Seinäjoen keskustan ulkopuolella sijaitseva KRIS Etelä-Pohjanmaa ‑yhdistyksen toimintakeskus auttaa entisiä vankeja vertaistuella eteenpäin. Fyysinen työ vehreässä maalaisympäristössä kuntouttaa kovia vaiheita kokeneita.

Rinta­ma­mies­ta­lon ala­ker­rassa joukko nuo­ria juo kah­via ja vaih­taa kuu­lu­mi­sia. Toiminnanjohtajan sijai­sena työs­ken­te­levä Karoliina Saranpää ker­too, että kyn­nys talolle on todella matalalla.

− Porukkaa saa­puu tänne suun­nil­leen pihan pus­kien läpi, uudet asiak­kaat har­vem­min edes soit­ta­vat etukäteen.
Muiden maamme KRIS-yhdis­tys­ten tapaan Etelä-Pohjanmaallakin teh­dään työtä van­kien ja van­ki­lasta vapau­tu­nei­den kanssa. Keskeinen näkö­kulma on vertaistuki.

− Moni tulee meille Vaasan van­ki­lasta, jossa työn­te­ki­jämme käy sään­nöl­li­sesti pitä­mässä info­ti­lai­suuk­sia. Yksilökäynneillä hän tapaa tuli­jat, jotka halua­vat tulla meille.
Toimintakeskuksen asiak­kaat ovat yhdys­kun­ta­pal­ve­lussa, koe­va­pau­dessa, työ­ko­kei­lussa tai kun­tout­ta­vassa työ­toi­min­nassa. Jotkut ovat ”vie­rai­le­via täh­tiä”, he tule­vat muu­ten vain kahvittelemaan.

− Teemme eri­tyis­nuo­ri­so­työtä sel­lais­ten nuor­ten kanssa, joilla ei vielä ole rikos­taus­taa, ker­too Karoliina Saranpää.

Valmiuksia siir­tyä työ­elä­mään (VST) ‑hank­keella yhdis­tys on saa­nut useita van­ki­la­taus­tai­sia joko työ­elä­mään tai opiskelemaan.
− Jokaisen kanssa ei tie­ten­kään onnis­tuta. Olisi myös uto­pis­tista aja­tella että kaikki KRIS:iin tule­vat saman tien rai­tis­tui­si­vat lop­pue­lä­mäk­seen. Retkahdukset eivät kui­ten­kaan mer­kitse lopul­lista port­ti­kiel­toa toi­min­ta­kes­kuk­seen. Aina voi yrit­tää uudel­leen. Mutta sel­vin päin täy­tyy olla.

KRIS Pohjanmaa
Työtoimintaa ja jalkautumista

Vastaavanlaisia mata­lan kyn­nyk­sen tuki­paik­koja van­ki­la­taus­tai­sille on Suomessa monia mui­ta­kin. Seinäjoen KRIS-toi­min­ta­kes­kuk­sen tekee oma­lei­mai­seksi maa­lais­mai­nen ympä­ristö. Tontilla on pää­ra­ken­nuk­sen lisäksi aitta ja pieni sauna. Ympäristö sovel­tuu monen­lai­seen työtoimintaan.

− Meillä esi­mer­kiksi kun­nos­te­taan van­hoja pyö­riä. Eräs asiak­kaamme rakensi viime kesänä ros­ka­ka­tok­sen. Koko yhtei­söä hyö­dyt­tävä pro­jekti oli suun­ni­tella ja toteut­taa ait­taan kun­to­sali. Painojen nos­ta­mi­nen ja muu lii­kunta ovat tär­keä osa KRIS-väen viikko-ohjel­maa, ker­too Saranpää.

KRIS Pohjanmaa

– KRIS Etelä-Pohjanmaan toi­min­taan on helppo tulla mukaan. Asiakkaiden on vain oltava sel­vin päin. Retkahduksista ei lii­oin tule port­ti­kiel­toa, ker­too Karoliina Saranpää. Kuva: Mikko Lehtimäki

Viime kesänä toi­min­ta­kes­kuk­sen väki lait­toi asuin­ra­ken­nuk­sen nur­kalle pys­tyyn oman kas­vi­huo­neen. Tänä vuon­na­kin on kas­va­tettu kurk­kua, chi­liä ja ruohosipulia.
− Takapihalle olemme suun­ni­tel­leet päih­de­kun­tou­tu­jien päi­vä­kes­kus Plakkarin väen kanssa yhteistä peru­na­maata. Marjapuskiakin ton­til­tamme löy­tyy. Asiakkaiden suh­tau­tu­mi­nen ”viher­pi­per­ryk­seen” on hyvin­kin myönteistä.

