Rahapelaaminen on vähintään riskitasolla, jos se vie kohtuuttomasti aikaa ja alkaa haitata ihmissuhteita, taloutta tai terveyttä.  Vähitellen pelaaminen voi kehittyä hoitoa vaativaksi riippuvuudeksi.

 

 

Vuonna 2019 teh­dyn raha­pe­laa­mista kar­toit­ta­neen väes­tö­ky­se­lyn mukaan 11 % vas­taa­jista pelasi vähin­tään ris­ki­ta­solla. Kyselyn perus­teella noin 112 000:lla oli raha­pe­lion­gelma ja näistä noin 52 000:lla rahapeliriippuvuus.

Peliklinikka on THL:n koor­di­noima ja pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­tien, jär­jes­tö­jen ja val­tion yhtei­nen pal­ve­lu­ko­ko­nai­suus raha­pe­li­hait­to­jen sel­vit­tä­mi­seksi ja hoi­don kehit­tä­mi­seksi. Täällä tar­jo­taan myös mak­sut­to­mia pal­ve­luja pelaa­jille, hei­dän lähei­sil­leen ja heitä työs­sään koh­taa­ville ammat­ti­lai­sille. Peliklinikalla tuo­tet­tuja tut­ki­muk­sia ja kehi­tet­tyjä toi­min­ta­mal­leja voi­daan hyö­dyn­tää myös muissa pal­ve­luissa. THL vas­taa toi­min­ta­mal­lien levit­tä­mi­sestä muu­alle Suomeen.

Peliklinikalla sijait­see myös tieto- ja tuki­piste Tiltti, joka tar­joaa Helsingissä sijait­se­vassa toi­mi­pis­teessä pal­ve­luja sekä pelaa­jille että hei­dän lähei­sil­leen. Jenni Kämppi työs­ken­te­lee koor­di­naat­to­rina Tiltissä ja toi­mii mata­lan kyn­nyk­sen asia­kas­työstä vas­taa­van tii­min lähie­si­mie­henä. Kämppi muis­tut­taa, että Tiltin pal­ve­lui­hin hakeu­tu­vat ovat jo itse tun­nis­ta­neet pelaa­mi­sensa ole­van ris­ki­ta­solla. Usein pelaaja ei kui­ten­kaan tun­nusta pelaa­mis­taan ongel­maksi ja pyr­kii salai­le­maan sitä.

− Jos sosi­aa­li­työn­te­ki­jälle tulee täl­lai­nen asia­kas, työn­te­ki­jän voi olla vai­kea ottaa puheeksi raha­pe­laa­mista, vaikka hän sitä epäi­li­si­kin vahvasti.

Kämpin mie­lestä asiak­kaalta voi kysyä suo­raan, pelaako tämä mie­lel­lään raha­pe­lejä, jos hänen tiliot­teel­laan näkyy siir­toja Veikkaukselle, ulko­mai­sille pelin­tar­joa­jille tai monia ottoja.

Opas sosiaalityöntekijöille

Yleensä pelion­gel­maa ei voi tun­nis­taa pääl­le­päin, sillä pelaa­jan kulis­sit ovat aina kun­nossa. Kämppi ker­too, että val­taosa Tilttiin hakeu­tu­vista on taval­li­sia työssä käy­viä ihmi­siä. Vähitellen saat­taa häpeä kui­ten­kin alkaa kai­her­taa itse­tun­toa ja käy­tös muut­tua.  Ihminen alkaa muut­tua itsel­leen vie­raaksi. Hän ihmet­te­lee, kuinka niin har­mit­to­masta tavasta tulee koko elä­mää hait­taava pakon­omai­nen toimintatapa.

Terveyden ja hyvin­voin­nin lai­tos jul­kaisi sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan ammat­ti­lais­ten tueksi Rahapelaaminen puheeksi –tukiai­neis­ton, joka on kehi­tetty yhteis­työssä muun muassa kun­tien ja Peliklinikan kanssa. Se tar­joaa tie­toa raha­pe­lion­gel­masta sekä toi­min­ta­mal­lin pelaa­mi­sen puheeksi otta­mi­seksi, ongel­man tun­nis­ta­mi­seksi ja lyhyt­neu­von­nan anta­mi­seksi. Oppaan lopussa on val­miit lomak­keet työn­te­ki­jän tueksi. Opas sisäl­tää myös pelaa­jille eri­lai­sia työ­vä­li­neitä omien peli­ta­po­jen ja pelaa­mi­sesta aiheu­tu­vien hait­to­jen arviointiin.

