Rikosseuraamuslaitos (Rise) otti aimo harppauksen ulkomaalaisten vankien kuntouttamisessa, kun Turun vankila palkkasi ensimmäistä kertaa työntekijän työskentelemään eri kieli- ja kulttuuritaustaisten vankien parissa.

 

 

Kati Kaarle­järvi on tyyty­väinen Turun vankilan päätökseen. Se on myös yksi konkreet­tinen tulos heidän työstään Vankeusaika mahdol­li­suutena -hankkeessa. Vastaavia päätöksiä hän toivoo muihinkin laitoksiin, sillä ulkomaa­laisten vankien määrä on kymmenen viime vuoden aikana noussut yli puoli­tois­ta­ker­tai­seksi.

– Vankien päivit­täinen keski­määrä on 3 000, ja heistä ulkomaa­laisia on lähes 20 prosenttia. Kaikkiaan vanki­loissa on yli 60 eri kansa­lai­suutta, kertoo Kati Kaarle­järvi.

Rikos­seu­raa­musa­lalla on tiedos­tettu jo pitkään, että vankien palve­luissa kieli- ja kulttuu­ri­tausta tulisi ottaa huomioon ja Risen tasa-arvosuun­ni­tel­miinkin tämä on kirjattu.

– Käytäntöön linjaukset vietiin, kun saimme hankkee­seemme kaksi maahan­muut­ta­ja­taus­taista työnte­kijää ja lähdimme tekemään asiakas­työtä kulttuu­ri­sen­si­tii­vi­sellä otteella. Nyt Turun vankila otti tehtä­vän­kuvan omakseen ja palkkasi siihen viran­hal­tijan.

Osallisuutta ja työllistymistä

Oulussa ja Helsin­gissä asuva sekä eri puolilla Suomea työmat­kaileva Kati Kaarle­järvi on työsken­nellyt rikos­seu­raa­musa­lalla koko työuransa. Hän kutsuu itseään rikos­seu­raa­musalan monitoi­mi­jaksi, sillä hän on työsken­nellyt asiakas-, kehit­tämis- ja esimies­teh­tä­vissä niin sivii­li­puo­lella kuin vanki­lassa sekä järjes­töissä ja vieläpä opettanut Laurea ammat­ti­kor­kea­kou­lussa rikos­seu­raa­musalaa. Hän on koulu­tus­taus­taltaan sosionomi (YAMK), ja hänellä on pätevyys sosiaa­lialan opetta­jaksi.

Nyt Kaarle­järvi on ollut 2,5-vuotisessa Vankeusaika mahdol­li­suutena -hankkeessa projek­ti­pääl­likkönä, virka­va­paalla Oulun arvioin­ti­kes­kuksen erikois­suun­nit­te­lijan tehtä­västä.

Vankeusajan loppupuolella ihminen voi olla hyvässä vaiheessa, kun on opiskeltu, tehty työtä ja oltu päihdekuntoutuksessa.

Hankkeessa paran­netaan rikos­taus­taisten ihmisten osalli­suutta ja edistetään työllis­ty­misen malleja, jotta rikokseen syyllis­tynyt voi tuomionsa jälkeen palata takaisin yhteis­kuntaan. Mukana on viisi eri toimijaa, joilla on omat osahank­keensa. Rahoitus tulee STM:n kautta Euroopan sosiaa­li­ra­has­tosta.

Hyvää yhteistyötä TYP-verkostojen kanssa

Kati Kaarle­järven kanssa Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sessa työsken­telee 3 000 henkilöä. Häntä motivoi ihmisen kyky elämän­muu­tokseen, kun hetki on oikea ja apua ja tukea on tarjolla.

– Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat irtaan­tuneet rikol­li­suu­desta ja he voivat tänä päivänä hyvin. Vaiva kuntou­tuksen eteen kannattaa tehdä, sanoo Kaarle­järvi.

Vankeusaika mahdol­li­suutena -hankkeessa on luotu malleja, jotta myönteinen kehitys kuntou­tus­po­lulla jatkuu vankilan porttien ulkopuo­lella.

– Vankeusajan loppu­puo­lella ihminen voi olla hyvässä vaiheessa, kun on opiskeltu, tehty työtä ja oltu päihde­kun­tou­tuk­sessa. Kun vanki­lasta vapautuu, pitää vapau­dessa aloittaa alusta ja löytää palve­luihin. Se ei ole kovin jouheva tapa.

– Olemme nyt harjoi­telleet muutamien TYP-verkos­tojen kanssa sitä, että varhai­sessa vaiheessa vangin luvalla siirretään tietoa TYP-verkostoon ja näin asiakkuus alkaa ennen kuin rangaistus päättyy. Esimer­kiksi Suomen­linnan vanki­lasta ja Helsingin yhdys­kun­ta­seu­raa­mus­toi­mis­tosta on polut­tunut toista­kym­mentä vankia Helsingin TYP-verkostoon, ja heistä 60 prosenttia on työllis­tynyt avoimille työmark­ki­noille.

– Vankien tilan­teissa yhteis­asiakkuus ja yhteis­kunnan palve­luiden saavu­tet­tavuus ei toteudu itsestään. Meillä raken­netaan palvelut keski­ver­toih­misen mukaan, siksi palve­luiden sisällä tulisi tehdä palve­lu­muo­toilua, jotta erilai­sista tilan­teista tulevat ihmiset pääsevät palve­luiden piiriin ja yhden­ver­taisuus toteutuu.

Helena Jaakkola