Tansanialainen Ludovick Myumbo kertoo olevansa muuttunut mies haastateltuaan nyirambalaisia prostituoituja.

 

Aikai­sem­min Ludo­vick Myumbo ker­too suh­tau­tu­neensa nai­siin tyy­pil­li­sen afrik­ka­lai­sen mie­hen tavoin vähät­te­le­västi ja alis­ta­vasti. Nykyi­sin häntä kiin­nos­taa, mitä nai­nen ajat­te­lee, kokee ja tun­tee. Minusta on tul­lut pal­jon peh­meämpi, hän sanoo.

− Vaikka afrik­ka­lai­sia nai­sia onkin mukana jo poli­tii­kassa ja muilla yhteis­kun­nan aloilla, kär­sii suu­rin osa heistä edel­leen kai­ken­lai­sesta alis­ta­mi­sesta, fyy­si­sestä ja psyyk­ki­sestä kal­toin koh­te­lusta ja riis­tä­mi­sestä. Hei­dän ase­maansa on paran­net­tava.

Ludo­vick Myumbo on sosi­aa­li­työn jatko opis­ke­lija Tam­pe­reen yli­opis­tossa. Ennen jatko-opin­to­jaan hän opetti sosio­lo­giaa Tan­sa­niassa St. Augus­ti­nen yli­opis­tossa.

St. Augus­ti­nen yli­opis­tossa ei ope­teta sosi­aa­li­työtä, koska siellä ei ole sii­hen opet­ta­jaa. Siksi Myumbo haluaa väi­tellä sosi­aa­li­työstä. Jatko-opin­not aloit­taak­seen hän jou­tui otta­maan Tam­pe­reella sosi­aa­li­työstä lisä­kurs­seja.

− Sosi­aa­li­työn teo­riat ja arvot anta­vat mei­dän kent­tä­työl­lem­me­kin syvem­män mer­ki­tyk­sen, eikä se ole enää mitään hyvän­te­ke­väi­syyttä.

Tyttöjen ankea asema

Väi­tös­tut­ki­muk­sen aihetta Myum­bolle ehdotti kehi­tys­tut­ki­muk­sen ura­nuur­taja, ant­ro­po­logi Marja-Liisa Swantz. Se kos­kee maalta – eri­tyi­sesti Nyi­ram­ban alu­eelta – Mwanzaan ja mui­hin kau­pun­kei­hin muut­ta­neita tyt­töjä, jotka ajau­tu­vat sek­si­työ­läi­siksi.

Tansanian maaseudulla ei juuri arvosteta tyttöjä, eikä tueta heidän koulunkäyntiään.

Tut­ki­muk­sen kes­kei­nen läh­tö­kohta on osal­lis­tava aineis­ton­ke­ruu, kuten suh­de­pe­rus­tei­nen sosi­aa­li­työ, jossa työn onnis­tu­mi­nen perus­tuu luot­ta­muk­seen ja asiak­kaan kun­nioit­ta­mi­seen. Myumbo muis­tut­taa, että ihmi­sen arvok­kuus on tär­keä sosi­aa­li­työn arvo riip­pu­matta siitä, mitä ihmi­nen tekee ja mikä hänen tilan­teensa on.

Tan­sa­nian maa­seu­dulla ei Myum­bon mukaan juu­ri­kaan arvos­teta tyt­töjä, eikä tueta hei­dän kou­lun­käyn­ti­ään. Tytöille on ras­kasta käydä lop­puun edes seit­sen­vuo­ti­nen perus­koulu, koska usein he jou­tu­vat koti­teh­tä­vien lisäksi teke­mään myös kodin talous­työt. Kou­lu­mat­kalla tyttö saat­taa tulla rais­ka­tuksi. Hän voi jou­tua kes­keyt­tä­mään kou­lun­käyn­nin koko­naan, koska van­hem­pien mie­lestä on parempi, että tyttö jää aut­ta­maan koti­töissä.

