Ammattiastmatutkimuksiin kuuluu useamman viikon PEF-työpaikkaseuranta. Jos työntekijä on sairastunut vakavasti kosteus- ja homevaurioisissa tiloissa, voi hänen pitkäaikainen palauttamisensa sinne puhalluskokeita varten olla mahdotonta ja jopa vaarallista.

 

 

Ammat­tiast­ma­tut­ki­muk­sissa suo­si­tel­laan PEF-seu­ran­ta­jak­soksi 3–4 viik­koa. Se on Turun yli­opis­ton työ­ter­veys­huol­lon ja ympä­ris­tö­lää­ke­tie­teen pro­fes­so­rin Tuula Putuk­sen mie­lestä koh­tuu­ton vaa­ti­mus hyvin sai­raalle ja her­kästi oirei­le­valle ast­maa­ti­kolle, joka kyke­nee vii­py­mään altis­ta­vissa tiloissa hädin tus­kin kol­mea tuntia.

– Oireilu voi muut­tua niin rajuksi, että mit­tauk­sella hae­tun työ- ja vapaa-ajan väli­sen eron havait­se­mi­nen käy mah­dot­to­maksi. Poti­las voi pää­tyä pahim­massa tapauk­sessa jopa sai­raa­la­hoi­toon, toteaa Putus.

PEF-mit­ta­riin sään­nöl­li­sin välia­join puhal­ta­malla pääs­tään arvioi­maan ulos­hen­gi­tyk­sen huip­pu­vir­taus­no­peutta. Työn­te­ki­jän pitää olla ”sopi­van lie­västi sai­ras”, jotta hän saa ammattitautidiagnoosin.

– Riit­tävä altis­tu­mi­nen ja näyttö eivät ole aina maa­lais­jär­jellä ymmär­ret­tä­vissä. Ammatti­astmalle ei ole ole­massa eril­li­siä kos­teus­vau­rio­mik­ro­bien raja-arvoja, sanoo Putus.

Diag­noosi on mah­dol­li­nen, jos käsillä on riit­tä­vän laaja-alai­nen kos­teus­vau­rio, riit­tä­vän suu­ret pitoi­suu­det sisäil­massa ja riit­tä­vän pit­kään kes­tä­nyt altis­tu­mi­nen. Mik­ro­bien esiin­ty­mi­sen on oltava ilmayh­tey­dessä työn­te­ki­jän työ­ti­loi­hin. Kyseessä on sopi­muk­sen­va­rai­nen asia. Työ­ter­veys­lai­tok­sen kokoama asian­tun­ti­ja­ryhmä tekee pää­tök­sen tapauskohtaisesti.

– Diag­noo­sia hake­vat käy­vät läpi kovan seu­lan. Vain pieni osa heistä läpäi­see sen. Laissa vaa­di­taan tau­din toden­nä­köistä ja pää­asial­lista yhteyttä työ­hön. Ast­man koh­dalla rima on nos­tettu hyvin kor­kealle, toteaa Putus.

Hänen mie­les­tään PEF-seu­ranta on mit­ta­ri­na­kin kar­kea. Hän ehdot­taa kokeil­ta­vaksi tar­koi­tuk­seen toista keuh­ko­jen tila­vuutta ja ilman vir­tausta keuh­ko­put­kissa sel­vit­tä­vää puhal­lus­koetta, spi­ro­met­riaa. Sillä saa­daan kiinni mui­ta­kin homeen aiheut­ta­mia sai­rauk­sia ast­man lisäksi. Mit­tauk­seen saat­taisi riit­tää pari päi­vää viik­ko­jen sijasta.

Oikeusturvassa aukko

Ammat­ti­jär­jestö Talen­tian neuvot­telupäällikön Tuo­mas Hyy­ti­sen mukaan sosi­aa­lia­lan työn­te­ki­jöi­den kes­kuu­dessa on ammat­ti­tau­ti­diag­noo­sia haet­taessa kyse lähes pel­käs­tään sisäil­maon­gel­mien aiheut­ta­masta astmasta.

Hyy­ti­nen ker­too tapauk­sesta, missä sosiaali­alan työn­te­kijä oli sai­ras­tu­nut edel­li­sellä työ­pai­kal­laan sisäil­maon­gel­mien takia ast­maan. Ammat­ti­tau­ti­tut­ki­muk­sia var­ten työn­te­ki­jän olisi pitä­nyt palata van­halle työ­pai­kal­leen seu­ran­ta­jak­solle. Tähän hän ei voi­nut ter­vey­den­ti­lansa takia ryh­tyä ja luo­pui diag­noo­sin hakemisesta.

