Vuolle Setlementin Radinet-hankkeessa (2016–2019) kehitetään järjestöpohjaista, valtakunnallista Exit-toimintamallia radikalisoituneille ihmisille, jotka haluavat irtaantua väkivaltaisesta ääriajattelusta ja toiminnasta, kertoo Jani Kaisto.

 

Radinetin asi­akkai­ta ovat sekä uskon­nol­lisen ide­olo­gian että ääri­oikeis­to­laisen ja ääri­vasem­mis­to­laisen poli­it­tisen ide­olo­gian kaut­ta radikalisoituneet ihmiset. He koke­vat, että äärili­ik­keessä olo on heille haitallista ja halu­a­vat elää erossa väki­val­las­ta.

– Me tuemme siir­tymistä, jot­ta tas­apain­oinen ja tur­valli­nen elämä olisi mah­dol­lista, ker­too han­kkeen pro­jek­tipääl­likkö Jani Kaisto.

Toimin­nas­sa on tähän men­nessä ollut asi­akkai­ta 42. Iältään he ovat 16−58-vuotiaita. Val­taosa asi­akkaista on miehiä.

– Työsken­te­len han­kkeessa pro­jek­tipääl­likkönä. Min­ul­la on sosi­aal­i­työn­tek­i­jän ja psykoter­apeutin koulu­tus. Työ­taus­tani on jär­jestö­jen väki­val­tatyössä. Olen työsken­nel­lyt myös vas­taan­ot­tokeskuk­sen johta­jana. Toimip­is­teeni on Oulus­sa.

Han­kkeen pro­jek­tiko­or­di­naat­tori Ous­sama Yous­fi on Helsingis­sä. Radinet on toimin­ut puo­len­toista vuo­den ajan ja saa rahoituk­sen­sa Steal­ta.

– Han­ke aloitet­ti­in sisämin­is­ter­iön aloit­teesta, kun se etsi jär­jestökump­pa­nia kehit­tämään täl­laista työ­mallia.

Asi­akastyön lisäk­si yhteistyö on tärkeä osa työtä. Uskon­nol­la tai ide­olo­gial­la perustel­tu­jen väki­val­tais­ten teko­jen ehkäisyssä tarvi­taan laa­jaa vira­nomais­ten ja muiden jär­jestö­jen yhteistyötä.

– Olemme yksi tek­i­jä tässä kokon­aisu­udessa.

Radinetin Exit-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja ratkaisukeskeisille työtavoille.

Ihminen voi muuttua

Radinetin Exit-toim­inta perus­tuu vapaae­htoisu­u­teen, luot­ta­muk­sel­lisu­u­teen ja ratkaisukeskeisille työ­tavoille. Väki­val­tais­es­ta ääri­a­jat­telus­ta ja toimin­nas­ta voi irtaan­tua.

– Ihmiskäsi­tyk­semme on muu­tok­seen kykenevä ja kehit­tyvä yksilö, joka pystyy otta­maan vas­tu­un siitä, mitä tehnyt, Jani Kaisto sanoo.

Väki­val­taiseen radikalisoi­tu­miseen liit­tyy mys­ti­ikkaa, joka herät­tää ammat­ti­lai­sis­sakin vahvo­ja tun­tei­ta. Tämä voi vaikeut­taa kohtaamista ja työsken­te­lyä.

– Halu­amme sik­si tuo­da esille, että äärili­ikkeistä irtau­tu­jien tuki on varsin ark­ista aut­tamistyötä, jos­sa ensik­si saate­taan perusasioi­ta kun­toon sosi­aal­i­työn ja ‑ohjauk­sen keinoin.

Usein asi­akkaat tarvit­se­vat asun­non ja toimeen­tu­lon. He tarvit­se­vat tukea sosi­aal­is­ten suhtei­den hoita­miseen ja arjen hallintaan.

– Näitä asioi­ta jär­jestelemme yhdessä perus­palvelu­iden työn­tek­i­jöi­den kanssa. Osa meille tulleista asi­akkaista on tul­lut aute­tuk­si näil­lä palveluil­la.

Terapeuttista muutostyötä

Ter­apeut­tises­sa muu­tostyössä hyö­dyn­netään väki­val­tatyöstä saat­ua osaamista ja menetelmiä.

– Asi­akkaamme ovat mielestään olleet mukana äärili­ikkeis­sä hyvästä syys­tä. He ker­to­vat siitä, miten ovat saa­neet ystäviä ja tekemistä vapaa-ajalle. Toim­inta tun­tui mielekkäältä, ker­too Kaisto.

– Meille tule­vat ihmiset ovat motivoitunei­ta muu­tok­seen. He koke­vat, että toim­inta väki­val­tai­sis­sa äärili­ikkeis­sä on heille haitallista eikä jäsenyys lop­ul­takaan takaa sel­l­aista hyvää elämää, jota he tah­toisi­vat.

Ter­apeut­tises­sa työsken­telyssä etsitään reit­te­jä, jot­ta siir­tymi­nen olisi mah­dolli­nen ja uskot­ta­va vai­h­toe­hto.

– Autamme ihmisiä löytämään sopu­soin­nun men­neen ja tule­van välille, käsit­telemään ris­tiri­itaisia tun­tei­ta, katu­mus­ta ja häpeää.

Toi­vo on keskeisessä osas­sa työtä. Mon­elta asi­akkaal­ta se puut­tuu. Heil­lä on heikko luot­ta­mus yhteiskun­taa kohtaan ja kohtaa­mat­to­muu­den koke­muk­sia.

– Sik­si on tärkeää vahvis­taa kuul­luk­si tulemista ja osal­lisu­ut­ta, jot­ta paluu van­haan ei enää tun­nu parem­mal­ta vai­h­toe­hdol­ta.

Hele­na Jaakko­la