Terveyden ja hyvin­voin­nin lai­tos jul­kai­see tämän vuo­den lopussa eri­tyi­sen sosi­aa­li­työn­te­ki­jöille suun­na­tun oppaan ja kat­ta­van tie­to­pa­ke­tin raha­pe­lion­gel­masta. Kämpin mukaan opasta on tar­koi­tus pilo­toida pie­nellä sosi­aa­li­työn­te­ki­jä­ryh­mällä ennen julkaisua.

− Koska sosi­aa­li­työtä teh­dään niin monen­lai­sissa yhteyk­sissä, on kui­ten­kin aina tilan­ne­koh­tai­sesti mie­tit­tävä, millä tavoin aihetta kan­nat­taa lähes­tyä, että asia­kas ei mene ”luk­koon”, Kämppi muistuttaa.

Kämpin mukaan hyvin moni pelaaja tie­tää sisim­mäs­sään, että hänen pelaa­mi­sensa on ongelma, jos hän jou­tuu jär­jes­te­le­mään raha-asioi­taan tai peli­het­kiä siten, että lähei­set eivät huo­maisi sitä.

− Kokemukseni mukaan moni pelion­gel­mai­nen hakeu­tuu pit­kään poh­dit­tu­aan pal­ve­lui­himme, jos joku hänen lähei­sis­tään tai joku ammat­ti­lai­nen on huo­maut­ta­nut hänen pelaamisestaan.

Itseapuohjelma auttaa

Jos asia­kas on vas­tan­nut myön­tä­västi ihan ensim­mäi­seen pelaa­mista kos­ke­vaan kysy­myk­seen, Rahapelaaminen puheeksi ‑opas neu­voo kysy­mään kolme taus­toit­ta­vaa kysy­mystä, joilla kar­toi­te­taan pelaa­mi­sen ris­ki­taso. On hyvä muis­taa, että kai­kista ris­ki­ta­solla pelaa­vista ei tule ongel­ma­pe­laa­jia, mutta pelaa­mi­nen saat­taa kehit­tyä ongel­maksi esi­mer­kiksi vai­keassa elämäntilanteessa.

− Moni pelaaja on pit­kään niin sano­tulla har­maalla alu­eella, jolla voi itse saada pelaa­mi­sensa hal­lin­taan, ennen kuin se kas­vaa isoksi ongel­maksi, Kämppi huomauttaa.

Korkean ris­ki­ta­son tun­nus­merk­kejä on salai­lun lisäksi muun muassa se, jos pelaa­mi­sen vähen­tä­mi­nen tai lopet­ta­mi­nen aiheut­ta­vat levot­to­muutta, ahdis­tusta tai ärty­nei­syyttä, tai jos pelaa­mi­nen on aiheut­ta­nut talou­del­li­sia ongel­mia, joi­hin on jou­tu­nut pyy­tä­mään apua.

Jos pelaaja asuu pää­kau­pun­ki­seu­dulla, hänelle on tar­jolla Peliklinikan laaja pal­ve­lu­ko­ko­nai­suus. Helsingin ulko­puo­lella pal­ve­luissa on suu­ria eroja paik­ka­kun­nasta riippuen.

Uskalla ottaa rahapelaaminen puheeksi – Peluuri auttaa.

Peliklinikalla tar­joaa val­ta­kun­nal­li­sia säh­köi­siä pal­ve­luja Peluuri, joka vas­taa myös val­ta­kun­nal­li­sesta aut­ta­vasta puhe­li­mesta. Se – kuten myös Tiltti – kuu­luu Sininauhaliiton peli­hait­ta­työn koko­nai­suu­teen.  Yksikön pääl­likkö Inka Silvennoinen ker­too, että Peluurin pal­ve­lut on tar­koi­tettu niin pelaa­jien kuin hei­dän läheis­tensä sekä ammat­ti­lais­ten käyt­töön. Lisäksi Restart-hanke käsit­te­lee digi­taa­lista pelaamista.

Peluurin Peli poikki ‑ohjelma on tar­koi­tettu pelaa­jille. Se on kah­dek­san vii­kon ohjelma, jonka tueksi on vii­koit­tai­nen puhe­lin­kes­kus­telu tera­peu­tin kanssa. Peli poikki ‑ohjel­masta teh­dyn tut­ki­muk­sen perus­teella val­tao­salla sen läpi­käy­neistä pelaa­mi­sen kont­rolli oli paran­tu­nut ja pelaa­mi­sen aiheut­ta­mat ongel­mat oli­vat vähentyneet.

