Tamperelainen kirjoittajakollektiivi on tuottanut vanhustenhuollosta kirjan, jonka soisi kuluvan päättäjien käsissä.

 

Kirjan ansioi­hin kuu­luu se, että se kär­si­väl­li­sesti selit­täen avaa viral­li­sen hoi­va­kie­len ja poliit­ti­sen reto­rii­kan takana ole­van todel­li­suu­den ja haas­taa arvioi­maan nyt tekeillä ole­vien rat­kai­sui­den oikeellisuutta.

Saamme lukea tari­naa Kielosta, Kirstistä, Pentistä ja Mikasta. Kielo van­he­nee, Kirsti saa aivoin­fark­tin, Pentti ryh­tyy omais­hoi­ta­jaksi, Mikan perhe on kovilla lap­sen syn­nyt­tyä. Kaikki taval­li­sia per­heen elä­män­ti­lan­teita, joissa ihmi­nen muut­tuu vai­vai­seksi ja tar­vit­see Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä.hoi­vaa. Hoivatyöntekijöiden todel­li­suutta valot­ta­vat Kieloa hoi­ta­vien Marien ja Allin tari­nat. Suoranaiseksi thril­le­riksi kirja kään­tyy, kun se esit­te­lee dys­to­pian suo­ma­lai­sesta hoi­vasta parin­kym­me­nen vuo­den kuluttua.

Kirjoittajat toi­vo­vat, että vai­vai­suu­teen ja hoi­vaan suh­tau­dut­tai­siin luon­nol­li­sena osana elä­mää. Nykyinen vaa­ti­mus aktii­vi­suu­desta ja van­hus­ten sel­viä­mi­sestä oma­toi­mi­sesti on petosta: van­huus päät­tyy vai­vai­suu­teen ja sil­loin tar­vi­taan hoi­vaa. Millaisen hoi­van ja mil­lai­sen elä­män haluamme? Sopeutammeko hoi­van talou­teen vai talou­den hoi­van tarpeisiin?

Poliittisessa puheessa van­hus­ten­hoi­toon lii­te­tään hoi­va­vaje, huol­to­suhde ja kes­tä­vyys­vaje. Huoltosuhde kään­tyy epäe­dul­li­seksi ja tuot­taa väis­tä­mättä hoi­va­va­jetta. Hoivavaje on totta millä tahansa mit­ta­reilla mitat­tuna. Keskustelujen voi­mak­kain argu­mentti on kui­ten­kin kes­tä­vyys­vaje, vaikka se on totuusar­vol­taan hei­koin. Se perus­tuu fak­to­jen sijasta eri­lai­siin arvioihin.

Kirja kuvaa, miten Suomessa hoi­va­va­jee­seen pyri­tään vas­taa­maan. Luotetaan omais­hoi­vaan, jul­ki­sen sek­to­rin pal­ve­lui­den tehos­ta­mi­seen, uusiin joh­ta­mi­sop­pei­hin, van­hus­ten akti­voin­tiin ja mark­ki­nois­ta­mi­seen. Aktivointi pää­tyy heit­teil­le­jät­töi­hin, tehos­ta­mi­nen ja työvuo­rosuunnittelu joh­ta­vat hoi­va­työn köyh­ty­mi­seen. Markkinoistaminen vero­va­ro­jen siir­ty­mi­seen veroparatiiseihin.

Hoivatyö sopii huo­nosti kapi­ta­lis­ti­seen aika­ta­lou­teen, totea­vat kirjoittajat.

Kristiina Koskiluoma

Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen ja Minna Zechner: Hoivan arvoi­set. Vaiva yhteis­kun­nan yti­messä. Gaudeamus 2016.