Turkulainen lastensuojelun avohuollon palveluja tarjoava Särskild oy etsii ratkaisua työhyvinvoinnin lisäämiseen työajan lyhentämisestä.

 

 

Turku­lai­sessa pie­nessä las­ten­suo­je­lun avo­huol­lon pal­ve­luja tar­joa­vassa Särskild oy:ssä läh­det­tiin kokei­le­maan lyhen­net­tyä työ­ai­kaa kesä­kuussa 2021. Puoli vuotta kes­tä­vän kokei­lun tar­koi­tuk­sena oli eri­tyi­sesti työn­te­ki­jöi­den työ­hy­vin­voin­nin lisääminen.

– Aloitin yri­tys­toi­min­nan yksi­ny­rit­tä­jänä toi­mi­ni­mellä vuonna 2018. Kun laa­jen­sin yri­tys­toi­min­taa ja palk­ka­sin työn­te­ki­jöitä, pää­tin, että työ­paik­ko­jen tulee olla hyviä työ­paik­koja. Palkan ja työ­olo­jen on oltava hyvät, ker­too Särskild oy:n perus­taja ja omis­taja Jesse Särs.

Särsillä on itsellä takana yli kym­me­nen vuo­den työ­ko­ke­mus las­ten­suo­je­lusta ja hän tie­tää, että työ on kuor­mit­ta­vaa, välillä epä­pal­kit­se­vaa ja työn­te­ki­jöi­den vaih­tu­vuus on suurta. Hän asetti kokei­lun tavoit­teeksi työn kuor­mit­ta­vuu­den vähe­ne­mi­sen, vapaa-ajan lisää­mi­sen työn­te­ki­jöille, laa­duk­kaam­man työn jäl­jen sekä työn­te­ki­jöi­den sitouttamisen.

– Vaikka työn­te­ki­jöi­den hyvin­vointi oli se ykkös­juttu, ajat­te­lin totta kai, että tällä kokei­lulla voisi olla myös posi­tii­vi­nen vai­ku­tus yri­tyk­seni ima­goon, hän kertoo.

Työntekijöillä tulee olla aikaa pysähtyä asiakkaan asioiden ääreen ja olla aidosti läsnä.

Kokeilua suun­ni­tel­tiin yhdessä työn­te­ki­jöi­den kanssa. Seitsemän koko­päi­väistä työn­te­ki­jää ja kah­dek­san tun­ti­työn­te­ki­jää suh­tau­tui­vat kokei­luun vaihtelevasti.

– Osa työn­te­ki­jöistä epäili ideaa. Osa näki kokei­lussa talou­del­li­sia ris­kejä ja pel­käsi onko meillä jat­kossa varaa mak­saa palk­koja. Työntekijöitä mie­ti­tytti myös, miten työt ehdi­tään hoi­taa lyhyem­mässä ajassa, Särs kertoo.

Työntekijät sai­vat Särskildissä itse valita teki­vätkö he lyhen­net­tyä työ­päi­vää vai neli­päi­väistä viik­koa. Palkka pysyi samana.

– Nelipäiväinen työ­viikko oli se läh­tö­aja­tus. Kaikki työn­te­ki­jät eivät kui­ten­kaan halun­neet kol­mi­päi­väistä vii­kon­lop­pua, joten hei­dän kans­saan sovimme, että viik­ko­työ­aika oli 32 tun­tia, Särs kertoo.

Työajanlyhentäminen hyvää työnjohtamista

Asiakasmääriä vähen­net­tiin kokei­lun aikana ja työn tekoa tehos­tet­tiin kir­jaa­mi­sen ja hal­lin­nol­li­sen työn osalta.

– Me teemme tun­ti­las­ku­tet­ta­vaa työtä ja mei­dän hin­tamme ovat hie­man kes­ki­ta­soa kor­keam­mat. Silti on sel­vää, että kan­nat­ta­vuu­temme kär­sii kokei­lusta, Särs kertoo.

Kun mie­ti­tään työ­ajan lyhen­tä­mistä, on työ­teh­tä­vien läpi­käynti tär­keä pro­sessi, koros­taa Talentian työ­elä­mä­asioi­den pääl­likkö Marjo Varsa. 

– Se on tär­keä vaihe, jotta palau­tu­mi­nen onnis­tuu ja työ­hy­vin­vointi para­nee. Hyvinvoinnin edis­tä­mi­nen ei usein ole mah­dol­lista, jos lyhyem­mässä ajassa yri­te­tään tehdä samat työt kuin aiemminkin.