Ammattiastmadiagnoosia hakevat käyvät läpi kovan seulan.

– Olemme näissä tut­ki­muk­sissa ehkä liian sidot­tuja PEF-seu­ran­nan tulok­siin. Jos altis­tu­mi­sessa on toden­nä­köi­nen ter­veys­riski, seu­ran­taan pai­nos­ta­mi­sessa voi olla kyse jon­kin­lai­sesta oikeus­tur­van aukosta, Hyy­ti­nen pohtii.

Talen­tian työ­elä­mä­asioi­den pääl­likkö Marjo Varsa on Hyy­ti­sen kanssa samaa mieltä. Työ­nan­ta­jalla on laki­sää­tei­nen vel­vol­li­suus huo­leh­tia työ­olo­suh­tei­den ter­veel­li­syy­destä ja tur­val­li­suu­desta. Sai­ras­tu­neelta työn­te­ki­jältä on koh­tuu­tonta edel­lyt­tää paluuta olo­suh­tei­siin, jotka voi­vat hei­ken­tää enti­ses­tään hänen terveydentilaansa.

– Kun tie­dämme ihmi­sen psyy­ken voi­van vai­kut­taa somaat­ti­siin oirei­siin ja päin­vas­toin, niin täl­lai­sella menet­te­lyllä ei ole kui­ten­kaan mah­dol­lista kos­kaan saa­vut­taa abso­luut­tista totuutta, Varsa arvioi.

Vielä 2000-luvun alussa kor­vaus­käy­tän­nössä kos­teus­vau­rio­mik­ro­bial­tis­tuk­seen liit­ty­vän ammat­tiast­man totea­mi­seksi edel­ly­tet­tiin pää­sään­töi­sesti posi­tii­vista keuh­koal­tis­tus­koetta. Poti­las altis­tet­tiin eri­lais­ten homei­den vaikutukselle.

Altis­tus­ko­keet herät­ti­vät arvos­te­lua edus­kun­nassa saakka. Monet poti­laista uskoi­vat ter­vey­den­ti­lansa hei­ken­ty­neen pysy­västi kokei­siin osal­lis­tu­mi­sen jäl­keen. Homeal­tis­tus­ko­keista luo­vut­tiin vuonna 2009.

Asiaa poh­ti­maan oli tuol­loin koottu asian­tuntijatyöryhmä. Siinä oli­vat edus­tet­tuina sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön lisäksi muun muassa työ­mark­ki­naos­a­puo­let ja Työterveyslaitos.

– Työ­ryhmä asetti kosteus­vaurioon liit­ty­välle ammatti­astmalle diag­nos­ti­set kri­tee­rit, joita on diag­nos­tii­kassa nou­da­tettu nyt kym­me­nen vuotta, sanoo Työterveys­laitoksen työ­ter­vey­den yksi­kön joh­taja, yli­lää­käri Eva Helas­koski.

Näi­hin kri­tee­rei­hin kuu­luu myös PEF-työ­paik­ka­seu­ranta, jonka tar­koi­tuk­sena on osoit­taa ast­ma­oi­rei­den yhteys työ­hön. Helas­kos­ken mukaan 3–4 vii­kon seu­ran­ta­jakso on opti­maa­li­nen, jotta mukaan saa­daan riit­tä­västi vapaajaksoja.

– Vähän riip­puu sii­tä­kin, miten työ ryt­mit­tyy. PEF-seu­ranta on tar­koi­tuk­seen paras käsillä oleva keino, hän mainitsee.

