Ulkomaisen tutkinnon perusteella myönnetty ammattinimikkeen käyttöoikeus ei välttämättä heltiä helpolla.

 

 

Puheissa suo­ma­lai­sille työ­mark­ki­noille kai­va­taan kou­lu­tet­tua ulko­maista työ­voi­maa, mutta käy­tän­nössä kyn­nys voi tut­kin­non hyväk­sy­mistä hake­valle nousta korkealle.

Ulkomailla suo­ri­te­tun sosiaali­alan tut­kin­non hyväk­sy­mi­nen Suomessa voi haki­jasta tun­tua var­sin kivi­seltä polulta. Sosiaalihuollon ammat­ti­hen­ki­lönä työs­ken­te­le­mi­nen Suomessa edel­lyt­tää Valviran myön­tä­mää amma­tin­har­joit­ta­mi­soi­keutta tai ammat­ti­ni­mik­keen käyt­tö­oi­keutta. Valvira myön­tää hake­muk­sesta amma­tin­har­joit­ta­mi­soi­keuk­sia ja nimi­ke­suo­jauk­sia myös ulko­mais­ten tut­kin­to­jen perusteella.

Saksalainen Marlene Furian (29) ja slo­va­kia­lai­nen Simoneta Csóková (28) haki­vat ja vas­ti­kään sai­vat­kin Valviralta sosio­no­min ammat­ti­ni­mik­keen käyttöoikeuden.

He ker­to­vat koke­muk­sis­taan, mitä vai­heita hake­muk­sen jät­tä­mi­sen ja myön­tei­sen pää­tök­sen väliin mahtui.

Tärkeä vertaistuki

Marlene Furian tuli Suomeen syk­syllä 2018 Erasmus-vaih­toon. Simoneta Csóková vuotta myö­hem­min niin ikään 2019 Erasmus-vaih­don kautta.

Furianilla oli tuore AMK-tasoi­nen sosiaali­alan tut­kinto vas­ti­kään suo­ri­tet­tuna koti­maas­saan, Csókoválla tuore sosiaali­alan tut­kinto yli­opis­tosta Slovakiasta. Furian täy­densi opin­to­jaan mais­te­rin­tut­kin­nolla Åbo Akademissa.

Csóková työs­ken­teli Helsingissä kus­tan­ta­mo­har­joit­te­li­jana. Toisensa he tapa­si­vat syk­syllä 2020 Porvoossa puo­len vuo­den kotou­tu­mis­kurs­silla. Kummallakin oli vahva moti­vaa­tio oppia suo­mea. Kieliopinnoistaan he puhu­vat innostuneesti.

– Suomen opis­kelu meni meiltä hyvin, Simoneta Csóková sanoo.

Siitä läh­tien on ystä­vyys kan­ta­nut. Erityisesti vii­mei­sen vuo­den ajan on ystä­vän ver­tais­tuki ollut tärkeää.

Furian jätti hake­muk­sensa Valviralle tam­mi­kuussa 2021, Csóková omansa tam­mi­kuussa 2022.

Hakemusta var­ten he toi­mit­ti­vat muun muassa auk­to­ri­soi­dun kie­len­kään­tä­jän kään­tä­mät tut­kin­to­to­dis­tuk­set liit­tei­neen sekä muut työ- ja lisäkoulutustodistukset.

Myös koti­maassa tut­kin­non myön­tä­neeltä oppi­lai­tok­selta tar­vit­tiin sel­vi­tys tut­kin­non kurs­sien osaa­mis­ta­voit­teista, sisäl­löistä ja tun­ti­mää­ristä sekä har­joit­te­lu­jen toi­min­taym­pä­ris­töistä ja teh­tä­vistä. Valvira voi pyytä haki­jalta myös todis­tuk­sen suo­men tai ruot­sin kie­len taidosta.

Päätöksen asiassa tekee Valvira pyy­det­ty­ään suo­ma­lai­selta oppi­lai­tok­selta asian­tun­ti­ja­lausun­non haki­jan ammattipätevyydestä.

Erilaisia vaihtoehtoja

Vastausta hake­muk­seensa Marlene Furian sai odot­taa puoli vuotta. Simoneta Csóková sai omansa parissa kuukaudessa.

Furianin Valviralta saama kuu­le­mis­kirje poh­jau­tui Diakonia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun anta­maan lausun­toon. Kuulemiskirjeessä ja myö­hem­min tul­leessa saman sisäl­töi­sessä ehdol­li­sessa tun­nus­ta­mis­pää­tök­sessä esi­tet­tiin kaksi vaih­toeh­toa, joilla hän voisi täy­den­tää sak­sa­lai­sen sosiaali­alan tut­kin­tonsa vas­taa­maan suomalaista.

