot­ta­mus­mies Tarja Partanen kiis­tää, että työn­te­ki­jät oli­si­vat vas­tus­ta­neet 3 600 euron teh­tä­vä­koh­taista palkkaa.

– Totta kai pidet­tiin hyvänä, että palk­kaa saa­tiin näin ylös­päin. Kun yhden palkka nousee, täy­tyy tois­ten­kin palk­kaa kohta nos­taa, koska työ­nan­ta­jan on koh­del­tava työn­te­ki­jöi­tään yhdenvertaisesti.

Talentia-leh­den teke­mässä kyse­lyssä näkyy, että työ­nan­ta­jan pouk­koi­leva palk­ka­po­li­tiikka on ärsyt­tä­nyt sekä van­hoja että uusia työntekijöitä.

”Minulle sanot­tiin, ettei ole perus­tetta mak­saa yhdelle kor­keam­paa palk­kaa kuin toi­sille, kun pyy­sin 3 600 euroa. Palkaksi vah­vis­tet­tiin 2 906 euroa. Sittemmin kuu­lin, että samassa tii­missä toi­sella sosi­aa­li­työn­te­ki­jällä palkka on 3 300 euroa. Sattumalta tie­tyllä het­kellä pal­ka­tun palkka saat­taa olla 3 600 euroa.”

 

Puolella työn­te­ki­jöistä ei ole tehtäväkuvausta

  • on 39% 39%
  • ei 52% 52%
  • ei osaa sanoa 9% 9%

Tehtäväkuvauksen pitäisi vas­tata työtä, mutta vain kol­mas­osalla niin on

  • kyllä 33% 33%
  • ei 9% 9%
  • ei osaa sanoa 58% 58%
Kahden vuoden urakka

Työntekijäjärjestöt ja työn­antajat sopi­vat sote-uudis­tuk­sen hen­ki­lös­töä kos­ke­vissa neu­vot­te­luissa palk­ka­har­mo­ni­soin­nista, joka tuli toteut­taa kol­messa vuo­dessa, vuo­den 2019 lop­puun mennessä.

Siun soten alu­eella pää­tet­tiin aloit­taa palk­ka­har­mo­ni­sointi kol­mella teh­tä­vän vaa­ti­vuu­den arvioin­ti­pi­lo­tilla. Yksi pilo­teista koski sosiaalityöntekijä-nimikettä.

TVA-työ­ryh­mää veti pal­ve­lu­joh­taja Tuuli Ollila ja mukana oli sosi­aa­li­työn yksi­köi­den lähie­si­mie­het ja työn­te­ki­jöi­den edus­ta­jana luot­ta­mus­mies Tarja Partanen.

– Alusta alkaen oli sel­vää, että työ teh­dään työ­nan­ta­ja­ve­toi­sesti ja nopealla aika­tau­lulla. Työnantajalla oli vii­mei­nen sana, jos oli­simme olleet eri­mie­li­siä. Työryhmä oli kui­ten­kin sopuisa, ker­too Partanen.

Ennen työn aloit­ta­mista Talentia Pohjois-Karjalan puheen­joh­taja Minna Takkunen ja vara­pu­heen­joh­taja Arja Pöntinen-Heinonen kävi­vät kes­kus­te­luita hen­ki­lös­tö­joh­taja Johanna Bjerregård Madsenin kanssa sosi­aa­li­työn­te­ki­jän ja sosio­no­min työn­jaosta ja sosi­aa­li­työn teh­tä­västä. Näistä kes­kus­te­luista oli apua TVA-prosessille.

– Prosessissa mää­ri­tet­tiin yhtei­nen sisältö psy­kiat­ri­sen ja geron­to­lo­gi­sen sosi­aa­li­työn, las­ten­suo­je­lun sosi­aa­li­työn ja aikuis­so­si­aa­li­työn pro­ses­seille, ker­too aikuis­so­si­aa­li­työn pal­ve­lu­pääl­likkö Arja Pöntinen-Heinonen.