– Maalla täl­lai­set asen­teet ovat vali­tet­ta­vasti vielä hyvin ylei­siä. Jos tyttö onnis­tuu päät­tä­mään perus­kou­lun, hän läh­tee yleensä töi­hin kau­pun­kiin.

Baarit tutkimuskenttänä

Myum­bon nar­ra­tii­vi­nen tut­ki­mus kos­kee pie­nen nyi­ram­ba­-hei­mon tyt­töjä, jotka ovat hyvin halut­tuja tar­joi­li­joiksi ja kotia­pu­lai­siksi Mwanzaan ja mui­hin kau­pun­kei­hin. Suu­rin osa heistä alkaa ansaita elan­tonsa pros­ti­tuoi­tuina.

– He eivät tie­ten­kään vält­tä­mättä läh­ties­sään päätä ryh­tyä pros­ti­tuoi­duiksi, mutta ajau­tu­vat sii­hen olo­suh­tei­den pakosta, Myumbo lisää.

Tyt­töjä on usein hyväk­si­käy­tetty sek­su­aa­li­sesti jo hei­dän asues­saan kotona. Hyväk­si­käyt­täjä on saat­ta­nut olla oma suku­lai­nen. Kun tyttö saa työ­pai­kan kau­pun­gista, alkaa hänen pomonsa vaa­tia häneltä sek­si­pal­ve­luja. Niinpä tyttö päät­tää ryh­tyä pros­ti­tuoi­duksi, koska tällä tavoin hän voi itse päät­tää sek­si­suh­teis­taan.

Yhteisö hal­vek­sii tyt­töjä, mutta tosia­sial­li­sesti kukaan ei tiedä heistä mitään. Nyt Myumbo on kerän­nyt tyt­tö­jen tari­noita tut­ki­muk­seensa: mitä he ajat­te­le­vat elä­mäs­tään ja kuinka he ovat pää­ty­neet nykyi­siin valin­toi­hinsa? Mitä vaa­roja hei­dän työ­hönsä sisäl­tyy?

Tyttöjä on usein hyväksikäytetty seksuaalisesti jo heidän asuessaan kotona.

Myumbo teki kent­tä­tut­ki­musta Tan­sa­niassa kah­teen ottee­seen, yhteensä noin yhdek­sän kuu­kautta. Hän aloitti kul­ke­malla kau­pun­kien baa­reissa, joissa tiesi tyt­tö­jen työs­ken­te­le­vän. Hän tutus­tui erää­seen baa­rie­män­tään, jonka kautta sai yhtey­den kah­teen, mwanza­lai­sessa baa­rissa työs­ken­te­le­vään tyt­töön. Luot­ta­muk­sel­li­sen suh­teen luo­mi­nen tyt­töi­hin vei aikaa.

– Sii­hen aut­toi toki ase­mani yli­pis­ton­opet­ta­jana ja tut­ki­jana, ja myös se, että teen väi­tös­kir­jaani euroop­pa­lai­sessa yli­opis­tossa.

Myumbo vakuutti tytöille, että hei­dän tari­nas­taan voisi olla apua muille tytöille, jotta kaik­kien ei tar­vit­sisi kokea samaa, mitä he ovat koke­neet. Pik­ku­hil­jaa tytöt alkoi­vat luot­taa Myum­boon ja esit­te­li­vät hänet muille tytöille. Lop­pu­jen lopuksi Myumbo sai tut­ki­muk­seensa mukaan kuusi tyt­töä.

– Nyt meillä on pal­jon empii­ristä tie­toa.

Tytöt mukaan projektiin

Vähi­tel­len tytöt uskal­tau­tui­vat avau­tu­maan Myum­bolle, kun ymmär­si­vät, että hänen tar­koi­tuk­se­naan ei ole hei­dän mus­ta­maa­laa­mi­sensa, vaan hei­dän ase­mansa paran­ta­mi­nen, mihin tar­vi­taan hei­dän koke­mus­tensa kuu­le­mista.

– Luot­ta­muk­sen syn­ty­mi­sessä oli rat­kai­se­vaa, että suh­tau­duin hei­hin kun­nioit­ta­vasti.