Työajan lyhen­tä­mi­nen on myös hyvää työ­hy­vin­voin­nin joh­ta­mista Varsa muistuttaa.

– Siinä huo­mioi­daan työn­te­ki­jöi­den kuor­mit­tu­mi­nen etu­kä­teen, eikä vain rea­goida siinä vai­heessa, kun ollaan jo uupuneita.

Työhyvinvointiin sat­saa­mi­sen lisäksi Särs on halun­nut herät­tää kokei­lulla kes­kus­te­lua alan hou­kut­te­le­vuu­desta ja pal­ve­lui­den laa­dusta. Särsin mie­lestä pal­ve­lui­den hinta näkyy suo­raan laadussa.

– Tämä työ ei ole liu­ku­hih­na­työtä, vaan asiak­kai­den koh­taa­mista. Työntekijöillä tulee olla aikaa pysäh­tyä asiak­kaan asioi­den ääreen ja olla aidosti läsnä.

Työhyvinvointiin kokei­lulla on ollut sel­keä vai­ku­tus. Työntekijät ovat Särsin mukaan olleet pää­asiassa tyytyväisiä.

– Näin näp­pi­tun­tu­malla kokeilu on ollut onnis­tu­nut. Hankalinta kokeilu on ollut heille, joilla on esi­hen­ki­lö­vas­tuuta. Heille se on voi­nut aiheut­taa stres­siä, miten ehtiä tehdä kaikki tarvittava.

Tarkempaa tie­toa kokei­lusta on luvassa ensi vuonna val­mis­tu­vasta opinnäytetyöstä.

Työnantajan etu myös taloudellisesti

Avohuollon ohjaa­jana Särskildillä työs­ken­te­levä sosio­nomi (AMK) Tomi Kaskinen näkee kokei­lussa pel­käs­tään posi­tii­vi­sia vaikutuksia.

– Minulla on ollut enem­män vapaa-aikaa, ja aikaa levätä. Olen ollut töissä vir­keämpi ja asiak­kail­leni parem­min läsnä. Uskon, että se on näky­nyt parem­pana asia­kas­työnä, Kaskinen kertoo.

Aikaa ja ener­giaa on riit­tä­nyt myös jat­ko­kou­lut­tau­tu­mi­seen. Hän näkee kokei­lulla ole­van vai­ku­tusta myös yri­tyk­seen sitoutumisessa.

– Kun yri­tys sat­saa minuun mak­sa­malla kil­pai­lu­ky­kyistä palk­kaa ja huo­leh­ti­malla hyvin­voin­nis­tani haluan minä myös sitou­tua yri­tyk­seen ja antaa sille kaikkeni.

Kun yritys satsaa minuun maksamalla kilpailukykyistä palkkaa ja huolehtimalla hyvinvoinnistani haluan minä myös sitoutua yritykseen ja antaa sille kaikkeni.

Työajanlyhennys voi olla työ­nan­ta­jan etu myös talou­del­li­sesti, muis­tut­taa Marjo Varsa.

– Sitä kautta on mah­dol­lista saada osaa­vaa ja pysy­vää työ­voi­maa. Siinä sääs­tää koska vaih­tu­vuus on todella kallista.

Myös Talentian neu­vot­te­lu­pääl­likkö Tuomas Hyytinen pitää kokei­lua mielenkiintoisena.

– Työhyvinvoinnin koros­ta­mi­nen on hyvä läh­tö­kohta. Jos koko­nai­sen työ­päi­vän lyhen­tä­mi­seen ei ole mah­dol­li­suutta, niin aluksi jo muu­ta­man tun­nin lyhen­nys vähen­tää kuor­mi­tusta, hän ehdottaa.

Kokeilu osoit­taa Hyytiäisen mie­lestä sen, että jär­ke­vällä työ­ai­ka­suun­nit­te­lulla pääs­tään myös hyviin tuloksiin.

– Pelkkä työ­ajan pituus ei voi olla työn laa­dun tai tehok­kuu­den mit­tari. Työajan piden­tä­mi­sellä, kuten kiky-tun­nit osoitti, ei ole työn laa­tuun mitään mer­ki­tystä, Hyytiäinen muistuttaa.

Särskildissä ei ole vielä tehty pää­töstä jat­ke­taanko lyhen­net­tyä työ­ai­kaa, kun kokeilu päättyy.

– Jatko riip­puu talou­desta. Jos se on talou­del­li­sesti mah­dol­lista, niin jat­kamme. Olen tyy­ty­väi­nen, jos pys­tymme nol­la­tu­lok­seen kokei­lun aikana.