– Tunne pää­töstä lukiessa oli muser­tava. Molemmat vaih­toeh­dot tun­tui­vat koh­tuut­to­milta, Furian sanoo.

Yksi vaih­toehto oli yhteensä kah­den vuo­den mit­tai­nen sopeu­tu­mi­saika, jota koski nippu eri­lai­sia mää­räyk­siä. Sopeutuminen sisälsi kolme kah­dek­san kuu­kau­den jak­soa eri työ­pai­koissa. Työpaikat olisi etsit­tävä itse ja hyväk­sy­tet­tävä Valviralla.

Kelpoisuuskoe oli asiallinen.

Sopeutumispaikkojen hake­mi­nen ja Valviralta pää­tös­ten saa­mi­nen olisi vie­nyt aikaa, joten ammat­ti­ni­mik­keen saa­mi­nen olisi voi­nut viedä useita vuo­sia. Samassa ajassa olisi opis­kel­lut sosio­no­min tut­kin­non uudes­taan Suomessa.

Valviralta Csókoválle tul­lut pää­tös poh­jasi Metropolia AMK:n lausun­toon ja hänelle tar­jottu sopeu­tu­mi­saika mää­ri­tel­tiin puo­len vuo­den työjaksoksi.

Nyt jäl­ki­kä­teen Furian ja Csóková poh­ti­vat oli­siko sopeu­tu­mis­paik­koja löy­ty­nyt? Olisiko työ­paik­ko­jen sosio­no­meilla aikaa oman työnsä ohella ollut seu­rata, val­voa ja ohjata heitä sekä antaa teh­tä­vän­ku­vaus, lausun­not ja arviot suo­riu­tu­mi­sesta sopeu­tu­mi­sa­jan pää­tyt­tyä, kuten Valviran pää­tök­sessä määrittelee?

Sopeutumisajan pal­kasta Valviran pää­tök­sessä ker­rot­tiin sovit­ta­van työ­nan­ta­jan kanssa. Furianilla ja Csókoválla oli vahva käsi­tys, että sopeu­tu­mis­jakso ei aina­kaan olisi ollut työ­eh­to­so­pi­mus­ten mukaista palkkatyötä.

Erilaiset kelpoisuuskokeet

Kelpoisuuskoe oli toi­nen kuu­le­mis­kir­jeissä esi­tetty vaih­toehto. Kumpikin sai lausun­non anta­neelta ammat­ti­kor­kea­kou­lulta luku­pa­ke­tin, jolla puut­teet koti­maan kou­lu­tuk­sessa täydentyvät.

Furian pää­tyi suo­rit­ta­maan kel­poi­suus­ko­keen kolme kir­jal­lista koetta ja teke­mään noin 30 läh­teen poh­jalta lukupäiväkirjat.

Kelpoisuuskoe koh­dis­tui sosiaali­alan lain­sää­dän­töön, pal­ve­lui­hin ja ammat­tie­tiik­kaan, sosiaali­alan työ­hön aikuis­ten, ikään­ty­vien sekä van­hus­ten parissa sekä lap­sen suo­je­luun, las­ten­suo­je­lu­työ­hön ja vam­mais­työ­hön. Osa artik­ke­leista oli ruotsinkielisiä.

Jokaisesta kir­jal­li­sesta kokeesta Furian mak­soi Diakille 350 euroa. Kahdeksan kym­me­nestä artik­ke­lista oli Furianille tut­tua asiaa. Olihan tas­kussa jo koti­maassa suo­ri­tettu saman alan tutkinto.

– Toki jou­kossa oli myös arvo­kasta tie­toa. Lainsäädäntö ja pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen oli­vat ehdot­to­masti tar­peel­li­sia. Kielitaito ja ammat­ti­sa­nasto kehit­tyi­vät myös.

Ammatillisesti hän ei koke­nut saa­neensa luku-ura­kasta paljoakaan.

– Mielestäni Saksassa suo­rit­ta­mani tut­kinto oli saman­lai­nen, mutta se ei ollut suo­ma­lai­nen, hän tiivistää.

Saksassa AMK-tasoi­nen sosiaali­alan tut­kinto antaa päte­vyy­den sekä sosio­no­min, että sosi­aa­li­työn­te­ki­jän teh­tä­viin. Furian har­mit­te­lee, ettei voi­nut samassa pro­ses­sissa saada myös oikeutta työs­ken­nellä sosi­aa­li­työn­te­ki­jänä Suomessa.

Csókoválle riitti yhden kel­poi­suus­ko­keen suo­rit­ta­mi­nen. Sen sisältö koos­tui suo­ma­lai­sen pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ja sosi­aa­li­lain­sää­dän­nön sisäl­löistä. Käytännössä hän suo­ritti kokeen palau­te­kes­kus­te­luna ja koki oman kel­poi­suus­ko­keensa myön­tei­senä osana ammat­ti­ni­mik­keen laillistamisprosessia.

