Välillä sitä unohtaa, että kaikki eivät näe maailmaa samalla tavalla kuin me sosiaalialan korkeakoulutetut.
Päätoimittaja Kaisa Yliruokanen.
Kuva: Veikko Somerpuro
Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole hajuakaan siitä pahoinvoinnin ja toisaalta myös selviytymisen määrästä, mitä elämän kirjoon mahtuu.
Toisaalta meillä ei ehkä ole tarkkaa hahmotusta esimerkiksi metsäteollisuuden uhkista tai käsivarsikirurgian uusimmista suuntauksista.
Nuorempana tähän tuli törmättyä useammin, kun herkistyin paasaamaan Ylioppilastalon illan hämärässä jostain yhteiskuntapoliittisesta kysymyksestä.
Nyt 20 vuotta myöhemmin, sitä on oppinut, että kaikki eivät ole äärikiinnostuneita samoista asioista. On ihan ok vain rupatella niitä näitä. Erityisesti leikkipuistoissa on varsin turvallista pysyä tavallisissa äiti- ja iskäjutuissa.
Ajan saatossa oma ystäväpiiri on muotoutunut suurimmaksi osaksi ihmisistä, joiden kanssa voi paasata, päivitellä ja olla myös turvallisesti eri mieltä niin, että korvissa suhisee.
Olemme tekemisissä liian suurten asioiden kanssa, jotta niistä voisi vaieta.
Silti elämääni mahtuu onneksi myös iso joukko ihmisiä, joiden maailma on kauniimpi kuin minun. Se pitää kiinni normaalissa. On voimauttavaa olla tekemisissä erilaista työtä tekevien ihmisten kanssa, jotka eivät hahmota maailmaa sosiaalitieteilijän perspektiivistä.
Edelleenkään en pääse irti siitä ajatuksesta, että tehtävämme on kertoa, jos joku ei ymmärrä. Olemme tekemisissä liian suurten asioiden kanssa, jotta niistä voisi vaieta.
Puhumiseen velvoittaa myös lainsäädäntö ja ammattietiikka.
Sukulaiset ja kaverit voi jättää rauhaan, mutta suuri yleisö ansaitsee tietää. Ja he myös haluavat tietää.
Vaikka metsäteollisuus ei olisi se kaikkien juttu, sosiaaliset kysymykset kiinnostavat ja osuvat usein myös omalle kohdalle ainakin lähipiirissä. Suurimmalla osalla meistä on vanhempia, lapsia, alkoholisoitunut sukulainen ja masentunut ystävä.
Tärkeintä tieto on poliitikoille. Ilman sitä he eivät voi edes halutessaan tehdä viisaita päätöksiä.
Kerrotaan siis alasta yhdessä. Aloittaa voi vaikka mielipidekirjoituksella tai liittymällä Twitteriin.
Puhutaan, koska se kiinnostaa.
Kaisa Yliruokanen
