Vuolle Setle­mentin Radinet-hankkeessa (2016 – 2019) kehitetään järjes­tö­poh­jaista, valta­kun­nal­lista Exit-toimin­ta­mallia radika­li­soi­tu­neille ihmisille, jotka haluavat irtaantua väkival­tai­sesta ääria­jat­te­lusta ja toimin­nasta, kertoo Jani Kaisto.

 

Radinetin asiak­kaita ovat sekä uskon­nol­lisen ideologian että äärioi­keis­to­laisen ja ääriva­sem­mis­to­laisen poliit­tisen ideologian kautta radika­li­soi­tuneet ihmiset. He kokevat, että ääriliik­keessä olo on heille haital­lista ja haluavat elää erossa väkivallasta.

– Me tuemme siirty­mistä, jotta tasapai­noinen ja turval­linen elämä olisi mahdol­lista, kertoo hankkeen projek­ti­pääl­likkö Jani Kaisto.

Toimin­nassa on tähän mennessä ollut asiak­kaita 42. Iältään he ovat 16−58-vuotiaita. Valtaosa asiak­kaista on miehiä.

– Työsken­telen hankkeessa projek­ti­pääl­likkönä. Minulla on sosiaa­li­työn­te­kijän ja psyko­te­ra­peutin koulutus. Työtaustani on järjes­töjen väkival­ta­työssä. Olen työsken­nellyt myös vastaan­ot­to­kes­kuksen johtajana. Toimi­pis­teeni on Oulussa.

Hankkeen projek­ti­koor­di­naattori Oussama Yousfi on Helsin­gissä. Radinet on toiminut puolen­toista vuoden ajan ja saa rahoi­tuk­sensa Stealta.

– Hanke aloitettiin sisämi­nis­teriön aloit­teesta, kun se etsi järjes­tö­kump­pania kehit­tämään tällaista työmallia.

Asiakastyön lisäksi yhteistyö on tärkeä osa työtä. Uskon­nolla tai ideolo­gialla perus­tel­tujen väkival­taisten tekojen ehkäi­syssä tarvitaan laajaa viran­omaisten ja muiden järjes­töjen yhteistyötä.

– Olemme yksi tekijä tässä kokonaisuudessa.

Radinetin Exit-toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen ja ratkaisukeskeisille työtavoille.

Ihminen voi muuttua

Radinetin Exit-toiminta perustuu vapaa­eh­toi­suuteen, luotta­muk­sel­li­suuteen ja ratkai­su­kes­kei­sille työta­voille. Väkival­tai­sesta ääria­jat­te­lusta ja toimin­nasta voi irtaantua.

– Ihmis­kä­si­tyk­semme on muutokseen kykenevä ja kehittyvä yksilö, joka pystyy ottamaan vastuun siitä, mitä tehnyt, Jani Kaisto sanoo.

Väkival­taiseen radika­li­soi­tu­miseen liittyy mystiikkaa, joka herättää ammat­ti­lai­sis­sakin vahvoja tunteita. Tämä voi vaikeuttaa kohtaa­mista ja työskentelyä.

– Haluamme siksi tuoda esille, että ääriliik­keistä irtau­tujien tuki on varsin arkista autta­mis­työtä, jossa ensiksi saatetaan perus­asioita kuntoon sosiaa­lityön ja -ohjauksen keinoin.

Usein asiakkaat tarvit­sevat asunnon ja toimeen­tulon. He tarvit­sevat tukea sosiaa­listen suhteiden hoita­miseen ja arjen hallintaan.

– Näitä asioita järjes­te­lemme yhdessä perus­pal­ve­luiden työnte­ki­jöiden kanssa. Osa meille tulleista asiak­kaista on tullut autetuksi näillä palveluilla.

Terapeut­tista muutostyötä

Terapeut­ti­sessa muutos­työssä hyödyn­netään väkival­ta­työstä saatua osaamista ja menetelmiä.

– Asiak­kaamme ovat mielestään olleet mukana ääriliik­keissä hyvästä syystä. He kertovat siitä, miten ovat saaneet ystäviä ja tekemistä vapaa-ajalle. Toiminta tuntui mielek­käältä, kertoo Kaisto.

– Meille tulevat ihmiset ovat motivoi­tu­neita muutokseen. He kokevat, että toiminta väkival­tai­sissa ääriliik­keissä on heille haital­lista eikä jäsenyys lopul­takaan takaa sellaista hyvää elämää, jota he tahtoisivat.

Terapeut­ti­sessa työsken­te­lyssä etsitään reittejä, jotta siirty­minen olisi mahdol­linen ja uskottava vaihtoehto.

– Autamme ihmisiä löytämään sopusoinnun menneen ja tulevan välille, käsit­te­lemään risti­rii­taisia tunteita, katumusta ja häpeää.

Toivo on keskei­sessä osassa työtä. Monelta asiak­kaalta se puuttuu. Heillä on heikko luottamus yhteis­kuntaa kohtaan ja kohtaa­mat­to­muuden kokemuksia.

– Siksi on tärkeää vahvistaa kuulluksi tulemista ja osalli­suutta, jotta paluu vanhaan ei enää tunnu parem­malta vaihtoehdolta.

Helena Jaakkola