Tampe­re­lainen kirjoit­ta­ja­kol­lek­tiivi on tuottanut vanhus­ten­huol­losta kirjan, jonka soisi kuluvan päättäjien käsissä.

 

Kirjan ansioihin kuuluu se, että se kärsi­väl­li­sesti selittäen avaa viral­lisen hoiva­kielen ja poliit­tisen retoriikan takana olevan todel­li­suuden ja haastaa arvioimaan nyt tekeillä olevien ratkai­suiden oikeellisuutta.

Saamme lukea tarinaa Kielosta, Kirstistä, Pentistä ja Mikasta. Kielo vanhenee, Kirsti saa aivoin­farktin, Pentti ryhtyy omais­hoi­ta­jaksi, Mikan perhe on kovilla lapsen synnyttyä. Kaikki taval­lisia perheen elämän­ti­lan­teita, joissa ihminen muuttuu vaivai­seksi ja tarvitsee Hoivan arvoiset. Vaiva yhteiskunnan ytimessä.hoivaa. Hoiva­työn­te­ki­jöiden todel­li­suutta valot­tavat Kieloa hoitavien Marien ja Allin tarinat. Suora­nai­seksi thril­le­riksi kirja kääntyy, kun se esittelee dystopian suoma­lai­sesta hoivasta parin­kym­menen vuoden kuluttua.

Kirjoit­tajat toivovat, että vaivai­suuteen ja hoivaan suhtau­dut­taisiin luonnol­lisena osana elämää. Nykyinen vaatimus aktii­vi­suu­desta ja vanhusten selviä­mi­sestä omatoi­mi­sesti on petosta: vanhuus päättyy vaivai­suuteen ja silloin tarvitaan hoivaa. Millaisen hoivan ja millaisen elämän haluamme? Sopeu­tammeko hoivan talouteen vai talouden hoivan tarpeisiin?

Poliit­ti­sessa puheessa vanhus­ten­hoitoon liitetään hoivavaje, huolto­suhde ja kestä­vyysvaje. Huolto­suhde kääntyy epäedul­li­seksi ja tuottaa väistä­mättä hoiva­va­jetta. Hoivavaje on totta millä tahansa mitta­reilla mitattuna. Keskus­te­lujen voimakkain argumentti on kuitenkin kestä­vyysvaje, vaikka se on totuusar­voltaan heikoin. Se perustuu faktojen sijasta erilaisiin arvioihin.

Kirja kuvaa, miten Suomessa hoiva­va­jeeseen pyritään vastaamaan. Luotetaan omais­hoivaan, julkisen sektorin palve­luiden tehos­ta­miseen, uusiin johta­mi­sop­peihin, vanhusten aktivointiin ja markki­nois­ta­miseen. Aktivointi päätyy heitteil­le­jät­töihin, tehos­ta­minen ja työvuo­rosuunnittelu johtavat hoivatyön köyhty­miseen. Markki­nois­ta­minen verova­rojen siirty­miseen veroparatiiseihin.

Hoivatyö sopii huonosti kapita­lis­tiseen aikata­louteen, toteavat kirjoittajat.

Kristiina Koski­luoma

Hanna-Kaisa Hoppania, Olli Karsio, Lena Näre, Antero Olakivi, Liina Sointu, Tiina Vaittinen ja Minna Zechner: Hoivan arvoiset. Vaiva yhteis­kunnan ytimessä. Gaudeamus 2016.