Pitkistä tasoittumisjaksoista voidaan yksityisellä sosiaalipalvelualalla sopia paikallisesti.

 

 

Työn­te­ki­jän kan­nat­taa tark­kaan har­kita pit­kiin tasoit­tu­mis­jak­soi­hin suos­tu­mista, sillä se voi mer­kitä huo­mat­ta­via yli­työ­kor­vaus­ten mene­tyk­siä ja työn kuor­mit­ta­vuu­den lisääntymistä.

– Sopimus tekee mah­dol­li­seksi sen, että saa­tat jou­tua teke­mään iso­ja­kin vii­koit­tai­sia työ­tun­ti­mää­riä. Esimerkiksi kesä­ai­kana viik­ko­työ­tun­nit voi­vat mennä reip­paasti yli 40 tun­nin, mutta sit­ten sydän­tal­vella jou­dut­kin teke­mään lyhyem­pää viik­koa. Näin voi käydä, kun työn­te­ki­jät pitä­vät vuo­si­lo­mi­aan ja tar­vi­taan hen­ki­lös­töä, sanoo Talentian sopi­mus­asian­tun­tija Susanna Pelander. 

Työntekijän kuu­kausi­palkka pysyy näissä tilan­teissa samana, vain ilta- ja vii­kon­lo­pun lisä­tun­tien kor­vauk­set vaih­te­le­vat. Ylityötä pit­kistä työ­vii­koista ei synny, koska työ­nan­ta­jalla on oikeus tasoit­taa työ­vuo­ro­luet­te­lon aikana ker­ty­neet yli­työt tasoit­tu­mis­jak­son aikana.

Pelander kehot­taa­kin miet­ti­mään, onko val­mis vaih­ta­maan yli­työ­kor­vauk­set vapaa­seen, jonka työ­nan­taja voi sijoit­taa miten haluaa.

– Vai toi­mi­siko sinulle parem­min se, että työ­tun­tisi tasoit­tu­vat kol­men tai kuu­den vii­kon ajalla ja työtä on kalen­te­ri­vuo­den aikana tasai­sesti? Ja jos tulee tar­vetta tehdä yli­työtä, siitä pitää sopia kans­sasi erik­seen ja se voi­daan vaih­taa vas­taa­vaan koro­tet­tuun vapaa­seen vain sovit­taessa, Pelander sanoo.

Sopimuksen tekeminen vapaaehtoista

Työnantajan ja työn­te­ki­jöi­den pitää tehdä ensin pit­kistä tasoit­tu­mis­jak­soista pai­kal­li­nen sopi­mus. Sen jäl­keen kukin työn­te­kijä päät­tää, suos­tuuko sopi­muk­seen. Sopimuksen teke­mi­nen on aina vapaaehtoista.

– Jos läh­tee mukaan pai­kal­li­seen sopi­muk­seen, kos­ke­vat sen sää­dök­set molem­pia sopi­jaos­a­puo­lia. Jos taas jät­täy­tyy pois, nou­da­te­taan liit­to­ta­solla sol­mi­tun työ­eh­to­so­pi­muk­sen sää­dök­siä, Pelander sanoo.

Samalla työ­pai­kalla voi olla työn­te­ki­jöitä, joi­den työ­suh­teen osalta nou­da­te­taan kah­den eri sopi­muk­sen sää­dök­siä. Työnantajan on koh­del­tava molem­pia yhden­ver­tai­sesti. Työnantaja ja työ­ka­ve­rit eivät saa pai­nos­taa teke­mään sopimusta.

Jos pit­kistä tasoit­tu­mis­jak­soista sovi­taan, on työ­nan­taja vel­vol­li­nen laa­ti­maan työaikasuunnitelman.

Moni ei ole kuul­lut suun­ni­tel­masta, vaikka siitä on työ­eh­to­so­pi­muk­sella mää­rätty. Suunnitelmasta on käy­tävä ilmi, miten työ­vuo­rot aset­tu­vat jak­son sisälle. Työaikasuunnitelma on teh­tävä koko jak­solle, joka voi olla jopa 51 viikkoa.

– Harmillista on kui­ten­kin se, ettei suun­ni­telma sido työ­nan­ta­jaa juuri miten­kään. Työnantaja voi siis laa­tia työ­vuo­ro­luet­te­lon täy­sin päin­vas­toin, kuin mitä työ­ai­ka­suun­ni­tel­maan on kir­jattu, Pelander muistuttaa.

Mieti hyötyjä ensin

Jäsenet otta­vat Talentiaan usein yhteyttä siitä, ettei työ­nan­taja kuun­tele pit­kän tasoi­tus­jak­son aikana työn­te­ki­jöi­den toi­veita työ­ajan tasaa­mi­sesta. Myös yli­työ­kor­vaus­ten puut­tu­mi­nen herät­tää kysymyksiä.

– Pitkiin tasoit­tu­mis­jak­so­so­pi­muk­siin on mah­dol­lista sopia yli­töi­den mak­sa­mi­sesta kun­kin työ­vuo­ro­luet­te­lon osalta. Tämä on työn­te­ki­jän kan­nalta sel­keä etu. Jos siis pää­tät alle­kir­joit­taa sopi­muk­sen, tar­kista ensin, miten siinä on sovittu ylitöistä.

Pelander kehot­taa kui­ten­kin miet­ti­mään, mitä hyö­tyä sopi­muk­sesta saa.

– Vertaan usein pit­kien tasoit­tu­mis­jak­so­jen sopi­muk­sia asun­to­lai­naan, missä asia­kas mak­saa kor­koja pan­kille, mutta pankki ei anna sinulle rahaa asun­toon. Jos et sopisi noin höl­möstä lai­na­so­pi­muk­sesta, niin miksi ihmeessä sopi­sit tasoit­tu­mis­jak­sosta, josta et itse hyödy mitään?

Johanna Merilä