– Minulle kel­poi­suus­koe oli asial­li­nen. Se oli hyö­dyl­li­nen ja käsit­teli aiheita, joita tar­vi­taan sosiaali­alan ammat­ti­lai­sena. Minun ei tar­vin­nut käsi­tellä tar­peet­to­mia asioita, vain aiheita, joissa oli puut­teita, kuten Suomen sosiaali­alan laki, sosi­aa­li­pal­ve­lut ja sekä sote-uudis­tus. Testi oli täy­del­li­nen osoit­ta­maan, onko minulla tai­toja ja tie­toja työs­ken­nellä Suomessa sosiaali­alan ammattilaisena.

Etukäteen hän kui­ten­kin ker­too jän­nit­tä­neensä Valviran pää­töstä, jonka sisältö lopulta yllätti hänet täysin.

– Olin yllät­ty­nyt, koska luu­lin, että Marlenen tut­kinto on lähem­pänä Suomen sosio­no­min tut­kin­to­vaa­ti­muk­sia. Minun oli eri­lai­nen. Opiskelin sosi­aa­li­pal­ve­lu­jen hal­lin­toa. Pelkäsin, etten edes voisi hakea Suomessa sosio­no­min tut­kin­toa. Slovakiassa meillä ei ollut opin­noissa eri­kois­tu­mi­sa­loja, hän toteaa.

Molemmat sai­vat ura­kan val­miiksi keväällä 2022, parin vii­kon sisällä toisistaan.

Iso luku-urakka

Viranomaisen kanssa asioin­nilla on hin­tansa. Furianille hake­muk­sen käsit­te­lystä tuli Valviralta 650 euron lasku, kun taas Csóková sai mak­saa 950 euroa.

Kustannukset tasoit­tui­vat hie­man, sillä Csókován kel­poi­suus­koe Metropoliassa mak­soi 250 euroa. Furianille mää­rä­tyt kolme koetta Diakissa mak­soi­vat yhteensä 1 050 euroa.

Furianilla oli onnea, koska kotou­tu­mis­kurs­sin jär­jes­täjä mak­soi hänen Valviran las­kunsa. Csókoválle ei tätä etua myön­netty, sillä hänen kurs­sinsa päät­ty­mi­sestä oli ehti­nyt kulua puoli vuotta, vaikka hän oli ajoissa var­mis­ta­nut, että tukea voi saada vielä kurs­sin pää­tyt­tyä. Oppilaitos oli kui­ten­kin unoh­ta­nut ker­toa puo­len vuo­den aikarajasta.

Luku-urakka töiden ohella oli raskas.

Työn ohella opis­kelu kel­poi­suus­koetta var­ten oli tal­ven arkea kum­mal­le­kin. Simoneta Csóková työs­ken­teli päi­vä­ko­dissa ryh­mä­avus­ta­jana, Marlene Furian ala­kou­lussa kouluavustajana.

Kesällä, kun molem­milla on käsis­sään todis­tus tut­kin­non hyväk­sy­mi­sestä, he ker­taa­vat tun­to­jaan. Luku-urakka töi­den rin­nalla ei ollut kevyt.

– Pitkän tal­ven jäl­keen olo oli jo masen­tu­nut. Sote-uudis­tusta tan­ka­tessa saat­toi illalla kym­me­neltä olla koneella auki vielä 30 ikku­naa, Csóková muistelee.

Furian myön­tää, että talvi oli ras­kas ja vai­keal­ta­kin tun­tui välillä.

– Nyt se on ohi ja voimme hen­git­tää, huo­kaa Marlene.

Nyt jäl­ki­kä­teen Simoneta Csóková ajat­te­lee saa­neensa oman tut­kin­tonsa hyväk­syt­tyä koh­tuul­li­sen helposti.

– Olen pahoil­lani Marlenen puo­lesta. Marlenen saama pää­tös ei tunnu rei­lulta, hän toteaa.

– Olen onnel­li­nen, että sait omasi hel­pom­min, sanoo puo­les­taan Marlene Simonetalle.

Molemmat näke­vät käy­tän­nön työ­elä­mässä oppi­mi­sen tär­keäksi. He poh­ti­vat, että moni asia on mah­dol­lista oppia vasta käy­tän­nössä van­hem­pien kol­le­go­jen tuella.

Loppu hyvin, kaikki hyvin

Prosessin aikana ehti kum­pi­kin kokea var­sin ikä­viä tunteita.

– Oli ras­kasta huo­mata ja kokea, että kukaan ei meitä halun­nut. Vastavalmistuneena tun­tui kur­jalta olla työ­tön, Marlene toteaa.