Kosteusvaurioihin liittyvän ammattiastman diagnoosi erikoissairaanhoidossa

  1. Mer­kit­tä­vän altis­tu­mi­sen osoit­ta­mi­nen raken­nus­tek­nis­ten sel­vi­tys­ten ja mik­ro­bi­näyt­tei­den avulla.
  2. Oireet ja nii­den ajoit­tu­mi­nen sopi­vat ammat­tiast­maan, oirei­den alka­mi­nen sopii ajal­li­sesti altis­tu­mi­seen, oireet hel­pot­tu­vat kotona ja loma-aikoina, pahen­tu­vat työssä.
  3. Astma on todettu Käypä hoito ‑suo­si­tuk­sen mukaisesti.
  4. PEF-työ­paik­ka­seu­ran­nan avulla osoi­te­taan yhteys ast­ma­oi­rei­den ja työn välillä.
  5. Pois­sul­je­taan, ettei sai­rau­delle ole muuta pää­asial­lista syytä.
    (Sisäilma ja ter­veys ‑sel­vi­tys 2019, SisäNyt)
Liinaa ei opastettu PEF-tutkimuksissa

Ammat­tiast­man oirei­siin kuu­lu­vat työ­päi­viin liit­tyvä puus­kit­tai­nen yskä, sit­keän liman eri­tys keuh­koista ja hen­ge­nah­dis­tus. Oireet voi­vat ilmaan­tua heti altis­tu­mi­sen yhteydessä.

Vii­väs­ty­neessä ast­ma­reak­tiossa oireet saat­ta­vat tulla vasta työ­päi­vän jäl­keen, jol­loin syy-yhteys työ­hön on vai­keam­min havaittavissa.

Poti­laalle saat­taa ajan mit­taan kehit­tyä pysyvä, eri­lai­sille ärsyk­keille epäs­pe­si­fi­sesti rea­goiva astma. Siinä vai­heessa ammat­tiast­man sel­vit­tely on usein hankalaa.

Liina, jonka hen­ki­löl­li­syyttä emme voi pal­jas­taa, aloitti kau­pun­gin las­ten­suo­je­lussa sosi­aa­lioh­jaa­jana ja opis­ke­lee par­hail­laan sosi­aa­li­työn­te­ki­jäksi työn ohella. Hän sai­ras­tui ast­maan työs­ken­nel­ty­ään tiloissa, joissa todet­tiin myö­hem­min mik­ro­beille ja muille ilman epä­puh­tauk­sille altis­ta­via sisäilmaongelmia.

Olemme tutkimuksissa ehkä liian sidottuja PEF-seurannan tuloksiin.

Pari vuotta ensim­mäis­ten oirei­den ilmes­ty­mi­sen jäl­keen Liina pääsi ammat­ti­tau­ti­sel­vi­tyk­seen työ­lää­ke­tie­teen polikli­ni­kalle. Myö­hem­min Työ­ter­veys­lai­tok­sen asian­tuntijaryhmä totesi tut­kit­ta­van sai­ras­tu­neen ast­maan kos­teus­vau­rio­mik­ro­beille altis­tu­mi­sen jäl­keen. PEF-seu­ranta oli lausun­non mukaan ollut kui­ten­kin tek­ni­sesti puut­teel­lista, eikä ammat­tiast­maan sopi­vaa löy­döstä voitu todeta.

– En saa­nut PEF-tut­ki­muk­siin mitään ohjausta. En tien­nyt vii­tear­voista mitään. Toi­men­ku­vani takia en ollut koko ajan siinä raken­nuk­sessa, missä niitä oireita eni­ten tuli, Liina kertoo.

Liina työs­ken­teli per­he­ryh­mässä, kau­pun­gin­ta­lolla, koti­käyn­neillä ja ver­kos­to­ta­paa­mi­sissa puhal­taen eri pai­koissa päi­vit­täin. Puhal­ta­mi­nen sat­tui hänen keuh­koi­hinsa niin pal­jon, ettei hän pys­ty­nyt usein­kaan vie­mään sitä lop­puun asti.

– Arvoi­hin tuli pal­jon heit­toja. Työ­pis­teen vaih­tu­mi­nen esti oirei­den yhdis­tä­mi­sen rakennukseen.

Lii­nalle diag­no­soi­tiin ammat­ti­tau­ti­sel­vi­tyk­sissä ”mää­rit­te­le­mä­tön astma” ja ”työ­pe­räi­nen altis­tu­mi­nen muille ilman ­epä­puh­tauk­sille”. Lausun­nossa mai­nit­tiin myös huono hoitotasapaino.

Lii­nan työ­pai­kalla oli mui­ta­kin selit­tä­mät­tö­mistä oireista kär­si­viä työn­te­ki­jöitä. Sisäil­ma­tut­ki­mus­ten ja työ­ter­veys­lää­kä­rin keho­tuk­sen jäl­keen tapah­tui muutto väistötiloihin.

