Tansa­nia­lainen Ludovick Myumbo kertoo olevansa muuttunut mies haasta­tel­tuaan nyiram­ba­laisia prostituoituja.

 

Aikaisemmin Ludovick Myumbo kertoo suhtau­tu­neensa naisiin tyypil­lisen afrik­ka­laisen miehen tavoin vähät­te­le­västi ja alista­vasti. Nykyisin häntä kiinnostaa, mitä nainen ajattelee, kokee ja tuntee. Minusta on tullut paljon pehmeämpi, hän sanoo.

− Vaikka afrik­ka­laisia naisia onkin mukana jo politii­kassa ja muilla yhteis­kunnan aloilla, kärsii suurin osa heistä edelleen kaiken­lai­sesta alista­mi­sesta, fyysi­sestä ja psyyk­ki­sestä kaltoin kohte­lusta ja riistä­mi­sestä. Heidän asemaansa on parannettava.

Ludovick Myumbo on sosiaa­lityön jatko opiskelija Tampereen yliopis­tossa. Ennen jatko-opintojaan hän opetti sosio­logiaa Tansa­niassa St. Augus­tinen yliopistossa.

St. Augus­tinen yliopis­tossa ei opeteta sosiaa­li­työtä, koska siellä ei ole siihen opettajaa. Siksi Myumbo haluaa väitellä sosiaa­li­työstä. Jatko-opinnot aloit­taakseen hän joutui ottamaan Tampe­reella sosiaa­li­työstä lisäkursseja.

− Sosiaa­lityön teoriat ja arvot antavat meidän kenttä­työl­lem­mekin syvemmän merki­tyksen, eikä se ole enää mitään hyväntekeväisyyttä.

Tyttöjen ankea asema

Väitös­tut­ki­muksen aihetta Myumbolle ehdotti kehitys­tut­ki­muksen uranuurtaja, antro­pologi Marja-Liisa Swantz. Se koskee maalta – erityi­sesti Nyiramban alueelta – Mwanzaan ja muihin kaupun­keihin muutta­neita tyttöjä, jotka ajautuvat seksityöläisiksi.

Tansanian maaseudulla ei juuri arvosteta tyttöjä, eikä tueta heidän koulunkäyntiään.

Tutki­muksen keskeinen lähtö­kohta on osallistava aineis­ton­keruu, kuten suhde­pe­rus­teinen sosiaa­lityö, jossa työn onnis­tu­minen perustuu luotta­mukseen ja asiakkaan kunnioit­ta­miseen. Myumbo muistuttaa, että ihmisen arvokkuus on tärkeä sosiaa­lityön arvo riippu­matta siitä, mitä ihminen tekee ja mikä hänen tilan­teensa on.

Tansanian maaseu­dulla ei Myumbon mukaan juurikaan arvosteta tyttöjä, eikä tueta heidän koulun­käyn­tiään. Tytöille on raskasta käydä loppuun edes seitsen­vuo­tinen perus­koulu, koska usein he joutuvat kotiteh­tävien lisäksi tekemään myös kodin taloustyöt. Koulu­mat­kalla tyttö saattaa tulla raiska­tuksi. Hän voi joutua keskeyt­tämään koulun­käynnin kokonaan, koska vanhempien mielestä on parempi, että tyttö jää auttamaan kotitöissä.

– Maalla tällaiset asenteet ovat valitet­ta­vasti vielä hyvin yleisiä. Jos tyttö onnistuu päättämään perus­koulun, hän lähtee yleensä töihin kaupunkiin.

Baarit tutki­mus­kenttänä

Myumbon narra­tii­vinen tutkimus koskee pienen nyiramba­-heimon tyttöjä, jotka ovat hyvin haluttuja tarjoi­li­joiksi ja kotia­pu­lai­siksi Mwanzaan ja muihin kaupun­keihin. Suurin osa heistä alkaa ansaita elantonsa prostituoituina.

– He eivät tietenkään välttä­mättä lähtiessään päätä ryhtyä prosti­tuoi­duiksi, mutta ajautuvat siihen olosuh­teiden pakosta, Myumbo lisää.

Tyttöjä on usein hyväk­si­käy­tetty seksu­aa­li­sesti jo heidän asuessaan kotona. Hyväk­si­käyttäjä on saattanut olla oma sukulainen. Kun tyttö saa työpaikan kaupun­gista, alkaa hänen pomonsa vaatia häneltä seksi­pal­veluja. Niinpä tyttö päättää ryhtyä prosti­tuoi­duksi, koska tällä tavoin hän voi itse päättää seksisuhteistaan.

Yhteisö halveksii tyttöjä, mutta tosia­sial­li­sesti kukaan ei tiedä heistä mitään. Nyt Myumbo on kerännyt tyttöjen tarinoita tutki­muk­seensa: mitä he ajatte­levat elämästään ja kuinka he ovat päätyneet nykyisiin valin­toi­hinsa? Mitä vaaroja heidän työhönsä sisältyy?

Tyttöjä on usein hyväksikäytetty seksuaalisesti jo heidän asuessaan kotona.