Keväällä 2021 Furian sai jo oman alan työtä, mutta Valviran pää­tök­sen tul­tua ei työ voi­nut jatkua.

– Nyt tun­tuu, että suo­men kieli on vah­vis­tu­nut ja sosio­no­min teh­tä­vät odot­ta­vat, Simoneta Csóková sanoo.

Kesällä löy­tyi oman alan työ­paikka vas­taan­ot­to­kes­kuk­sesta Loviisassa.

Myös Marlene Furian sai työtä omalta alalta. Hän aloitti elo­kuussa per­he­työn­te­ki­jänä yksi­tyi­sellä toi­mi­jalla Porvoossa.

Prosessin pää­tyt­tyä he miet­ti­vät, mikä vai­kutti sii­hen, että polku hake­muk­sesta ammat­ti­ni­mik­keen saa­mi­seksi muo­dos­tui heille niin eri­lai­siksi? Oliko se puh­das sat­tuma, kuka käsit­te­lee hake­muk­sen ja mistä lausunto tulee?

Furianilla jäi pääl­lim­mäi­seksi toive, että jär­jes­telmä olisi tas­a­puo­li­nen ja kaik­kia haki­joita koh­del­tai­siin samalla tavalla.

Lausunto päätöksen tukena

Sosiaali- ja ter­vey­sa­lan lupa- ja val­von­ta­vi­rasto Valvira myönsi viime vuonna yhteensä 39 sosio­no­min tai sosi­aa­li­työn­te­ki­jän ammat­tioi­keutta EU/ETA-alu­eella suo­ri­te­tun kou­lu­tuk­sen perusteella.

Yhdeksän niistä oli sosio­no­min lail­lis­tuk­sia, loput 30 sosi­aa­li­työn­te­ki­jän lail­lis­tuk­sia. Kielteisiä pää­tök­siä teh­tiin kahdeksan.

Valviran Terveys, oikeu­det ja tuo­te­tur­val­li­suus osas­ton ammat­tioi­keu­det ‑ryh­män ryh­mä­pääl­likkö Jenni Kangas ker­too, että sosio­no­mi­ha­ke­muk­siin liit­tyen Valviralle lausun­toja anta­vat ammat­ti­kor­kea­kou­luista Diak ja Metropolia. Lausuntopyyntö toi­mi­te­taan Valvirasta molem­mille oppi­lai­tok­sille, jotka sopi­vat kes­ke­nään lausun­to­jen antamisesta.

Kangas koros­taa, että viran­hal­ti­joi­den teke­mät pää­tök­set perus­tu­vat haki­jan toi­mit­ta­maan kir­jal­li­seen selvitykseen.

– Päätöksenteon tukena on AMK:n antama lausunto, mutta huo­mioon ote­taan myös Valviran rat­kai­su­käy­täntö saman tyyp­pi­sissä asioissa.

Ensimmäinen Valviran yhtey­den­otto haki­jaan on mah­dol­li­nen täy­den­nys­pyyntö, jos hake­muk­sessa on täy­den­net­tä­vää tai tar­vit­ta­via asia­kir­joja puuttuu.

– Kun asia­kir­jat on saatu asian­mu­kai­sesti kasaan, haki­jan kou­lu­tusta ja työs­ken­te­lyä kos­ke­vat asia­kir­jat lähe­te­tään lausunnolle.

Kun Valvira on saa­nut lausun­non, haki­jalle vara­taan hal­lin­to­lain mukai­sesti tilai­suus tulla kuul­luksi ja ilmaista asiasta mie­li­pi­teensä. Hakijalle lähe­te­tään kuulemiskirje.

– Hänelle ker­ro­taan samalla, min­kä­laista pää­töstä ollaan lausun­non perus­teella harkitsemassa.

Hakijan ei tar­vitse suo­rit­taa kel­poi­suus­koet­taan oppi­lai­tok­sessa, joka on anta­nut lausun­non tämän tut­kin­nosta, vaan sen voi suo­rit­taa missä tahansa oppi­lai­tok­sessa, joka jär­jes­tää kyseistä koulutusta.

Kangas ker­too, että EU/ETA-alu­eelta tul­lei­den haki­joi­den hake­mus­ten osalta on laki­sää­tei­nen kol­men kuu­kau­den käsit­te­ly­aika, joka alkaa kulua siitä, kun hakija on toi­mit­ta­nut kaikki vaa­di­tut asia­kir­jat hake­muk­sensa tueksi.

– Hakemuksen täy­den­tä­mi­seen saat­taa kulua pal­jon­kin aikaa. Se riip­puu haki­jasta. Valvira nou­dat­taa käsittelyaikoja.

Sirpa Sutinen