Rokotussuojasta riitoja työpaikoilla

Tartuntatautilain pykälän 48 soveltamisessa on hyvä käyttää maalaisjärkeä, jotta ylilyönneiltä vältytään.

Tartuntatautilain rokotusasetus on aiheuttanut työpaikoilla ylilyöntejä, joissa rokotuksista eri syistä kieltäytyneitä uhataan seuraamuksilla. Tämä ei ollut lainlaatijan tarkoitus.

Ammattijärjestö Talentiaan on tullut jäseniltä viestejä, että joissakin sote-organisaatioissa on määrätty, että kaikkien työntekijöiden on otettava poikkeuksetta influenssarokotukset eikä huomioon ole otettu sitä, millaisen asiakaskunnan parissa työntekijä työskentelee. Määräystä on vahvistettu uhkaamalla irtisanomisilla tai muilla seuraamuksilla.

Tartuntatautilain pykälää 48 ei ole ammattijärjestö Talentian mukaan tarkoitettu irtisanomisen perusteeksi eikä sitä sellaisena voi käyttää. Laki ei muuta palvelussuhdetta koskevaa lainsäädäntöä eikä muita työelämän toimintatapoja.

Talentiasta muistutetaan, ettei tartuntatautilain pykälä 48 edellytä kategorista kaikkein rokottamista työpaikoilla, vaan riskit tulee kartoittaa ja seuloa. Rokotusten ottaminen on Suomessa vapaaehtoista.

Painostustilanteissa työntekijän tulee ottaa yhteyttä omaan luottamusmieheen ja tarvittaessa Talentian työ- ja virkasuhdeneuvontaan, jotta yksittäisiin tilanteisiin löytyy ratkaisut. Maalaisjärjen käyttö on sallittua, eikä lakia saa tulkita liian jäykästi, todetaan Talentiasta.

Missä suoja tarvitaan, missä ei?

Vuoden 2018 maaliskuussa voimaan tullut tartuntatautilain pykälä 48 velvoittaa työnantajat huolehtimaan työntekijöiden ja työharjoitteluun osallistuvien opiskelijoiden riittävästä rokotussuojasta, kun työskennellään asiakas- ja potilastiloissa, joissa on tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita potilaita tai asiakkaita. Tällaisia asiakasryhmiä ovat muun muassa vakavasti sairaat, raskaana olevat sekä alle 1- ja yli 65-vuotiaat henkilöt.

Rokotussuoja tai sairastetun taudin antama suoja tulee olla tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi tulee olla rokotuksen antama suoja influenssaa ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Rokotuksia eivät tarvitse henkilöt, jotka vierailevat satunnaisesti toimipisteissä lyhyen työtehtävän vuoksi. Erilaisissa laitoksissa, kuten lastenkodeissa, rokotuksen tarve riippuu asiakaskunnan rakenteesta. Päiväkotien tai koulujen henkilökuntaa rokotusasetus ei koske eikä työntekijöitä, jotka työskentelevät asiakkaan kodissa.

Todistukseen tiedot: sopiva, rajoituksin sopiva ja ei-sopiva

Työnantaja tiedottaa työterveyshuollolle, minkälaista suojaa kussakin toimipisteessä edellytetään ja missä suojaa ei edellytetä. Työterveyshuolto selvittää työntekijän soveltuvuuden ja työntekijän luvalla kertoo sen työantajalle.

Soveltuvuus osoitetaan esimerkiksi työntekijälle annettavalla todistuksella, jossa on vain tieto siitä, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva tai ei-sopiva työhön.

Työterveyshuollon, työntekijän ja työnantajan pitää neuvotella keskenään, mitä tehdään, jos esimerkiksi allergia estää rokotuksen ottamisen. On mahdollista, että työntekijä voi kokonaisarvion perusteella jatkaa työskentelyä omassa yksikössään.

Ohjeiden tulee noudattaa lakeja

Tartuntatautilain pykälän 48 soveltaminen on tuottanut työpaikoilla paikoittain ongelmia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan (THL) organisaatioissa on ollut epäselvyyttä siitä, miten työntekijän soveltuvuutta tartuntatautilain näkökulmasta tulisi arvioida. Tämän seurauksena on laadittu ohjeistuksia, jotka eivät noudata henkilötietolakia ja lakia yksityisyyden suojasta työelämässä. Ohjeistukset tulisi käydä läpi ja varmistaa, että ne noudattavat lakia, muistutetaan THL:stä.

Katso lisää: THL usein kysytyt.

Helena Jaakkola

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *