Liikaa töitä. Liikaa vastuuta. Liikaa kiirettä. Asiakas­suhteet ovat vaativia ja tunteel­li­sesti voimak­kaita. En saa tukea kolle­goiltani. Enkä saa tukea esimieheltäni.

 

Tällaiset ajatukset kertovat psyko­so­si­aa­li­sesta kuormi­tuk­sesta. Tuttuja kaikille toisinaan, mutta jatkuvina ja liian suurena määränä työn psyko­so­si­aa­liset kuormi­tus­te­kijät voivat vaarantaa terveyden. Jos jaksa­minen on vähissä, tilan­teeseen on syytä hakea apua. Miten?

Aivan ensiksi asia on otettava puheeksi lähie­si­miehen kanssa. Työtur­val­li­suuslain mukaan työnan­ta­jalla on velvol­lisuus ryhtyä toimen­pi­teisiin saatuaan tiedon työnte­kijän kuormit­tuvan terveyttään vaaran­ta­valla tavalla työssään. Jos irtisa­no­misen pelossa tai muusta syystä ei halua kääntyä esimiehen puoleen, kannattaa ottaa yhteys työpaikan työsuo­je­lu­val­tuu­tettuun tai työterveyshuoltoon.

Jos asia yhä tuntuu kaikuvan kuuroille korville, on mahdol­lista soittaa ammat­ti­jär­jestö Talen­tiaan tai jopa aluehal­lin­to­vi­raston työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jille: työpai­kalla voi olla syytä tehdä työsuojelutarkastus.

– Työsuo­je­lu­vi­ran­omai­sella on puhelin­päi­vystys, johon voi soittaa. Yhtey­de­notot ovat aina luotta­muk­sel­lisia, Etelä-Suomen aluevi­raston työsuo­je­lu­tar­kastaja Auli Arkko-Liekari kertoo.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin, kun hän saanut tiedon kuormituksesta, joka vaarantaa työntekijän terveyden.

– Tarkastus voi toki lahtea asiakas­aloit­tees­takin, mutta pääosin valvomme työpaikkoja pitkä­jän­teisen suunni­telman mukai­sesti viran­omais­aloit­tei­sesti. Vuosina 2014 ja 2015 Etelä-Suomen työsuo­jelun vastuu­alueen sosiaali- ja tervey­salan tiimi on kohden­tanut valvontaa lasten­suo­jeluun ja aikuissosiaalityöhön.

Mitä tarkas­tuk­sessa tapahtuu?

Työsuo­je­lu­tar­kas­tuksen rooli on tarkasti määri­telty työsuo­jelun valvontalaissa.

– Tehtä­vämme on valvoa, että työnantaja on tunnis­tanut ja arvioinut työpaikan psyko­so­si­aa­liset kuormitus tekijät, tehnyt tarvit­tavia toimen­pi­teitä niiden hallit­se­mi­seksi ja seuraa toimen­pi­teitten riittä­vyyttä, Arkko-Liekari summaa.

Tarkas­tus­käyn­nillä tarkas­tajat valvovat, että työpai­kalla on toimivat käytännöt psyko­so­si­aa­listen kuormi­tus­te­ki­jöiden aiheut­taman vaaran välttä­mi­seksi. Yhtenä tarkas­tajien apuvä­li­neenä on työyh­tei­sölle etukäteen tehtävä Valmeri-työolo­suh­de­kysely. Valmeri on monikoh­tainen vastaus­hetken työolo­suh­teita kartoittava kysely­lomake, jossa on oma lokeronsa psyko­so­si­aa­lisen kuormi­tuksen kokemuksille.

– Valmeri on osoit­tau­tunut luotet­ta­vaksi valvonnan välineeksi. Sen tulokset ovat yleensä erittäin yhtenevät tarkas­tus­käyn­nillä tehdyn kokonai­sar­vioinnin ja työter­veys­huollon näkemysten kanssa.

Vastuu mahdol­listen puutteiden korjaa­mi­sesta on työnan­ta­jalla, Arkko-Liekari muistuttaa.

– Oma tuntumani on vahvasti se, että viimeistään tarkas­tuksen jälkeen työnan­tajat tekevät lähes aina kovas­tikin töitä sen eteen, että henkinen ja fyysinen hyvin­vointi työpai­kalla paranee.

Jos työnantaja ei ole noudat­tanut hänelle lainmu­kaisia velvol­li­suuk­siaan, tarkastaja antaa työnan­ta­jalle toimin­taohjeen tai vakavampien puutteiden kohdalla kehotuksen selvittää keinoja vähentää haital­lista työnkuormitusta.

– Huolel­li­sesti tehty psyko­so­si­aa­listen kuormitus tekijöiden arviointi auttaa työnan­tajaa tunnis­tamaan ne työn kuormitus tekijät, joihin toimen­pi­teitä tulee kohdistaa. Usein kyse on henki­lös­tö­re­surssien varmis­ta­mi­sesta, työpro­sessien selkiyt­tä­mi­sestä, työn suunnit­te­lusta ja mitoi­tuk­sesta sekä esimiestyön kehittämisestä.

Tapaus Kouvola

Vuonna 2013 Kouvolan sosiaa­li­toimen työnte­kijät olivat yhtey­dessä Talen­tiaan huoles­tut­tuaan psyko­so­si­aa­lisen kuormi­tuksen kasvusta työssään. Kuormit­tavuus oli kasvanut varsinkin Kouvo­lassa toteu­tet­tujen lomau­tusten jälkeen ja siksi, että haettuja lisäre­sursseja ei tunnuttu saavan riittävän nopeasti avuksi.

– Vuonna 2013 miellä täällä lasten­suojelun avohoi­dossa, jossa kuormitus oli kovinta, yhdellä sosiaa­li­työn­te­ki­jällä saattoi olla jopa 60 – 80 asiak­kuutta, Kouvolan sosiaa­li­toimen lasten­suojelun johtava sosiaa­li­työn­tekijä Päivi Äärynen kertoo.

Etelä-Suomen vastuu­alueen työsuo­je­lu­tar­kas­ta­jilla oli, kuten sanottua, jo päätetty valta­kun­nal­li­sesta työsuo­je­lu­tar­kas­tusten tekemi­sestä lasten­suo­jeluun ja aikuissosiaalityöhön.

Kouvolan tilan­teesta tiedon saatuaan aluehal­lin­to­vi­rasto aikaisti sinne päätettyä tarkas­tusa­jan­kohtaa. Tarkas­tuk­sessa työn psyko­so­si­aa­liset kuormitus tekijät osoit­tau­tuivat haital­li­seksi. Työn tekemiseen kunnolla ja turval­li­sesti ei ollut riittä­västi aikaa ja kelpoisten työnte­ki­jöiden määrä oli vahainen, mikä lisäsi pätevien työpainetta.

Työsuo­je­lu­tar­kastaja velvoitti Kouvolan kaupungin ryhtymään toimen­pi­teisiin kuormi­tuksen vähen­tä­mi­seksi. Tällä hetkellä Kouvolan tilanne on jo huomat­ta­vasti parempi, Päivi Äärynen iloitsee.

– Olemme saaneet lasten­suojelun avohuoltoon kahden viime vuoden aikana kaksi uutta sosiaa­li­työn­te­kijän vakanssia ja yhden sisäi­sellä siirrolla. Sen ansiosta asiak­kuuksien määrä on saatu laskemaan noin 45:een työnte­kijää kohden. Myös kelpoisten määrä on onnis­tuttu nostamaan vahai­sesta hyvälle tasolle.

Lisaksi kouvo­la­laiset aloit­tivat viime vuonna omassa koko lasten­suojelun katta­vassa piirissään työn kehittämishankkeen.

– Hankkeen puitteissa olemme ryhtyneet yhtenäis­tämään työkäy­tän­tö­jämme ja organi­soimaan toimis­totyön rutii­ne­jamme uusiksi. Uskon vahvasti, että näillä uudis­tuk­silla saamme kohden­nettua lisää aikaa olennaiseen – asiakas työhön.

 

Tapio Ollikainen