Vuolle Setlementin Radinet-hankkeessa (2016–2019) kehitetään järjestöpohjaista, valtakunnallista Exit-toimintamallia radikalisoituneille ihmisille, jotka haluavat irtaantua väkivaltaisesta ääriajattelusta ja toiminnasta, kertoo Jani Kaisto.

 

Radi­ne­tin asiak­kaita ovat sekä uskon­nol­li­sen ideo­lo­gian että äärioi­keis­to­lai­sen ja ääri­va­sem­mis­to­lai­sen poliit­ti­sen ideo­lo­gian kautta radi­ka­li­soi­tu­neet ihmi­set. He koke­vat, että ääri­liik­keessä olo on heille hai­tal­lista ja halua­vat elää erossa väkivallasta.

– Me tuemme siir­ty­mistä, jotta tasa­pai­noi­nen ja tur­val­li­nen elämä olisi mah­dol­lista, ker­too hank­keen pro­jek­ti­pääl­likkö Jani Kaisto.

Toiminnassa on tähän men­nessä ollut asiak­kaita 42. Iältään he ovat 16−58-vuotiaita. Valtaosa asiak­kaista on miehiä.

– Työskentelen hank­keessa pro­jek­ti­pääl­lik­könä. Minulla on sosi­aa­li­työn­te­ki­jän ja psy­ko­te­ra­peu­tin kou­lu­tus. Työtaustani on jär­jes­tö­jen väki­val­ta­työssä. Olen työs­ken­nel­lyt myös vas­taan­ot­to­kes­kuk­sen joh­ta­jana. Toimipisteeni on Oulussa.

Hankkeen pro­jek­ti­koor­di­naat­tori Oussama Yousfi on Helsingissä. Radinet on toi­mi­nut puo­len­toista vuo­den ajan ja saa rahoi­tuk­sensa Stealta.

– Hanke aloi­tet­tiin sisä­mi­nis­te­riön aloit­teesta, kun se etsi jär­jes­tö­kump­pa­nia kehit­tä­mään täl­laista työmallia.

Asiakastyön lisäksi yhteis­työ on tär­keä osa työtä. Uskonnolla tai ideo­lo­gialla perus­tel­tu­jen väki­val­tais­ten teko­jen ehkäi­syssä tar­vi­taan laa­jaa viran­omais­ten ja mui­den jär­jes­tö­jen yhteistyötä.

– Olemme yksi tekijä tässä kokonaisuudessa.

Radinetin Exit-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja ratkaisukeskeisille työtavoille.

Ihminen voi muuttua

Radinetin Exit-toi­minta perus­tuu vapaa­eh­toi­suu­teen, luot­ta­muk­sel­li­suu­teen ja rat­kai­su­kes­kei­sille työ­ta­voille. Väkivaltaisesta ääria­jat­te­lusta ja toi­min­nasta voi irtaantua.

– Ihmiskäsityksemme on muu­tok­seen kyke­nevä ja kehit­tyvä yksilö, joka pys­tyy otta­maan vas­tuun siitä, mitä teh­nyt, Jani Kaisto sanoo.

Väkivaltaiseen radi­ka­li­soi­tu­mi­seen liit­tyy mys­tiik­kaa, joka herät­tää ammat­ti­lai­sis­sa­kin vah­voja tun­teita. Tämä voi vai­keut­taa koh­taa­mista ja työskentelyä.

– Haluamme siksi tuoda esille, että ääri­liik­keistä irtau­tu­jien tuki on var­sin arkista aut­ta­mis­työtä, jossa ensiksi saa­te­taan perus­asioita kun­toon sosi­aa­li­työn ja ‑ohjauk­sen keinoin.

Usein asiak­kaat tar­vit­se­vat asun­non ja toi­meen­tu­lon. He tar­vit­se­vat tukea sosi­aa­lis­ten suh­tei­den hoi­ta­mi­seen ja arjen hallintaan.

– Näitä asioita jär­jes­te­lemme yhdessä perus­pal­ve­lui­den työn­te­ki­jöi­den kanssa. Osa meille tul­leista asiak­kaista on tul­lut aute­tuksi näillä palveluilla.

Terapeuttista muutostyötä

Terapeuttisessa muu­tos­työssä hyö­dyn­ne­tään väki­val­ta­työstä saa­tua osaa­mista ja menetelmiä.

– Asiakkaamme ovat mie­les­tään olleet mukana ääri­liik­keissä hyvästä syystä. He ker­to­vat siitä, miten ovat saa­neet ystä­viä ja teke­mistä vapaa-ajalle. Toiminta tun­tui mie­lek­käältä, ker­too Kaisto.

– Meille tule­vat ihmi­set ovat moti­voi­tu­neita muu­tok­seen. He koke­vat, että toi­minta väki­val­tai­sissa ääri­liik­keissä on heille hai­tal­lista eikä jäse­nyys lopul­ta­kaan takaa sel­laista hyvää elä­mää, jota he tahtoisivat.

Terapeuttisessa työs­ken­te­lyssä etsi­tään reit­tejä, jotta siir­ty­mi­nen olisi mah­dol­li­nen ja uskot­tava vaihtoehto.

– Autamme ihmi­siä löy­tä­mään sopusoin­nun men­neen ja tule­van välille, käsit­te­le­mään ris­ti­rii­tai­sia tun­teita, katu­musta ja häpeää.

Toivo on kes­kei­sessä osassa työtä. Monelta asiak­kaalta se puut­tuu. Heillä on heikko luot­ta­mus yhteis­kun­taa koh­taan ja koh­taa­mat­to­muu­den kokemuksia.

– Siksi on tär­keää vah­vis­taa kuul­luksi tule­mista ja osal­li­suutta, jotta paluu van­haan ei enää tunnu parem­malta vaihtoehdolta.

Helena Jaakkola