Perustulokokeilua valmisteleva työryhmä esittää, että kokeilu tehdään osittaisen perustulon mallilla. Professori Olli Kankaan johtama työryhmä on verrannut ja mallintanut useita perustulon malleja ja päätyi suosittelemaan osittaista perustuloa, jossa perustulon päälle jäisi Kankaan mukaan ”kellumaan” joitakin syyperusteisia etuuksia.

 

Tällai­sia etuuk­sia olisi esi­mer­kiksi asu­mis­tuki, jolla voi­tai­siin tasoit­taa asu­mi­sen kuluja maan eri puo­lilla, säi­lyisi. Osittainen perus­tulo olisi 550–750 euroa kuu­kau­dessa. Sen sai­si­vat kaikki kokei­luun mukaan valit­ta­vat suo­ma­lai­set, täysi-ikäi­set ihmi­set. Eläkeläiset kui­ten­kin jää­vät kokei­lun ulko­puo­lelle, sillä hei­dän toi­meen­tu­lonsa tulee eläk­keistä. Opiskelijoiden mukaan otta­mi­nen kokei­luun on vielä auki.

Kokeilussa perus­tulo olisi vero­tonta tuloa. Muista ”kel­lu­vista” etuuk­sista ja palk­ka­tu­loista pitäisi mak­saa tasa­vero. Esimerkiksi 550 euron perus­tu­lon mukaan tasa­vero olisi 43 pro­sent­tia ja 750 euron perus­tu­lossa 50,5 prosenttia.
– Kun ote­taan huo­mioon vero­ton perus­tulo, hen­ki­lön koko­nais­ve­roaste pysyy kui­ten­kin melko lailla enti­sel­lään, sanoo joh­tava tut­kija Pertti Honkanen Kelan tutkimusosastosta.

Honkanen kuu­luu kokei­lua val­mis­te­le­vaan työ­ryh­mään. Keski- ja hyvä­tu­loi­silta perus­tu­lon tuoma hyöty häviää vero­tuk­sen kautta.

Kokeilu koko maassa

Perustulokokeilu jär­jes­te­tään työ­ryh­män suo­si­tuk­sen mukaan koko maassa. Jokaisessa kokei­lu­kun­nassa on ver­rok­ki­ryhmä, joka muis­tut­taa mah­dol­li­sim­man tark­kaan kokei­lussa mukana ole­vaa ryhmää.

– Niin voimme pois­taa tulok­sista suh­dan­ne­vai­ku­tuk­set ja muut pai­kal­li­sista syistä joh­tu­vat vai­ku­tuk­set. Saamme tie­tää, mitä kokei­lu­ryh­mälle olisi tapah­tu­nut ilman perus­tu­loa, sanoo joh­tava eko­no­misti Kari Hämäläinen Valtion talou­del­li­sesta tut­ki­mus­kes­kuk­sesta VATT:stä.
Sen lisäksi kokei­luun voi­daan sisäl­lyt­tää joi­ta­kin alu­eel­li­sia ryhmiä.

– Niiden kautta voi­daan saada tar­kem­paa tie­toa siitä, miten perus­tulo vai­kut­taa työ­mark­ki­noi­hin ja ihmis­ten työl­lis­ty­mi­seen. Kokeiluun vali­taan osal­lis­tu­jat satun­nai­so­tan­nalla, esi­mer­kiksi syn­ty­mä­päi­vän perusteella.

Kokeilusta ei voi kiel­täy­tyä. Jos mukaan tulee vain ihmi­siä, jotka halua­vat perus­tu­loa, se voisi vää­ris­tää tulok­sia, Hämäläinen sanoo.

Jotta tulokset ovat tilastollisesti päteviä, perustuloa kokeilijoita pitää olla vähintään 10 000.

– Kokeilemme lisäksi eri perus­tu­lon tasoja ja tulo­ve­ro­pro­set­teja, Hämäläinen kertoo.

Perustulokokeilu kuu­luu Juha Sipilän hal­li­tuk­sen kär­ki­hank­kei­siin. Kokeilun tar­koi­tus on kan­nus­taa työ­te­koon ja paran­taa työl­lis­ty­mistä, pois­taa kan­nus­tin­louk­kuja, vähen­tää köy­hyyttä ja tasoit­taa tuloe­roja. Tavoite on myös vähen­tää byro­kra­tiaa ja yksin­ker­tais­taa sosi­aa­lie­tuus­jär­jes­tel­mää. Työryhmä jat­kaa val­mis­te­lu­työtä hallituksen
pää­tök­sen perus­teella. Tarkka sel­vi­tys vali­tusta mal­lista val­mis­tuu mar­ras­kuussa 2016, ja jou­lu­kuussa hal­li­tus tekee lopul­li­sen pää­tök­sen siitä, jär­jes­te­täänkö kokeilu. Jos sii­hen pää­dy­tään, kokeilu toteu­tuu vuo­sina 2017 ja 2018.