Arja Pöntinen-Heinonen

Arja Pöntinen-Heinonen joh­taa
Siun sotessa aikuis­so­si­aa­li­työtä.
Eri kun­nissa teh­dään kovin
eri­lai­sin työn­te­ki­jä­voi­min työtä
ja se huo­let­taa. Näin esi­mer­kiksi Lieksassa, missä työntekijä­resurssi on pieni. Kuva: Kristiina Koskiluoma

Pöntinen-Heinonen arvioi jäl­ki­kä­teen, että aikuis­so­si­aa­li­työn koh­dalla jou­dut­tiin teke­mään lie­vää väki­val­taa, kun laaja-alai­sesta työstä jou­dut­tiin jät­tä­mään pro­ses­sien lai­doilta jota­kin pois. Lopulta pääs­tiin kui­ten­kin tyy­dyt­tä­vään tulok­seen teh­tä­vän vaativuuspisteiksi.

– Ensiksi olisi pitä­nyt mää­ri­tellä aikuis­so­si­aa­li­työ, sit­ten kukin sosi­aa­li­työn eri­tyi­sa­lue ja lopuksi olisi työs­tetty nämä yhteen TVA-pis­teiksi. Prosessi olisi näin ollut antoi­sampi ja tun­nis­tet­ta­vampi, Pöntinen-Heinonen arvelee.

Tulokset lähe­tet­tiin lähie­si­mies­ten mukana hen­ki­lös­tön arvioi­ta­vaksi kuhun­kin yksikköön.

Tarja Partanen ker­too, että las­ten­suo­je­lu­yk­si­köstä lähti pal­jon hyviä kom­ment­teja ja täy­den­nystä pal­ve­lu­joh­taja Ollilalle.

– Jos niitä on otettu huo­mioon hen­ki­lös­tö­jaos­ton lopul­li­sessa TVA:ssa, voin olla todella tyytyväinen.

Yhteenvetoa TVA-työ­ryh­män jäse­net eivät ole vielä näh­neet. Työn tulok­set ovat nyt hen­ki­lös­tö­hal­lin­nossa jat­ko­työs­tössä maa­lis­kuun ajan.

– Olisin halun­nut saada joi­ta­kin teh­tä­vän ele­ment­tejä kor­keam­malle vaa­ti­vuus­ta­solle. Toisaalta sanot­tiin, että vaa­ti­vuus­pis­teet voi­vat olla vaikka kuinka kor­keat, eikä se silti vält­tä­mättä näy pal­kassa, Tarja Partanen pahoittelee.

Riittävätkö rahat

Johanna Bjerregård Madsen on tyy­ty­väi­nen sii­hen, että TVA-pilo­tointi saa­tiin lop­puun aika­tau­lussa ja pääs­tiin yksi­mie­li­syy­teen teh­tä­vän vaa­ti­vuuk­sista ja eroista. Nyt on aloi­tettu las­kenta ja maa­lis­kuun jäl­keen pääs­tään käsiksi harmonisointiin.

Kentällä huhu­taan, ettei Siun sotessa ole bud­je­toitu tar­peeksi palk­ka­har­mo­ni­soin­nin läpivientiin.

– Ei ole mah­dol­lista, ettei rahaa olisi palk­ka­har­mo­ni­soin­tiin. Palkkavaraus on tehty vuo­delle 2018 ja myöe seu­raa­valle vuo­delle, vakuut­taa Bjerregård Madsen.

– Nyt kysy­mys on siitä, miten pääs­tään ammat­ti­liit­to­jen kanssa sopi­muk­seen, mille tasolle palk­ka­har­mo­ni­sointi toteu­te­taan, hän jatkaa.

Talentiassa on sel­vää, että har­mo­ni­soin­ti­taso on ylin palkka, jolla teh­tä­vä­ni­mek­keestä mak­se­taan. Asia on nyt Siun soten joh­don ja palk­ka­har­mo­ni­soin­ti­työ­ryh­män käsissä.

Bjerregård Madsen vakuut­taa, ettei kenen­kään nyt työssä ole­van palkka kui­ten­kaan laske, oli har­mo­ni­soin­ti­rat­kaisu mikä tahansa.

