Talentian ammat­tieet­tinen lauta­kunta käsitteli kysymystä, miten menetellä kun nuori vastustaa diagnoosiin johtavia tutki­muksia ja lääkäri kieltää sosiaa­li­työn­te­kijää kerto­masta nuorelle oikeu­desta kieltäytyä tutkimuksista.

 

Ammattieet­tisen lauta­kunnan käsityksen mukaan sosiaa­li­työn­te­ki­jällä on velvol­lisuus kertoa nuorelle hänen oikeu­destaan kieltäytyä diagnoosiin johta­vista tutki­muk­sista. Valta­kun­nal­lisen sosiaali- ja tervey­salan eettisen neuvot­te­lu­kunta Etene on linjannut tervey­den­huollon potilas­lakiin liittyen, että hoito ja palvelu edellyt­tävät asiakkaan suostumusta.

Kieltäy­ty­misen seuraukset on selitettävä ja annettava potilaalle aikaa pohtia vastausta ja näkemystään. Esimerk­ki­ta­pauk­sessa olevan nuoren kohdalla päätök­senteon tulee perustua moniam­ma­til­li­suuteen, eikä yhden ammat­ti­kunnan näkemykseen siitä, että on oikeus rajata henkilön tiedonsaantia.

Jos nuori kieltäytyy diagnoosiin johta­vasta tutki­muk­sesta, on ammat­ti­lai­silla, olipa sitten kyseessä koulu­lääkäri, tervey­den­hoitaja, sosiaa­li­työn­tekijä tai hoitava lääkäri, velvol­lisuus kertoa nuorelle niistä syistä, miksi psykiat­rinen arvio tarvitaan ja mitä mahdol­li­sesti seuraa, ellei arviota tehdä. Diagnoosin hyödyistä ja haitoista on kerrottava siten, että nuorella on mahdol­lisuus avoimeen reflek­tioon asiassaan.

Kieltäytymisen seuraukset on selitettävä ja annettava potilaalle aikaa pohtia vastausta ja näkemystään.

Laissa potilaan asemasta ja oikeuk­sista 785/1992 ei ole ikärajaa potilaan oikeu­delle kieltäytyä diagnoosiin johta­vasta tutki­muk­sesta. Itsemää­rää­mi­soikeus voidaan sivuuttaa mielen­ter­veyslain perus­teella silloin, kun mielen­ter­veyden häiriö vakavasti vaarantaa terveyttä tai turvallisuutta.

Lasten­suo­je­lulain 2007/417 perus­teella hallinto-oikeus voi antaa 28 §:n mukaisen tutki­mus­luvan. Tällöin 12 vuotta täyttä­nyttä on kuultava. Lupa myönnetään lasten­suo­je­lu­tarpeen selvit­tä­mi­seksi johtavan viran­hal­tijan hakemuk­sesta. Lähtö­koh­tai­sesti yli 12-vuotiaan vastus­taessa on luvan saamiseen oltava erittäin painavat syyt, esimer­kiksi mielen­ter­vey­del­linen haitta kuten psykoosi.

Eettinen lauta­kunta toteaa, että esite­tyssä kysymyk­sessä on kolme ulottu­vuutta, jotka muodos­tavat ratkaisun ja eettisen linjauksen perusteen:

1. Nuoren oikeus riittävään infor­maa­tioon ja nuoren oikeus saada tietoa kieltäy­ty­misen mahdollisuudesta.

2. Ammat­ti­laisten valtaan ja päätök­sen­tekoon liittyvät käytännöt, joissa on velvol­lisuus tehdä moniam­ma­til­linen arvio asiakkaan tilan­netta koskevan tiedon syventämiseksi.

3. Yhteis­työhön liittyvä päätök­senteko siitä, keiden tehtävä on pohtia ja päättää ammatil­li­sesta käytän­nöstä kyseessä olevassa tapauksessa.

Tapauk­sessa on myös se lähes­ty­mistapa, että nuorella on oikeus saada diagnoosi. Tällöin voidaan joko sulkea pois diagnoosi, mikäli kriteerit eivät täyty tai nuorella on mahdol­lisuus saada diagnoosin mukaista hoitoa. On esimerkkejä myös siitä, että esimer­kiksi kehitys­vam­ma­diag­nooseja on jouduttu purkamaan.

Alpo Heikkinen
sihteeri, erityisasiantuntija
Ammat­tieet­tinen lauta­kunta, Talentia

alpo.heikkinen@talentia.fi