Lii­nan astma paheni. Asia­kas­käyn­neillä hän saat­toi menet­tää äänensä ja saada mui­ta­kin oireita esi­mer­kiksi huo­non ilman­vaih­don vuoksi. Toi­men­ku­vaa muu­tet­tiin vas­taa­maan sosi­aa­li­työn­te­ki­jän työ­teh­tä­viä, jotta asia­kas­käyn­neiltä väl­tyt­täi­siin. Liina siir­tyi uuteen työ­pis­tee­seen. Pian tässä uudis­ra­ken­nuk­ses­sa­kin todet­tiin sisäilmaongelmia.

Sisäilmasta johtuva astma todetaan harvoin ammattitaudiksi

Työ­ta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­lain mukaan ammat­ti­tauti on sai­raus, joka on toden­nä­köi­sesti pää­asial­li­sesti aiheu­tu­nut työn­teon yhtey­dessä esiin­ty­västä fysi­kaa­li­sesta, kemial­li­sesta tai bio­lo­gi­sesta tekijästä.

Run­sas kol­man­nes ammat­ti­tau­tie­päi­lyistä vah­vis­te­taan ammat­ti­tau­deiksi. Vuonna 2015 työi­käi­sille (15–64-vuotiaat) kir­jat­tiin 1 189 vah­vis­tet­tua ammat­ti­tau­tia koko­nais­mää­rän ollessa 1 614.

Viime vuo­sina kos­teus­vau­rioi­hin liit­ty­vää ammat­tiast­maa on epäilty työ­pe­räis­ten sairauk­sien rekis­te­rin mukaan noin 300 ihmi­sellä vuo­sit­tain, joista 8 pro­sen­tilla on todettu ammat­tiastma. Vuo­desta 2011 läh­tien on maas­samme kor­vattu täl­lai­sia ammat­tiast­moja 16–21 tapausta vuosittain.

Ast­man ja hen­gi­tys­tie­oi­rei­den yhtey­destä kos­teus­vau­rioi­hin on näyt­töä. Kyseessä on kui­ten­kin moni­te­ki­jäi­nen sai­raus. Näin ollen kos­teus­vau­rioi­den aiheut­ta­maa ammat­tiast­maa ei ole lää­ke­tie­teel­li­sin kei­noin mah­dol­lista erot­taa muusta astmasta.

– On eri­lai­sia työ­hön liit­ty­viä sai­rauk­sia, jotka pahe­ne­vat työssä. Ammat­ti­tauti on spe­sifi lää­ke­tie­teel­lis-juri­di­nen käsite, Eva Helas­koski toteaa.

Työn pahen­ta­massa ast­massa esi­mer­kiksi työ­pai­kan pölyt, käryt, voi­mak­kaat hajut, läm­pö­ti­lan vaih­te­lut tai fyy­si­nen rasi­tus voi­vat pahen­taa poti­laan ast­maa ja vai­keut­taa työssä pär­jää­mistä. Tätä sai­rautta ei kor­vata ammattitautina.

– Kun tut­ki­muk­siin hakeu­tu­vista vain pie­nellä osalla tode­taan ammat­tiastma, on sel­vää, että koe­taan pet­ty­myk­siä ja epä­oi­keu­den­mu­kai­suu­den tun­teita, Helas­koski pahoittelee.

– Ammat­ti­tau­ti­diag­noo­sin saa­mi­nen ei kui­ten­kaan rat­kaise ongel­maa, oirei­den vai­ku­tusta työ­hön. Mei­dän pitäisi koh­dis­taa voi­ma­va­roja näi­den oirei­le­vien ihmis­ten aut­ta­mi­seen, hei­dän työ­ky­kynsä ja sel­viy­ty­mi­sensä tukemiseen.

Lii­nan ter­veys romahti vuo­den kulut­tua kiel­tei­sestä ammat­ti­tau­ti­pää­tök­sestä. Hänessä oli todettu moni­ke­mi­kaa­li­herk­kyys. Hän ei kyen­nyt enää sie­tä­mään mitään tuok­suja tai hajus­teita. Ei haju­ve­siä, pesu- ja huuhtelu­aineita, tupa­kan­sa­vua, pako­kaa­sua, ei edes kir­jas­ton kirjoja.

