Seinäjoen keskustan ulkopuo­lella sijaitseva KRIS Etelä-Pohjanmaa -yhdis­tyksen toimin­ta­keskus auttaa entisiä vankeja vertais­tuella eteenpäin. Fyysinen työ vehreässä maalai­sym­pä­ris­tössä kuntouttaa kovia vaiheita kokeneita.

Rintama­mies­talon alaker­rassa joukko nuoria juo kahvia ja vaihtaa kuulu­misia. Toimin­nan­joh­tajan sijaisena työsken­televä Karoliina Saranpää kertoo, että kynnys talolle on todella matalalla.

− Porukkaa saapuu tänne suunnilleen pihan puskien läpi, uudet asiakkaat harvemmin edes soittavat etukäteen.
Muiden maamme KRIS-yhdis­tysten tapaan Etelä-Pohjan­maal­lakin tehdään työtä vankien ja vanki­lasta vapau­tu­neiden kanssa. Keskeinen näkökulma on vertaistuki.

− Moni tulee meille Vaasan vanki­lasta, jossa työnte­ki­jämme käy säännöl­li­sesti pitämässä infoti­lai­suuksia. Yksilö­käyn­neillä hän tapaa tulijat, jotka haluavat tulla meille.
Toimin­ta­kes­kuksen asiakkaat ovat yhdys­kun­ta­pal­ve­lussa, koeva­pau­dessa, työko­kei­lussa tai kuntout­ta­vassa työtoi­min­nassa. Jotkut ovat ”vierai­levia tähtiä”, he tulevat muuten vain kahvit­te­lemaan.

− Teemme erityis­nuo­ri­so­työtä sellaisten nuorten kanssa, joilla ei vielä ole rikos­taustaa, kertoo Karoliina Saranpää.

Valmiuksia siirtyä työelämään (VST) -hankkeella yhdistys on saanut useita vanki­la­taus­taisia joko työelämään tai opiske­lemaan.
− Jokaisen kanssa ei tietenkään onnistuta. Olisi myös utopis­tista ajatella että kaikki KRIS:iin tulevat saman tien raitis­tui­sivat loppue­lä­mäkseen. Retkah­dukset eivät kuitenkaan merkitse lopul­lista portti­kieltoa toimin­ta­kes­kukseen. Aina voi yrittää uudelleen. Mutta selvin päin täytyy olla.

KRIS Pohjanmaa
Työtoi­mintaa ja jalkau­tu­mista

Vastaa­van­laisia matalan kynnyksen tukipaikkoja vanki­la­taus­tai­sille on Suomessa monia muitakin. Seinäjoen KRIS-toimin­ta­kes­kuksen tekee omalei­mai­seksi maalais­mainen ympäristö. Tontilla on päära­ken­nuksen lisäksi aitta ja pieni sauna. Ympäristö soveltuu monen­laiseen työtoi­mintaan.

− Meillä esimer­kiksi kunnos­tetaan vanhoja pyöriä. Eräs asiak­kaamme rakensi viime kesänä roska­ka­toksen. Koko yhteisöä hyödyttävä projekti oli suunni­tella ja toteuttaa aittaan kuntosali. Painojen nosta­minen ja muu liikunta ovat tärkeä osa KRIS-väen viikko-ohjelmaa, kertoo Saranpää.

KRIS Pohjanmaa

KRIS Etelä-Pohjanmaan toimintaan on helppo tulla mukaan. Asiak­kaiden on vain oltava selvin päin. Retkah­duk­sista ei liioin tule portti­kieltoa, kertoo Karoliina Saranpää. Kuva: Mikko Lehtimäki

Viime kesänä toimin­ta­kes­kuksen väki laittoi asuin­ra­ken­nuksen nurkalle pystyyn oman kasvi­huoneen. Tänä vuonnakin on kasva­tettu kurkkua, chiliä ja ruoho­si­pulia.
− Takapi­halle olemme suunni­telleet päihde­kun­tou­tujien päivä­keskus Plakkarin väen kanssa yhteistä peruna­maata. Marja­pus­kiakin tontil­tamme löytyy. Asiak­kaiden suhtau­tu­minen ”viher­pi­per­rykseen” on hyvinkin myönteistä.

