Tartuntatautilain rokotusasetus on aiheuttanut työpaikoilla ylilyöntejä, joissa rokotuksista eri syistä kieltäytyneitä uhataan seuraamuksilla. Tämä ei ollut lainlaatijan tarkoitus.

 

Ammat­ti­jär­jestö Talen­ti­aan on tul­lut jäse­niltä vies­tejä, että jois­sa­kin sote-orga­ni­saa­tioissa on mää­rätty, että kaik­kien työn­te­ki­jöi­den on otet­tava poik­keuk­setta influens­sa­ro­ko­tuk­set eikä huo­mioon ole otettu sitä, mil­lai­sen asia­kas­kun­nan parissa työn­te­kijä työs­ken­te­lee. Mää­räystä on vah­vis­tettu uhkaa­malla irti­sa­no­mi­silla tai muilla seu­raa­muk­silla.

Tar­tun­ta­tau­ti­lain pykä­lää 48 ei ole ammat­ti­jär­jestö Talen­tian mukaan tar­koi­tettu irti­sa­no­mi­sen perus­teeksi eikä sitä sel­lai­sena voi käyt­tää. Laki ei muuta pal­ve­lus­suh­detta kos­ke­vaa lain­sää­dän­töä eikä muita työ­elä­män toi­min­ta­ta­poja.

Talen­tiasta muis­tu­te­taan, ettei tar­tun­ta­tau­ti­lain pykälä 48 edel­lytä kate­go­rista kaik­kein rokot­ta­mista työ­pai­koilla, vaan ris­kit tulee kar­toit­taa ja seu­loa. Roko­tus­ten otta­mi­nen on Suo­messa vapaa­eh­toista.

Pai­nos­tus­ti­lan­teissa työn­te­ki­jän tulee ottaa yhteyttä omaan luot­ta­mus­mie­heen ja tar­vit­taessa Talen­tian työ- ja vir­ka­suh­de­neu­von­taan, jotta yksit­täi­siin tilan­tei­siin löy­tyy rat­kai­sut. Maa­lais­jär­jen käyttö on sal­lit­tua, eikä lakia saa tul­kita liian jäy­kästi, tode­taan Talen­tiasta.

Missä suoja tarvitaan, missä ei?

Vuo­den 2018 maa­lis­kuussa voi­maan tul­lut tar­tun­ta­tau­ti­lain pykälä 48 vel­voit­taa työ­nan­ta­jat huo­leh­ti­maan työn­te­ki­jöi­den ja työ­har­joit­te­luun osal­lis­tu­vien opis­ke­li­joi­den riit­tä­västä roko­tus­suo­jasta, kun työs­ken­nel­lään asia­kas- ja poti­las­ti­loissa, joissa on tar­tun­ta­tau­tien vaka­ville seu­raa­muk­sille alt­tiita poti­laita tai asiak­kaita. Täl­lai­sia asia­kas­ryh­miä ovat muun muassa vaka­vasti sai­raat, ras­kaana ole­vat sekä alle 1- ja yli 65-vuo­ti­aat hen­ki­löt.

Roko­tus­suoja tai sai­ras­te­tun tau­din antama suoja tulee olla tuh­ka­rok­koa ja vesi­rok­koa vas­taan. Lisäksi tulee olla roko­tuk­sen antama suoja influens­saa ja ime­väi­si­käi­siä hoi­ta­villa hin­ku­ys­kää vas­taan.

Roko­tuk­sia eivät tar­vitse hen­ki­löt, jotka vie­rai­le­vat satun­nai­sesti toi­mi­pis­teissä lyhyen työ­teh­tä­vän vuoksi. Eri­lai­sissa lai­tok­sissa, kuten las­ten­ko­deissa, roko­tuk­sen tarve riip­puu asia­kas­kun­nan raken­teesta. Päi­vä­ko­tien tai kou­lu­jen hen­ki­lö­kun­taa roko­tus­a­se­tus ei koske eikä työn­te­ki­jöitä, jotka työs­ken­te­le­vät asiak­kaan kodissa.

Todistukseen tiedot: sopiva, rajoituksin sopiva ja ei-sopiva

Työ­nan­taja tie­dot­taa työ­ter­veys­huol­lolle, min­kä­laista suo­jaa kus­sa­kin toi­mi­pis­teessä edel­ly­te­tään ja missä suo­jaa ei edel­ly­tetä. Työ­ter­veys­huolto sel­vit­tää työn­te­ki­jän sovel­tu­vuu­den ja työn­te­ki­jän luvalla ker­too sen työ­an­ta­jalle.

Sovel­tu­vuus osoi­te­taan esi­mer­kiksi työn­te­ki­jälle annet­ta­valla todis­tuk­sella, jossa on vain tieto siitä, onko työn­te­kijä sopiva, rajoi­tuk­sin sopiva tai ei-sopiva työ­hön.

Työ­ter­veys­huol­lon, työn­te­ki­jän ja työ­nan­ta­jan pitää neu­vo­tella kes­ke­nään, mitä teh­dään, jos esi­mer­kiksi aller­gia estää roko­tuk­sen otta­mi­sen. On mah­dol­lista, että työn­te­kijä voi koko­nai­sar­vion perus­teella jat­kaa työs­ken­te­lyä omassa yksi­kös­sään.

Ohjeiden tulee noudattaa lakeja

Tar­tun­ta­tau­ti­lain pykä­län 48 sovel­ta­mi­nen on tuot­ta­nut työ­pai­koilla pai­koit­tain ongel­mia. Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin­lai­tok­sen mukaan (THL) orga­ni­saa­tioissa on ollut epä­sel­vyyttä siitä, miten työn­te­ki­jän sovel­tu­vuutta tar­tun­ta­tau­ti­lain näkö­kul­masta tulisi arvioida. Tämän seu­rauk­sena on laa­dittu ohjeis­tuk­sia, jotka eivät nou­data hen­ki­lö­tie­to­la­kia ja lakia yksi­tyi­syy­den suo­jasta työ­elä­mässä. Ohjeis­tuk­set tulisi käydä läpi ja var­mis­taa, että ne nou­dat­ta­vat lakia, muis­tu­te­taan THL:stä.

Katso lisää: THL usein kysy­tyt.

Helena Jaak­kola