Liina ei voi­nut käydä ystä­vil­lään kylässä. Lap­suu­den­ko­din ovi sul­keu­tui häneltä. Etä­työ­jak­soilla ja pitem­millä vapailla oireet vähän rauhoittuivat.

Lii­nan hakiessa amma­til­lista kun­tou­tusta työ­ter­veys­lää­käri totesi B‑lausunnossaan työ­elä­ke­va­kuut­ta­jalle, että hakija oli oirei­lu­herk­kyy­den takia kyke­ne­mä­tön sosi­aa­lioh­jaa­jan työ­hön. Keva tyr­mäsi hakemuksen.

Pahimman nöyryytyksen Liina koki, kun hänet ohjattiin psykiatrisiin tutkimuksiin.

– Ilmoi­tet­tiin, että olen työ­ky­kyi­nen teh­tä­vääni käyt­tä­mällä ast­ma­lääk­keitä ja hen­gi­tys­suo­jai­mia. Kysyin esi­mie­hel­täni, saanko mennä töi­hin las­ten­suo­je­lun koti­käyn­neille moot­to­roi­dun hen­gi­tys­suo­jai­men kanssa. Se kiellettiin.

Eva Helas­koski toteaa, että sosi­aa­lia­lan työn­te­ki­jän uudel­leen­kou­lu­tus ammat­tiast­man totea­mi­sen jäl­keen ei yleensä ole ensi­si­jai­nen, koska ongel­mien ei voida kat­soa liit­ty­vän suo­raan ammat­tiin tai työ­teh­tä­viin. Rat­kai­suksi on etsit­tävä sel­lai­set työ­ti­lat, joissa on hyvä sisäilma.

– Jos puhumme lei­pu­rista, joka her­kis­tyy veh­nä­jau­hoille eikä sen takia pysty toi­mi­maan lei­pu­rina, niin sil­loin uudel­leen­kou­lu­tus voi olla perus­teltu rat­kaisu, Helas­koski tarkentaa.

Oma kokemus ja tutkittu tieto eivät kohtaa

Kan­sa­lai­set koke­vat sisäil­maan liit­ty­vät ter­veys­ris­kit usein suu­rem­pina ja vaka­vam­pina kuin mitä ne tut­ki­mus­tie­don perus­teella ovat. Tämä käy ilmi THL:n Kan­sal­li­sesta sisäil­ma­kar­toi­tuk­sesta (2019).

Tut­ki­mus­tie­don mukaan vain pieni osa kosteusvau­rioista on niin vaka­via, että ne lisää­vät ris­kiä sai­ras­tua ast­maan. Kyse­lyyn vas­tan­neista kui­ten­kin rei­lusti yli puo­let koki vähäi­sen­kin vau­rion ole­van vakava riski terveydelle.

Kar­toi­tuk­sessa tuo­tiin esiin oirei­lun yksi­löl­li­syys. Sii­hen vai­kut­ta­vat sisäil­man epä­puh­tauk­sien lisäksi lukui­sat muut sei­kat. Niitä voi­vat olla muun muassa ihmi­sen ikä ja ter­vey­den­tila sekä tilo­jen viihtyisyys.

Kes­kei­seksi sisäil­ma­oi­reista käy­dyssä kes­kus­te­lussa on nous­sut toi­min­nal­li­siin häi­riöi­hin luo­ki­teltu uusi oire­diag­noosi ympä­ris­tö­herk­kyys. ­Sosi­aali- ja terveys­ministeriö on mää­ri­tel­lyt tänä vuonna toi­min­nal­li­sille häi­riöille yhte­näi­set val­ta­kun­nal­li­set kii­reet­tö­män hoi­don perusteet.

Työ­ter­veys­lai­tok­sen verk­ko­si­vuilla ker­ro­taan kes­kus­her­mos­ton vai­kut­ta­van toi­min­nal­lis­ten oirei­den ja häi­riöi­den syn­tyyn. Oireilu­herkkyydessä oireet ovat todel­li­sia ja voi­vat liit­tyä esi­mer­kiksi uupu­muk­seen, eri­lai­siin kipui­hin, hen­gi­tys- ja sydä­noi­rei­siin. Aivoissa syn­tyy jat­ku­vasti tie­dos­ta­ma­tonta tul­kin­taa, joka ohjaa kehon reaktioita.