Myumbo teki kenttä­tut­ki­musta Tansa­niassa kahteen otteeseen, yhteensä noin yhdeksän kuukautta. Hän aloitti kulke­malla kaupunkien baareissa, joissa tiesi tyttöjen työsken­te­levän. Hän tutustui erääseen baarie­mäntään, jonka kautta sai yhteyden kahteen, mwanza­lai­sessa baarissa työsken­te­levään tyttöön. Luotta­muk­sel­lisen suhteen luominen tyttöihin vei aikaa.

– Siihen auttoi toki asemani ylipis­ton­opet­tajana ja tutkijana, ja myös se, että teen väitös­kir­jaani euroop­pa­lai­sessa yliopistossa.

Myumbo vakuutti tytöille, että heidän tarinastaan voisi olla apua muille tytöille, jotta kaikkien ei tarvitsisi kokea samaa, mitä he ovat kokeneet. Pikku­hiljaa tytöt alkoivat luottaa Myumboon ja esitte­livät hänet muille tytöille. Loppujen lopuksi Myumbo sai tutki­muk­seensa mukaan kuusi tyttöä.

– Nyt meillä on paljon empii­ristä tietoa.

Tytöt mukaan projektiin

Vähitellen tytöt uskal­tau­tuivat avautumaan Myumbolle, kun ymmär­sivät, että hänen tarkoi­tuk­senaan ei ole heidän musta­maa­laa­mi­sensa, vaan heidän asemansa paran­ta­minen, mihin tarvitaan heidän kokemus­tensa kuulemista.

– Luotta­muksen synty­mi­sessä oli ratkai­sevaa, että suhtauduin heihin kunnioittavasti.

Tytöt kokivat olevansa yhteis­kunnan pohja­sakkaa asemansa vuoksi, vaikka ovat siinä ilman omaa syytään. Kävi ilmi, että tytöillä on oma tiivis yhteisö. Pidempään kaupun­gissa olleet muodos­tavat tukiryhmän vasta-­alka­jille. Tytöt ovat hyvin solidaa­risia toisilleen ja keski­näinen luottamus on vahva.

– He jaksavat nauraa paljon, vaikka monilla on suuria ongelmia.

Myumbo kertoo, että tytöt kokivat tarinansa kerto­misen terapeut­tisena. Heidän itsetun­toaan kohotti se, että joku pitkälle koulut­tau­tunut kiinnostuu heistä ja pitää heitä tärkeinä, vaikka he ovatkin hyljeksittyjä.

Monet tytöt perustavat ansioillaan oman yrityksen, koska eivät halua lastensa joutuvan seksityöläisiksi.

Heidän tarinansa olivat hyvin henki­lö­koh­taisia ja kosket­tivat hyvin syvältä myös haastat­te­lijaa. Myumbo yritti vakuuttaa heille, että ei ole heidän vikansa, jos he joutuvat ansaitse­ maan elantonsa prosti­tuoi­tuina ja että he ovat tärkeitä siitä huolimatta.

– Yritän auttaa heitä hyväk­symään itsensä paremmin ja mahdol­li­sesti löytämään vaihtoeh­toisen tavan ansaita elantonsa.

Kaikilla tytöillä oli selkeät tulevai­suuden suunni­telmat: he pyrkivät talou­del­liseen riippu­mat­to­muuteen, jolloin he saavat yhteisön arvos­tuksen. Kun he palaavat kotiky­liinsä menes­ty­neinä, heitä kunnioi­tetaan ja kuunnellaan, ja he saavat valtaa.

– Jos sinulla on paljon rahaa, se himmentää otsassasi olevaa prosti­tuoidun leimaa, Myumbo selittää.

Monet tytöt perus­tavat ansioillaan oman yrityksen, koska eivät halua lastensa joutuvan seksi­työ­läi­siksi. Tytöt auttavat talou­del­li­sesti maalla asuvia perheitään, jotka hyväk­syvät täysin heidän työnsä. Jotkut perheet ovat täysin riippu­vaisia tytöistään.

– Perheiden elintaso on noussut heidän ansiostaan, sillä tytöt haluavat, että heidän perheillään asiat olisivat paremmin kuin muilla. Heillä on siinä suhteessa hyvin korkea moraali.

Myumbo lupasi tytöille, että saatuaan väitös­kir­jansa valmiiksi hän palaa heidän luokseen ja ottaa sosiaa­lityön opettajana heidät mukaan osaksi projek­tiaan, jota suunnit­telee opiske­li­joilleen. Myumbon yliopis­tol­lekin on tärkeää, että tytöt eivät jää vain yhden tutki­muksen kohteeksi, vaan ovat yliopiston työssä mukana myös tulevai­suu­dessa. Siitä on hyötyä kaikille muillekin syrji­tyille ryhmille.

– Ja vaikka tytöt jatkai­si­vatkin seksi­työ­läisinä, he ansait­sevat enemmän arvos­tusta yhtei­sönsä jäseninä, Ludovick Myumbo sanoo.

Iita Kettunen