– Työryhmä on val­mis­tel­lut perus­tu­lon kokei­lua, ei itse perus­tu­loa. Kokeilun sisäl­löstä ja kokei­lun jär­jes­tä­mi­sestä päät­tää poliit­ti­nen koneisto, Olli Kangas painottaa.

Perustuloa val­mis­te­le­van työ­ryh­män raportti löy­tyy val­tio­neu­vos­ton kans­lian verkkosivuilta. 

Perustulo voi mullistaa kuntien palvelut

Sosiaalihuollon pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen pitää miet­tiä uudel­leen. Perustulo voi jopa vai­keut­taa kaik­kein huono-osai­sim­pien tilan­netta, arvioi eri­tyis­asian­tun­tija Ellen Vogt Kuntaliitosta.

– Perustulo muut­taisi suu­resti sen, miten sosi­aa­li­pal­ve­luja jär­jes­te­tään kunnissa.

Kuntaliitto on toi­mi­nut perus­tu­lo­ko­kei­lua val­mis­tel­leen työ­ryh­män yhteis­työ­kump­pa­nina. Se on laa­ti­nut sel­vi­tyk­sen perus­tu­lon ja perus­tu­lo­ko­kei­lun vai­ku­tuk­sista kun­tien talou­teen ja pal­ve­lui­hin. Kuntaliiton sel­vi­tys sisäl­tyy pää­osin perus­tu­loa val­mis­te­le­van työ­ryh­män raporttiin.

Kaksivuotinen kokeilu on tar­koi­tus jär­jes­tää vuo­sina 2017–2018. Perustulo vaa­tii isoa remont­tia kun­tien sosi­aa­li­työn pal­ve­lu­jär­jes­tel­mälle, jos se jos­kus ote­taan käyt­töön, Ellen Vogt sanoo.
– Se muut­taa koko logii­kan, jolla pal­ve­lu­jär­jes­tel­mämme nyt toi­mii. Perustulo vai­kut­taa kun­nan sosiaalipalveluihin
eri­tyi­sesti kahta kautta: miten asuk­kaat saa­daan ohjat­tua pal­ve­lui­hin ja miten hei­dät saa­daan moti­voi­tua käyt­tä­mään pal­ve­luja, Kuntaliiton Kunnat ja perus­tulo ‑raportti sanoo.

Nykyinen pal­ve­lu­jär­jes­telmä perus­tuu pit­kälti sii­hen, mitä etui­suuk­sia asia­kas hakee ja saa, Vogt kuvaa.Sitä kautta häntä voi­daan ohjata käyt­tä­mään muita tuki­muo­toja ja pal­ve­luja. Usein ensim­mäi­nen kon­takti asiak­kaa­seen syn­tyy, kun hän hakee sosi­aa­li­toi­men kautta talou­del­lista etuutta. Niin on eten­kin ikuissosiaalityössä.

Perustulo kaventaa ja jopa katkaisee ohjautumisväyliä sosiaalihuollon palveluihin.

Perustulostyöryhmän rapor­tin mukaan sosi­aa­li­vi­ran­omais­ten pitää käy­tän­nössä samalla kar­toit­taa, tar­vit­seeko hakija myös muita tuen ja pal­ve­lun muo­toja. Myös muilla viran­omai­silla on vel­vol­li­suus ohjata tukea tar­vit­seva hen­kilö sosi­aa­li­huol­lon asiakkaaksi.

Jos asia­kas saa perus­tu­lon suo­raan tilille, hänen ei tar­vitse olla yhtey­dessä kun­nan sosi­aa­li­huol­toon tai mui­hin­kaan viran­omai­siin. Kunta ei sil­loin tavoita kaik­kia pal­ve­luja tar­vit­se­via tai heitä ei saada käyt­tä­mään pal­ve­luja ajoissa. Ongelmat voi­vat päästä pit­källe ja asiat krii­siy­tyä ennen kuin tuen tarve tulee ilmi.

– Meidän pitää miet­tiä uudel­leen, miten tavoi­tamme tukea tar­vit­se­vat, kenellä on oikeus eri pal­ve­lui­hin tai etuuk­siin ja missä tilanteissa.

Kaikkien huono-osaisimpien tilanne voi heiketä

Ellen Vogt sanoo, että perus­tulo toden­nä­köi­sesti paran­taa monien pie­ni­tu­lois­ten talou­del­lista ase­maa. Silti se voi jois­sa­kin tilan­teissa jopa hei­ken­tää kaik­kein huono-osai­sim­pien asiak­kai­den asemaa.