Kehon reak­tiot voi­vat olla voi­mak­kaita. Sitä seu­raa­vassa kier­teessä oireet syn­nyt­tä­vät lisää oireita. Tämä voi näkyä myös ast­man oirei­den pahenemisena.

– Ympä­ris­tö­herk­kyys selit­tää osan tilan­teista sil­loin, kun sisäil­maon­gel­mat on kor­jattu ja oireilu jat­kuu, Helas­koski muistuttaa.

Jos oireis­ton perus­teella syn­tyy epäily ast­masta, tulee ast­ma­tut­ki­muk­set suo­rit­taa. Toi­min­nal­lis­ten häi­riöi­den diag­nos­ti­sointi perus­tuu niille tyy­pil­lis­ten piir­tei­den totea­mi­seen, ei laboratorio‑, kuvan­ta­mis- tai mui­hin tut­ki­muk­siin. Hoi­dossa kes­ki­ty­tään oireita yllä­pi­tä­vien teki­jöi­den vähen­tä­mi­seen ja toi­min­ta­ky­vyn palauttamiseen.

– Lää­kä­rin tulee antaa asian­mu­kai­nen infor­maa­tio oirei­den vaa­rat­to­muu­desta ja toi­min­nal­li­sesta luon­teesta. Psy­ko­lo­gin anta­maa ohjausta ja tukea voi­daan myös käyttää.

HUS aloitti toi­min­nal­lis­ten häi­riöi­den polikli­ni­kan toi­min­nan viime keväänä. Se koor­di­noi häi­riöistä kär­si­vien poti­lai­den hoi­toa ja kun­tou­tusta, tut­kii hoi­to­muo­toja ja poti­las­ryh­män ennus­tetta kou­lut­taen mui­ta­kin tervey­denhuollon toi­mi­joita. Vas­taa­vaa toi­min­taa on viriä­mässä muu­al­la­kin maassa.

Ter­vey­den ja hyvin­voin­nin lai­tok­sen väes­tö­tut­ki­muk­sessa (FinTerveys2017) joka kuu­des 25–64-vuotias vas­taaja koki saa­neensa oireita työ­paik­kansa sisäil­masta vii­mei­sen 12 kuu­kau­den aikana. Sisäil­ma­oi­reita koki saa­neensa työ­pai­kal­laan joka vii­des nai­nen ja joka kym­me­nes mies.

Työ­ter­veys­lai­tok­sen sisäil­mas­to­ky­se­ly­ai­neis­tossa oireista ylei­sim­min rapor­toi­tiin sil­mien, nenän, hen­gi­tys­tei­den ja kur­kun oireita, väsy­mystä sekä pään ras­kautta. Oireita ja olo­suh­de­hait­toja koet­tiin eni­ten hoi­toa­lalla, seu­raa­vaksi eni­ten ope­tusa­lalla, mutta har­vem­min toi­mis­to­työssä. Hai­toista nouse­vat esiin tunk­kai­nen tai huono ilma ja riit­tä­mä­tön ilmanvaihto.

Sairastuneella kohtuuton todistustaakka

Toi­min­nal­li­siin häi­riöi­hin lukeu­tuva ympä­ris­tö­herk­kyys on jaka­nut kan­saa. Sisä­ilmaoireista kär­si­vien kes­kuu­dessa oire­diag­noosi on nähty jopa psyyk­ki­seen häi­ri­öön viit­taa­vana lei­mana, jolla pyri­tään vähät­te­le­mään ihmis­ten kokemuksia.

Jon­kin ver­ran tut­ki­muk­sel­li­nen käänne on herät­tä­nyt närää lää­kä­ri­kun­nas­sa­kin. Tuula Putuk­sen mie­lestä uusim­massa Käypä hoito ‑suo­si­tuk­sessa (2017) aiempi näyttö ter­veys­vai­ku­tus­ten syy-yhtey­destä kos­teus- ja home­vau­rio­ra­ken­nuk­siin kiis­tet­tiin. Raken­nus­ten kor­jaus­vel­kaan tart­tu­mi­sen sijasta ongel­maa on läh­detty psy­ko­lo­gi­soi­maan ilman riit­tä­vän vakuut­ta­vaa tie­teel­listä näyttöä.

– Kun han­ka­lan poti­laan oirei­lua ei ymmär­retä, hänen kaikki vai­vansa ja vali­tuk­sensa lai­te­taan saman oire­diag­noo­sin pii­riin. Pahinta on, ettei diag­noo­sin saa­neita tut­kita kun­nolla, Putus puuskahtaa.