− Kasvimaalla puu­has­te­lulla saat­taa olla tera­peut­tis­ta­kin vai­ku­tusta. Tärkeää on se, että pys­ty­tään rau­hoit­tu­maan ja kes­kit­tä­mään ener­giaa johon­kin muu­hun kuin päih­tei­siin ja rikok­siin, ker­too Saranpää.
Rintamamiestalossa on tehty yhdessä pientä remont­tia. Silti tal­vi­pak­ka­silla voi tulla kylmä.

− Joskus olemme poh­ti­neet, että pitäi­sikö pyy­tää Seinäjoen kau­pun­gilta uudem­pia tiloja. Mutta tässä on pal­jon hyviä­kin puo­lia, kuten rau­hal­li­nen sijainti.
KRIS Etelä-Pohjanmaan kal­tai­nen pieni toi­mija saa pitää aktii­vi­sesti melua itses­tään. Parissa vuo­dessa yhdis­tys on kui­ten­kin vakiin­nut­ta­nut paik­kansa pal­ve­lu­ken­tässä. Yhteistyötä teh­dään kun­tien sosi­aa­li­toi­men kanssa.

− Väkeä ohjau­tuu meille myös TE-toi­mis­to­jen ja Etelä-Pohjanmaan Työvoiman Palvelukeskuksen kautta. Toivoisin, että tule­vai­suu­dessa pys­tyi­simme parem­min tavoit­ta­maan koh­de­ryh­mää Seinäjoen ulko­puo­lelta. Nykyisillä resurs­seilla se ei ole mah­dol­lista, ker­too Saranpää.
Yhdistys on hake­nut RISE:ltä rahoi­tusta, jolla se pys­tyisi aloit­ta­maan jal­kau­tu­van työn asiak­kai­den kotipaikkakunnilla.

− Työntekijämme etsisi esi­mer­kiksi kau­ha­jo­ke­lai­selle van­ki­lasta vapau­tu­neelle hänen koti­paik­ka­kun­nal­taan työ­ko­keilu- tai koe­va­paus­pai­kan. Vaasan alu­eella täl­lai­sesta mal­lista on jo saatu hyviä kokemuksia.

KRIS Pohjanmaa
Kuntosalia ja renkaanpyöritystä

Riku Latvakoski työs­ken­te­lee oppi­so­pi­muk­sella KRIS Etelä-Pohjanmaan toi­min­ta­kes­kuk­sessa. Hänen tavoit­tee­naan on val­mis­tua nuo­riso- ja vapaa-ajan ohjaa­jaksi. Hän voi tar­jota asiak­kaille ver­tais­tu­kea, sillä oma nuo­ruus ”meni tört­töil­lessä ja lin­nas­sa­kin tuli istuttua”.

Latvakoski vapau­tui Vaasan avo­van­ki­lasta kaksi vuotta sit­ten ja tuli KRIS Etelä-Pohjanmaahan suo­rit­ta­maan koe­va­paut­taan. Jo ennen 1,5 vuo­den van­ki­la­tuo­miota hän oli lopet­ta­nut koko­naan päih­tei­den käytön.

− KRIS tun­tui välit­tö­mästi hyvältä pai­kalta, täällä tapasi oman­kal­tai­si­aan ihmi­siä, Latvakoski naurahtaa.
Myös Nico Korpi pitää KRIS:in taloa tuki­paik­ka­naan. Hän on vapau­tu­nut van­ki­lasta hei­nä­kuussa 2015. Korpi poik­keaa toi­min­ta­kes­kuk­sessa päi­vit­täin ilman mitään sen viral­li­sem­paa asi­aa­kaan. Suunnitteilla on työ­ko­kei­lun aloittaminen.

− Tänne voi aina tulla kuin kotiinsa, mitään roo­lia ei tar­vitse vetää. Pääsen vaih­ta­maan kuu­lu­mi­set ja saan tukea monen­lai­siin asioi­hin. Jos jos­kus olen vähän hil­jai­sempi, niin kysel­lään mikä nyt on.
Nico uskoo KRIS:in sosi­aa­li­nen ver­kosto antaa hänelle moti­vaa­tiota päihteettömyyteen.

− Ilman tätä mah­dol­li­suutta voi­sin syn­kis­tellä kotona. Tai oli­sin jäl­leen ker­ran jos­sa­kin nis­ti­luu­kussa. Jos toi­min­ta­kes­kuk­sessa joku alkaa puhua päih­teistä, niin muut tuo­vat esille niitä toi­sen­lai­sia vaihtoehtoja.
Nico Korven mie­lestä KRIS-toi­min­ta­kes­kuk­sen kal­tai­sia mata­lan kyn­nyk­sen paik­koja pitäisi maas­samme olla pal­jon enemmän.

− Näistä on moni van­ki­la­taus­tai­nen saa­nut apua.

Vesa Keinonen

Kuvat: Mikko Lehtimäki