Tytöt koki­vat ole­vansa yhteis­kun­nan poh­ja­sak­kaa ase­mansa vuoksi, vaikka ovat siinä ilman omaa syy­tään. Kävi ilmi, että tytöillä on oma tii­vis yhteisö. Pidem­pään kau­pun­gissa olleet muo­dos­ta­vat tuki­ryh­män vasta-­al­ka­jille. Tytöt ovat hyvin soli­daa­ri­sia toi­sil­leen ja kes­ki­näi­nen luot­ta­mus on vahva.

– He jak­sa­vat nau­raa pal­jon, vaikka monilla on suu­ria ongel­mia.

Myumbo ker­too, että tytöt koki­vat tari­nansa ker­to­mi­sen tera­peut­ti­sena. Hei­dän itse­tun­to­aan kohotti se, että joku pit­källe kou­lut­tau­tu­nut kiin­nos­tuu heistä ja pitää heitä tär­keinä, vaikka he ovat­kin hyl­jek­sit­tyjä.

Monet tytöt perustavat ansioillaan oman yrityksen, koska eivät halua lastensa joutuvan seksityöläisiksi.

Hei­dän tari­nansa oli­vat hyvin hen­ki­lö­koh­tai­sia ja kos­ket­ti­vat hyvin syvältä myös haas­tat­te­li­jaa. Myumbo yritti vakuut­taa heille, että ei ole hei­dän vikansa, jos he jou­tu­vat ansaitse­ maan elan­tonsa pros­ti­tuoi­tuina ja että he ovat tär­keitä siitä huo­li­matta.

– Yri­tän aut­taa heitä hyväk­sy­mään itsensä parem­min ja mah­dol­li­sesti löy­tä­mään vaih­toeh­toi­sen tavan ansaita elan­tonsa.

Kai­killa tytöillä oli sel­keät tule­vai­suu­den suun­ni­tel­mat: he pyr­ki­vät talou­del­li­seen riip­pu­mat­to­muu­teen, jol­loin he saa­vat yhtei­sön arvos­tuk­sen. Kun he palaa­vat koti­ky­liinsä menes­ty­neinä, heitä kun­nioi­te­taan ja kuun­nel­laan, ja he saa­vat val­taa.

– Jos sinulla on pal­jon rahaa, se him­men­tää otsas­sasi ole­vaa pros­ti­tuoi­dun lei­maa, Myumbo selit­tää.

Monet tytöt perus­ta­vat ansioil­laan oman yri­tyk­sen, koska eivät halua las­tensa jou­tu­van sek­si­työ­läi­siksi. Tytöt aut­ta­vat talou­del­li­sesti maalla asu­via per­hei­tään, jotka hyväk­sy­vät täy­sin hei­dän työnsä. Jot­kut per­heet ovat täy­sin riip­pu­vai­sia tytöis­tään.

– Per­hei­den elin­taso on nous­sut hei­dän ansios­taan, sillä tytöt halua­vat, että hei­dän per­heil­lään asiat oli­si­vat parem­min kuin muilla. Heillä on siinä suh­teessa hyvin kor­kea moraali.

Myumbo lupasi tytöille, että saa­tu­aan väi­tös­kir­jansa val­miiksi hän palaa hei­dän luok­seen ja ottaa sosi­aa­li­työn opet­ta­jana hei­dät mukaan osaksi pro­jek­ti­aan, jota suun­nit­te­lee opis­ke­li­joil­leen. Myum­bon yli­opis­tol­le­kin on tär­keää, että tytöt eivät jää vain yhden tut­ki­muk­sen koh­teeksi, vaan ovat yli­opis­ton työssä mukana myös tule­vai­suu­dessa. Siitä on hyö­tyä kai­kille muil­le­kin syr­ji­tyille ryh­mille.

– Ja vaikka tytöt jat­kai­si­vat­kin sek­si­työ­läi­sinä, he ansait­se­vat enem­män arvos­tusta yhtei­sönsä jäse­ninä, Ludo­vick Myumbo sanoo.

Iita Ket­tu­nen