Tuleville sote-hank­keille Bjerregård Madsenillä on neuvo: älkää jääkö odot­ta­maan val­ta­kun­nan rat­kai­suja, teh­kää nyt teh­tä­vä­ku­vat ja työn­jako sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den ja sosio­no­mien välillä val­miiksi ennen sotea. TVA ja palk­ka­har­mo­ni­sointi on sil­loin kivut­to­mam­min ja ennen kaik­kea nopeam­min tehty.

Tarvitaan vielä muutakin

Henkilöstöpäällikkö Bjerregård Madsen myön­tää, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­pula Siun soten alu­eella on edel­leen vakava. Se vaa­tii joh­to­ryh­mältä vii­koit­tai­sia kes­kus­te­luita ja toi­men­pi­teitä, kun lää­kä­ri­pu­lan rat­ko­mi­nen hoi­tuu ope­ra­tii­vi­sen joh­don toimenpitein.

– En usko, että palk­ka­har­mo­ni­sointi rat­kai­sisi kaikki ongel­mat. Tarvitaan myös lisää sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­kou­lu­tusta ja työ­me­ne­tel­mien ja työn­jaon kehit­tä­mistä, jotta työ­mää­rät saa­tai­siin kohtuulliseksi.

Pula pahe­nee, jos toi­miin ei ryh­dytä. Noin kol­mas­osa nykyi­sistä Siun soten sosi­aa­li­työn­te­ki­jöistä elä­köi­tyy vii­den vuo­den kuluessa.

– Olemme aloit­ta­neet TE-kes­kuk­sen ja Itä-Suomen yli­opis­ton kanssa kou­lu­tusyh­teis­työn, jolla sai­simme sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­kou­lu­tusta Joensuun seudulle.

Työtä ja työn­ja­koa pitää myös kehit­tää. Painopisteen siir­tä­mi­nen ehkäi­se­vään työ­hön ja lai­tos­hoi­dosta avo­huol­toon ovat tär­keitä, Bjerregård luettelee.

– Ymmärrän työn­te­ki­jöi­den pai­neita, kun voi­mat hupe­ne­vat kor­jaa­vassa työssä, ja samalla edel­ly­te­tään, että pain­opis­tettä pitäisi siir­tää ehkäi­se­vään työ­hön. Koetamme käyt­tää uutta tie­toa pal­ve­lu­tuo­tan­non heik­kouk­sien kor­jaa­mi­seen ja työn sisäl­löl­li­seen kehittämiseen.

”Nykyinen työn­kuva on entistä moni­puo­li­sempi, mikä sopii minulle, tosin työ­määrä on kas­va­nut tur­han pal­jon. Lisäksi olen Siun soten myötä pääs­syt kehit­tä­mään pal­ve­lu­pro­ses­seja entistä suju­vam­paan suun­taan, uusi orga­ni­saa­tio on omalla pal­ve­lua­lu­eel­lani osoit­tau­tu­nut toimivaksi.”

Tarja Partanen haas­taa kol­le­gansa tuo­maan omia kehit­tä­mis­a­ja­tuk­sia esille ja joh­toa kuun­te­le­maan rivi­työn­te­ki­jöitä. Samaa hen­keä nousi esille myös Talentia-leh­den kyselyssä.

”Muutokset oli­vat vai­keita mutta pakol­li­sia. Suuremmilla har­teilla asioita on mah­dol­lista kat­soa koko maa­kun­nan näkö­kul­masta ei pel­käs­tään yhden kun­nan tai alu­een. Erityisen hyvänä pidän muu­tosta koko maa­kun­nan yhtei­siin pal­ve­lui­hin kuten on tapah­tu­nut vammaispalveluissa.”

Kristiina Koskiluoma

Kursiivilla mer­ki­tyt ovat Talentian jäsen­ten kom­ment­teja Talentia-leh­den teke­mästä kyse­lystä, joka koski työn­te­ki­jöi­den tun­toja Siun soten ensim­mäi­sen vuo­den jälkeen.