Sisäilmaoireista sairastuneet hakevat ammattitautidiagnoosia, jotta saisivat lääkkeet ilmaiseksi.

Home- ja sisäil­ma­po­ti­laille lan­ge­te­taan koh­tuu­ton todis­tus­taakka. Heitä koh­del­laan ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mässä eri tavalla kuin eräitä muita työ­pe­räi­siä sai­rauk­sia sai­ras­ta­via. Kuu­lo­vau­rioi­sella voi olla melu­työ, mutta sen lisäksi hän saat­taa vapaa-aika­naan kuun­nella kor­va­kuu­lok­keilla hevi­musiik­kia ja har­ras­taa vielä ammuntaa.

– Silti kat­so­taan, että hänen amma­til­li­nen melual­tis­tu­mi­sensa on toden­nä­köi­sesti pää­asial­li­sesti aiheut­ta­nut kuu­lo­vau­rion ja pää­dy­tään ammattitautidiagnoosiin.

Ylei­sin syy, miksi sisäil­ma­oi­reista sai­ras­tu­neet hake­vat ammat­ti­tau­ti­diag­noo­sia, on mah­dol­li­suus saada lääk­keet ilmai­seksi. Jos ei pysty jat­ka­maan työs­sään, niin kysee­seen voi tulla amma­til­li­nen kun­tou­tus tai muu kun­tout­tava työ­toi­minta. Vakuu­tus­yh­tiö on haku­pro­ses­sissa kes­kei­sessä roo­lissa, sillä vain sen myön­tä­män mak­susi­tou­muk­sen tur­vin tut­ki­muk­set voi­daan aloit­taa. Ammat­ti­tau­ti­ta­pauk­sessa työansion­menetys kor­va­taan päi­vä­ra­halla, tapaturma­eläkkeellä tai kuntoutusrahalla.

Liina haki diag­noo­sia saa­dak­seen oikeutta. Hän halusi kuulla, että kai­ken kär­si­myk­sen ja huo­non koh­te­lun jäl­keen hänelle myön­net­täi­siin sai­rau­den aiheu­tu­neen työstä. Niin ei käy­nyt. Pahim­man nöy­ryy­tyk­sen Liina koki, kun hänet ohjat­tiin psy­kiat­ri­siin tutkimuksiin.

– Piti sul­kea pois se, etten ole kuvi­tel­lut kaik­kea. Psy­kiat­rian yli­lää­käri antoi minulle lausun­nol­laan ter­veen pape­rit, Liina kertoo.

Liina on sai­rau­tensa vuoksi jou­tu­nut pitä­mään sai­raus­lo­mia, mutta Kela myönsi sai­raus­päi­vä­ra­hoja vain ast­man pahe­ne­mis­vai­heessa kuu­den vii­kon ajan­jak­solle. Suu­rim­masta osasta vuo­sien aikana syn­ty­neistä sai­raan­hoito- ja tut­ki­mus­ku­luista sekä ansion­me­ne­tyk­sistä hän ei ole saa­nut kor­vauk­sia, mikä on kiris­tä­nyt hänen per­heensä taloutta.

Saa­dak­seen itsensä kun­toon Liina jäi parin vuo­den opin­to­va­paalle. Kun hän pys­tyi vält­tä­mään altis­tu­mista epä­ter­veelle sisäil­malle, vointi parani niin pal­jon, että hän kykeni pala­maan töi­hin. Nyt sosi­aa­li­huol­lon puo­lelle ja toi­sen­lai­siin tehtäviin.

Läh­teet

Lampi, Jussi & Sal­mela, Anniina ym. (2019) Kan­sal­li­nen sisäil­ma­kar­toi­tus 2018: käsi­tyk­set sisäil­maan liit­ty­vistä ter­veys­vai­ku­tuk­sista. THL. http://urn.fi/URN:ISBN:978–952-343–412‑7.

Nord­man, Hen­rik & Uitti, Jukka ym. (2007) Kos­teus­vau­rio­mik­ro­bien aiheut­ta­mien sai­rauk­sien tut­ki­mi­nen. Suo­men Lää­kä­ri­lehti 9/2007, 911–918.