Särs on huo­man­nut kui­ten­kin myös, että osa työn­te­ki­jöistä haluaisi tehdä enem­män työtä ja saada isom­paa palkkaa.

– Jos teemme nor­mi­työ­ai­kaa voi­simme ottaa hiu­kan enem­män asiak­kaita, ja pys­tyi­sin mak­sa­maan isom­paa palk­kaa, Särs pohtii.

Lopullisen pää­tök­sen jat­kosta tekee Särs itse, mutta siitä kes­kus­tel­laan yhdessä työn­te­ki­jöi­den kanssa.

– Voi olla mah­dol­lista, että ne, jotka halua­vat jat­kaa neli­päi­väistä viik­koa, voi­vat niin tehdä, ja saada siitä alan palk­ka­ta­son mukaista palkkaa.

Kokeiluja eri puolilla maailmaa

Työaikaa on lyhen­netty viime vuo­sina eri puo­lilla maa­il­maa. Japanissa Microsoft kokeili 2019 neli­päi­väistä työ­viik­koa, ja huo­masi, että tuot­ta­vuus nousi huomattavasti.

Unileverillä on par­hail­laan käyn­nissä neli­päi­väi­sen työ­vii­kon kokeilu Uudessa Seelannissa.

Espanjassa alkoi vuo­den 2021 alussa neli­päi­väi­sen työ­vii­kon kokei­lun osana koro­nasta sel­viy­ty­mis­stra­te­giaa. Ranskassa lyhen­net­tyä työ­viik­koa on tehty jo 2000-luvun alusta lähtien.

Islannissa puo­les­taan vuo­sina 2015–2019 noin 2500 jul­ki­sen puo­len työn­te­ki­jää kokeili lyhen­net­tyä työ­viik­koa. Kokeiluun osal­lis­tui työn­te­ki­jöitä päi­vä­ko­deista, kou­luista ja sosi­aa­li­pal­ve­luista. Kokeilu oli menes­tys: kesä­kuussa 2021 jul­kais­tun rapor­tin mukaan työn­te­ki­jät koki­vat hyvin­voin­tinsa lisään­ty­neen, stres­sin vähen­ty­neen ja työn ja vapaa-ajan yhdis­tä­mi­nen hel­pot­tu­neen samalla kun tuot­ta­vuus joko parani tai pysyi ennallaan.

Kokeilun jäl­keen ammat­ti­lii­tot ovat neu­vo­tel­leet lyhen­ne­tystä työ­ajasta jäse­nil­leen ja tänä päi­vänä yli 80 pro­sent­tia Islannin työ­voi­masta on siir­ty­nyt lyhen­net­tyyn työ­ai­kaan. Islannissa työ­ajan lyhen­nys onnis­tui pää­asiassa työtä tehos­ta­malla: työ­vuo­ro­suun­nit­te­lua paran­net­tiin, tur­hia työ­teh­tä­viä kar­sit­tiin ja kokouk­sia vähennettiin.

Yhdeksi onnis­tu­mi­sen avai­meksi kokei­lun tulok­sia sel­vit­tä­nyt raportti mai­nit­see sen, että työn­te­ki­jät otet­tiin mukaan suun­nit­te­le­maan, miten työt voi­daan tehdä tehokkaammin.

Vaikutukset näkyvät työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa

Suomessa lyhen­net­tyä työ­viik­koa kokeil­tiin laa­jem­min vuo­sina 1996–1999. Työministeriön ja EU:n rahoit­ta­massa kol­mi­vuo­ti­sessa kokei­lussa oli mukana sekä yksi­tyi­sen sek­to­rin, että jul­ki­sen sek­to­rin työntekijöitä.

Tulokset kokei­lusta oli­vat saman suun­tai­set kuin Islannissa. Kuntakokeilussa teh­ty­jen kyse­ly­jen mukaan kokei­lun vai­ku­tuk­set näkyi­vät par­hai­ten työn­te­ki­jöi­den vapaa-ajassa sekä työn ja perhe-elä­män yhteensovittamisessa.

Kesällä 2021 jul­kais­tun rapor­tin mukaan ongel­mana työ­ai­ka­ko­kei­luissa on eri­tyi­sesti jul­ki­sen sek­to­rin tuot­ta­vuu­den mit­taa­mi­sen vai­keus. Raportin on kir­joit­ta­nut työ­mark­ki­na­neu­vos, VTT Pekka Peltonen, joka toimi aika­naan kokei­lu­jen joh­ta­jana työministeriössä.

Hanna-Mari Järvinen