Peluurista löy­tyy myös OmaPeluuri-por­taali val­ta­kun­nal­li­sille, kai­kille avoi­mille säh­köi­sille ver­tais­tu­ki­ryh­mille.  Lisäksi ver­tais­tu­kea saa Sosped-sää­tiön yllä­pi­tä­mistä Pelirajaton-ryh­mistä, joita on noin 20 paik­ka­kun­nalla, sekä GA-ryh­mistä eli nimet­tö­mistä pelu­reista kah­dek­salla paikkakunnalla.

Peliautomaatit pois julkisista tiloista

Silvennoisen mukaan pal­jon Peluurin aut­ta­vaan puhe­li­meen tai cha­tiin tulee vuo­sit­tain vii­ti­sen­kym­mentä sosi­aa­lia­lan ammat­ti­lai­sen teke­mää yhteydenottoa.

− Hyvin usein kyse on siitä, miten edetä asiak­kaan kanssa, mil­lai­sia pal­ve­luja on saa­ta­vana tai mikä voisi olla sopiva hoitopaikka.

Myös Silvennoisen mie­lestä tär­keintä olisi uskal­taa ottaa raha­pe­laa­mi­nen puheeksi, sillä vain sitä kautta ongelma saa­daan näkyväksi.

− Jos tun­tee ole­vansa epä­varma tilan­teen kanssa, kan­nat­taa olla mei­hin yhteydessä.

Julkisuudessa on käyty kii­vasta kes­kus­te­lua Veikkauksen raha­pe­li­au­to­maat­tien aiheut­ta­mista raha­pe­li­hai­toista sekä peli­au­to­maat­tien vähen­tä­mi­sestä tai uudel­leen sijoit­ta­mi­sesta.  Silvennoisen mukaan kau­poissa, kios­keissa ja huol­toa­se­milla ole­vat peli­au­to­maa­tit ovat run­saasti ongel­mia aiheut­ta­via pelejä, joi­den hai­tat ovat näky­neet Peluurissa koko sen his­to­rian ajan.

− Ne ovat hyvin mer­kit­tävä osa suo­ma­laista pelion­gel­maa, vaikka viime vuo­sina myös net­ti­pe­laa­mi­nen on lisääntynyt.

Silvennoisen mie­lestä jul­kis­ten tilo­jen peli­au­to­maa­tit vai­keut­ta­vat hyvin pal­jon pelion­gel­mista toi­pu­van elä­mää eten­kin sil­loin, kun hän vasta opet­te­lee pelaa­mi­sen hal­lin­taa tai pelaa­mat­to­muutta. On vai­kea liik­kua arki­sissa ympä­ris­töissä, jos kaik­kialla tör­mää peli­au­to­maat­tei­hin ja rahapelimainontaan.

− Vaikka kaik­kia ongel­mia ei sillä rat­kais­tai­si­kaan, uskon, että nii­den sijoit­te­lun rajoit­ta­mi­nen tai vie­mi­nen eril­li­siin peli­sa­lei­hin aut­taisi osal­taan ehkäi­se­mään pelihaittoja.

Kun koro­na­pan­de­mian rajoi­tus­ten myötä auto­maa­tit sul­jet­tiin kau­poissa ja peli­sa­leissa, moni asiak­kaista sai ensim­mäistä ker­taa vuo­siin pelaa­mi­sensa poikki ja pys­tyi käy­mään kau­passa pel­kää­mättä ret­kah­dusta. Aluksi Peluurin yhtey­de­no­tot vähe­ni­vät, eten­kin kaup­po­jen auto­maat­ti­pe­lejä pelaa­vien, mutta netissä pelaa­vien yhtey­den­ot­toja tuli edelleen.

Kun hei­nä­kuun puo­li­vä­lissä auto­maa­tit avat­tiin uudel­leen ja Peluurin yhtey­de­no­tot alkoi­vat taas kas­vaa, osa kivi­jalka-auto­maat­teja pelaa­vista oli ret­kah­ta­nut uudel­leen. Tiltin kas­vok­kai­set pal­ve­lut oli­vat kiinni maa­lis­kuun alku­puo­lelta kesä­kuun puo­li­vä­liin asti.

– Palveluiden avau­dut­tua kesä­ai­kana apua hake­vat ensi­kä­vi­jät oli­vat kaikki lähinnä netissä pelaa­via. Kasvokkaisissa pal­ve­luissa on huo­les­tut­ta­vaa se, että koro­na­ris­ki­ryh­mään kuu­lu­vat pelaa­jat ja lähei­set ovat kadon­neet, koska eivät uskalla tulla asioi­maan, Kämppi kertoo.

Iita Kettunen

Rahapelaaminen puheeksi: Puheeksi otto, tun­nis­ta­mi­nen ja lyhytneuvonta
julkari.fi

Lisäksi:
peliklinikka.fi
tiltti.fi
peluuri.fi
thl.fi/fi/pelihaitat