Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäki

Tal­ent­ian puheen­jo­hta­ja Tero Ris­timä­ki kom­men­toi yhteiskun­taa sosi­aalis­es­ta näkökul­mas­ta. Seu­raa tai pyy­dä kaverik­si, niin tiedät enem­män!
Face­book
Twit­ter

On väitet­ty, että las­ten­suo­jelu vaaran­tuu sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilölain myötä. Täl­lainen puhe on absur­dia. Ammat­ti­henkilölain tavoite on nimeno­maan paran­taa asi­akas­tur­val­lisu­ut­ta. Las­ten­suo­jelun laatu­un vaikut­taa merkit­tävästi se, että lastensuo­jelutyötä tekevät jatkos­sa tehtävään riit­tävän koulu­tuk­sen saa­neet henkilöt.

Sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilölakia puo­lus­te­taan nyt päät­täväis­es­ti. Eri­tyisen ilah­dut­tavaa on, että las­ten­suo­jelukent­tä osal­lis­tuu keskustelu­un akti­ivis­es­ti. Sosi­aal­i­työn­tek­i­jät ovat aktivoituneet myös sosi­aalises­sa medi­as­sa.

On tietysti tarpeen, että las­ten­suo­jelun epäko­h­dat ja asi­akas­tur­val­lisu­ut­ta vaaran­ta­vat seikat tule­vat jul­ki. Julk­i­tuomiseen tar­joaa työvä­li­neen sosi­aal­i­huolto­lain 48 §, jon­ka mukaan työn­tek­i­jän tulee ilmoit­taa työssään havait­semis­taan epäko­hdista esimiehelleen.

Sosi­aalialan ammat­ti­lainen voi myös käyt­tää sanan­va­paut­taan ja tuo­da asia julk­isu­u­teen, jos epäko­hdal­la on laa­jem­paa merk­i­tys­tä. Tal­en­ti­as­sa on tiedos­sa, ettei työn­tek­i­jöi­den osal­lis­tu­mista epäko­hdista käytävään julkiseen keskustelu­un aina kat­so­ta hyväl­lä.

Tulemme puo­lus­ta­maan sosi­aalialan sanan­va­paut­ta ja annet­tua velvol­lisu­ut­ta puut­tua epäko­hti­in. Pain­os­tus ei saa vaien­taa sosi­aal­i­huol­lon ammat­ti­henkilöitä.

Olen tuskas­tunut siitä, että konkreet­tiset toimen­piteet las­ten­suo­jelun tilanteen paran­tamisek­si puut­tuvat edelleen. Ohjel­mat ja han­kkeet eivät yksin ratkaise las­ten­suo­jelun tilan­net­ta. On puu­tut­ta­va työn­tek­i­jöi­den työolo­suhteisi­in, vai­h­tu­vu­u­teen, palkkauk­seen ja koulu­tus­määri­in.

Kos­ka kun­nat eivät omae­htois­es­ti toi­mi, esitän, että las­ten­suo­jelun asi­akastyön mitoi­tus ote­taan osak­si lain­säädän­töä. Vai­h­tu­vu­us las­ten­suo­jelus­sa osoit­taa, että alal­la on työn­tek­i­jöitä, mut­ta he eivät pysy vaa­tivis­sa tehtävis­sä. Merkit­tävä koro­tus palkkoi­hin tuo var­masti lail­lis­tet­tu­ja sosi­aal­i­työn­tek­i­jöitä las­ten­suo­jelun tehtävi­in.

Vai­h­tu­vu­u­teen puut­tumi­nen paran­taa myös las­ten­suo­jelun laat­ua. Jot­ta lap­si uskaltaa puhua vaikeista asioista, on hänen pystyt­tävä luot­ta­maan las­ten­suo­jelun työn­tek­i­jään. Luot­ta­mus ei syn­ny, jos oma työn­tek­i­jä vai­h­tuu jatku­vasti.

Sosi­aal­i­työn aloi­tu­s­paikko­ja yliopis­tois­sa tulisi myös lisätä, ja sosi­aal­i­työn aineopin­not suorit­taneille sovel­tuvan korkeak­oulu­tutkin­non suorit­taneille tulisi tar­jo­ta jous­tavampi mah­dol­lisu­us pätevöi­tyä sosi­aal­i­työn­tek­i­jäk­si.

Tero Ris­timä­ki