Putus, Tuula (2017) Home ja ter­veys. Kos­teus­vau­rio­ho­mei­den, hii­vo­jen ja säde­sien­ten esiin­ty­mi­nen sekä ter­veys­hai­tat. Suo­men Ympä­ristö- ja Ter­vey­sa­lan Kus­tan­nus Oy.

Raken­ne­tun omai­suu­den tila. ROTI 2019 ‑raportti. Suo­men Raken­nusin­si­nöö­rien Liitto.

Sal­mela, Anniina & Täh­ti­nen, Katja ym. (2019) Sisäilma ja ter­veys: kehi­tys, nyky­ti­lanne, seu­ranta ja ver­tailu eri mai­den sekä jul­ki­sen ja yksi­tyi­sen sek­to­rin välillä. Val­tio­neu­vos­ton sel­vi­tys- ja tut­ki­mus­toi­min­nan jul­kai­susarja 2019:59.

Sosi­aa­li­turva ammat­ti­tau­tia epäil­täessä 1.1.2016 voi­maan tul­leen uuden työ­ta­pa­turma- ja ammat­ti­tau­ti­lain 459/2015 mukai­sesti (2019) Työterveyslaitos.

Kunnissa eniten ammattiastmaepäilyjä

Loka­kuussa jul­kais­tussa Sisäilma ja ter­veys ‑sel­vi­tyk­sessä (Sisä­Nyt) on jao­teltu Työ­ter­veys­lai­tok­sen työ­lää­ke­tie­teen polikli­ni­kalla 2011–2017 tut­ki­tut, kos­teus­vau­rioon liit­ty­vät ammat­tiast­mae­päi­lyt työ­nan­ta­jan mukaan.

Kai­kista mukana olleista 815 epäi­ly­ta­pauk­sesta (suluissa tode­tut ammat­tiast­mat) oli val­tio­työ­pai­kalta 54 (4), kun­ta­työ­pai­kalta 483 (81) ja yksi­tyi­seltä sek­to­rilta 182 (32).

Hen­ki­lös­tö­mää­riin suh­teu­tet­tuna kunta-alalla oli yli kaksi ker­taa enem­män tapauk­sia kuin val­tiolla ja lähes yhdek­sän ker­taa enem­män kuin yksi­tyi­sellä sek­to­rilla. Jul­ki­sen sek­to­rin ylie­dus­tuk­seen voi olla kaksi seli­tystä. Kun­tien ja val­tion työ­pai­koilla raken­nus­kanta on huo­nom­massa kun­nossa tai siellä ollaan aktii­vi­sem­pia sisäil­ma­oi­reis­ton tunnistamisessa.

Mer­kit­tä­viä sisäil­maon­gel­mia esiin­tyy kun­tien omis­ta­missa perus­kou­luissa ja lukioissa 18, päi­vä­ko­deissa 11, sosi­aali- ja ter­veys­toi­men raken­nuk­sissa 13, toi­mis­to­ra­ken­nuk­sissa 14, lii­kun­ta­ti­loissa 5 ja muissa kun­nan pal­ve­lu­ti­loissa 8 pro­sen­tissa raken­nus­tyyp­pien kokonaisneliömäärästä.

Raken­ne­tun omai­suu­den tila ROTI 2019 ‑rapor­tin mukaan kun­tien pal­ve­lu­ra­ken­nus­kan­nassa kor­jaus­vaje on toi­min­nal­li­set tar­peet ja laa­tu­vaa­ti­muk­set huo­mioi­den 16,5 mil­jar­dia euroa.

THL:n koor­di­noima Kan­sal­li­nen sisäilma ja ‑ter­veys ‑ohjelma toteut­taa osal­taan STM:n toi­mia Ter­veet tilat 2028 ‑ohjel­massa. Jäl­kim­mäi­sen ohjel­man tavoit­teena on ter­veh­dyt­tää jul­ki­set raken­nuk­set ja tehos­taa sisäil­masta oirei­le­vien hoi­toa ja kuntoutusta.

Kym­men­vuo­ti­sen ohjel­ma­kau­den aikana pyri­tään vakiin­nut­ta­maan kiin­teis­tön­pi­toon toi­min­ta­tapa, jossa raken­nus­ten kunto, käyt­tö­tar­koi­tuk­seensa sopi­vuus ja käyt­tä­jien koke­muk­set tar­kis­te­taan ja arvioi­daan säännöllisesti.