Niin voi käydä, jos he eivät saa apua riit­tä­vän ajoissa. Jos asia­kas ei hal­litse esi­mer­kiksi rahan­käyt­töä, tilille tuleva perus­tulo ei ehkä pää­dy­kään vuo­kran­mak­suun. Asiakas voi jou­tua asunn­ot­to­maksi ja kun­nan krii­si­työn asiakkaaksi.
– Perustuloa saa­valta vaa­di­taan kykyä hal­lita omaa talout­taan, Vogt sanoo.

Perustulon suu­ruus rat­kai­see pal­jolti, miten pal­jon perus­tu­loon siir­ty­mi­nen vai­kut­taisi asiak­kai­den löy­tä­mi­seen ja pal­ve­lui­hin ohjaa­mi­seen, perus­tu­lo­ra­portti arvioi. Jos perus­tulo on lähellä nykyistä toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan tasoa, osa asiak­kaista ohjau­tuu edel­leen kun­tien sosi­aa­li­huol­lon asiakkaiksi.

Mitä suu­rempi perus­tulo on, sitä toden­nä­köi­sem­pää on, että asia­kas ei hae Kelasta perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea. Kunnan tie­toon ei sil­loin tule, tar­vit­seeko hän sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­luita. Samalla kas­vaa riski, että hän ei ohjaudu oikealla het­kellä sosi­aa­li­huol­lon asiakkaaksi.

Perustoimeentulon mak­sa­mi­nen siir­tyy Kelalle vuo­den 2017 alusta. Kunnille jää siir­ron jäl­keen­kin täy­den­tävä ja ennalta ehkäi­sevä toi­meen­tu­lo­tuki sekä krii­si­työ ja kii­reel­li­sen tuen anta­mi­nen jois­sa­kin tilan­teissa. Kelan ja kun­tien sosi­aa­li­huol­lon välille on kehi­tetty Kela-siir­ron val­mis­te­lussa kei­noja, joi­den avulla tieto mah­dol­li­sesti sosi­aa­li­pal­ve­luja tar­vit­se­vista hen­ki­löistä siir­tyisi kunnille.

Kuntaliiton mukaan asiak­kai­den ohjau­tu­mi­seen pitää raken­taa uusia kana­via jo, kun perus­tu­lon kokei­lua valmistellaan.
– Kokeilun aikana pitää seu­rata, miten neu­vonta ja ohjau­tu­mi­nen käy­tän­nössä onnis­tu­vat, Kuntaliitton vaatii.

Motivoinnin keinoja katoaa

Jos perus­tulo on vas­tik­kee­tonta, eikä asia­kas tar­vitse perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea, sosi­aa­li­huol­lon kei­not moti­voida ja sitout­taa aikuis­so­si­aa­li­työn asiak­kaita eri pal­ve­lui­hin vähe­ne­vät ja muut­tu­vat, perus­tu­lo­työ­ryh­män raportti tuo esiin.
Nyt moti­voin­nissa voi­daan käyt­tää talou­del­li­sia etuja. Jos asia­kas ei sitoudu sovit­tuun pal­ve­luun, seu­rauk­sena voi olla toi­meen­tu­lo­tuen ale­ne­mi­nen. Vastaavasti sen alen­ta­mi­nen voi­daan pois­taa nopeam­min, kun asia­kas tekee kai­ken sovitun.

– Sitoutuminen voi vaa­ran­tua, koska talou­del­lista väli­nettä moti­voin­nissa ei enää ole, Kuntaliitto arvioi.

Kuntaliitto koros­taa, että perus­tu­lo­ko­kei­lun aikana pitää seu­rata var­sin­kin sitä, miten sosi­aa­li­huolto onnis­tuu lap­si­per­hei­den ohjauk­sessa, neu­von­nassa ja moti­voin­nissa. Tarvitaan tie­toa siitä, vai­kut­taako perus­tulo las­ten ase­maan ja kun­nan kykyyn tar­jota ehkäi­se­viä pal­ve­luja eri­tyi­sesti kaik­kein hei­koim­massa ase­massa ole­ville lapsiperheille.

Kuntaliiton mukaan kokei­lun aikana pitää myös miet­tiä, miten sosi­aa­li­tu­kien ja ‑pal­ve­lu­jen käy­töstä saa­daan koot­tua luo­tet­ta­vaa tie­toa kun­nan ja koko yhteis­kun­nan käyt­töön. Samoin rat­kais­tava on myös kun­nan jär­jes­tä­mien etuuk­sien ja pal­ve­lu­jen suhde perustuloon.

Jaana Laitinen