− Kasvi­maalla puuhas­te­lulla saattaa olla terapeut­tis­takin vaiku­tusta. Tärkeää on se, että pystytään rauhoit­tumaan ja keskit­tämään energiaa johonkin muuhun kuin päihteisiin ja rikoksiin, kertoo Saranpää.
Rinta­ma­mies­ta­lossa on tehty yhdessä pientä remonttia. Silti talvi­pak­ka­silla voi tulla kylmä.

− Joskus olemme pohtineet, että pitäisikö pyytää Seinäjoen kaupun­gilta uudempia tiloja. Mutta tässä on paljon hyviäkin puolia, kuten rauhal­linen sijainti.
KRIS Etelä-Pohjanmaan kaltainen pieni toimija saa pitää aktii­vi­sesti melua itsestään. Parissa vuodessa yhdistys on kuitenkin vakiin­nut­tanut paikkansa palve­lu­ken­tässä. Yhteis­työtä tehdään kuntien sosiaa­li­toimen kanssa.

− Väkeä ohjautuu meille myös TE-toimis­tojen ja Etelä-Pohjanmaan Työvoiman Palve­lu­kes­kuksen kautta. Toivoisin, että tulevai­suu­dessa pystyi­simme paremmin tavoit­tamaan kohde­ryhmää Seinäjoen ulkopuo­lelta. Nykyi­sillä resurs­seilla se ei ole mahdol­lista, kertoo Saranpää.
Yhdistys on hakenut RISE:ltä rahoi­tusta, jolla se pystyisi aloit­tamaan jalkau­tuvan työn asiak­kaiden kotipaik­ka­kun­nilla.

− Työnte­ki­jämme etsisi esimer­kiksi kauha­jo­ke­lai­selle vanki­lasta vapau­tu­neelle hänen kotipaik­ka­kun­naltaan työko­keilu- tai koeva­paus­paikan. Vaasan alueella tällai­sesta mallista on jo saatu hyviä kokemuksia.

KRIS Pohjanmaa
Kunto­salia ja renkaan­pyö­ri­tystä

Riku Latva­koski työsken­telee oppiso­pi­muk­sella KRIS Etelä-Pohjanmaan toimin­ta­kes­kuk­sessa. Hänen tavoit­teenaan on valmistua nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaa­jaksi. Hän voi tarjota asiak­kaille vertais­tukea, sillä oma nuoruus ”meni törttöil­lessä ja linnas­sakin tuli istuttua”.

Latva­koski vapautui Vaasan avovan­ki­lasta kaksi vuotta sitten ja tuli KRIS Etelä-Pohjan­maahan suorit­tamaan koeva­pauttaan. Jo ennen 1,5 vuoden vanki­la­tuo­miota hän oli lopet­tanut kokonaan päihteiden käytön.

KRIS tuntui välit­tö­mästi hyvältä paikalta, täällä tapasi omankal­tai­siaan ihmisiä, Latva­koski naurahtaa.
Myös Nico Korpi pitää KRIS:in taloa tukipaik­kanaan. Hän on vapau­tunut vanki­lasta heinä­kuussa 2015. Korpi poikkeaa toimin­ta­kes­kuk­sessa päivittäin ilman mitään sen viral­li­sempaa asiaakaan. Suunnit­teilla on työko­keilun aloit­ta­minen.

− Tänne voi aina tulla kuin kotiinsa, mitään roolia ei tarvitse vetää. Pääsen vaihtamaan kuulu­miset ja saan tukea monen­laisiin asioihin. Jos joskus olen vähän hiljai­sempi, niin kysellään mikä nyt on.
Nico uskoo KRIS:in sosiaa­linen verkosto antaa hänelle motivaa­tiota päihteet­tö­myyteen.

− Ilman tätä mahdol­li­suutta voisin synkis­tellä kotona. Tai olisin jälleen kerran jossakin nisti­luu­kussa. Jos toimin­ta­kes­kuk­sessa joku alkaa puhua päihteistä, niin muut tuovat esille niitä toisen­laisia vaihtoehtoja.
Nico Korven mielestä KRIS-toimin­ta­kes­kuksen kaltaisia matalan kynnyksen paikkoja pitäisi maassamme olla paljon enemmän.

− Näistä on moni vanki­la­taus­tainen saanut apua.

Vesa Keinonen

Kuvat: Mikko Lehtimäki