Perustulokokeilua valmisteleva työryhmä esittää, että kokeilu tehdään osittaisen perustulon mallilla. Professori Olli Kankaan johtama työryhmä on verrannut ja mallintanut useita perustulon malleja ja päätyi suosittelemaan osittaista perustuloa, jossa perustulon päälle jäisi Kankaan mukaan ”kellumaan” joitakin syyperusteisia etuuksia.

 

Tällaisia etuuk­sia olisi esimerkik­si asum­is­tu­ki, jol­la voitaisi­in tasoit­taa asumisen kulu­ja maan eri puo­lil­la, säi­ly­isi. Osit­tainen perus­tu­lo olisi 550–750 euroa kuukaudessa. Sen saisi­vat kaik­ki kokeilu­un mukaan valit­ta­vat suo­ma­laiset, täysi-ikäiset ihmiset. Eläkeläiset kuitenkin jäävät kokeilun ulkop­uolelle, sil­lä hei­dän toimeen­tu­lon­sa tulee eläkkeistä. Opiske­li­joiden mukaan otta­mi­nen kokeilu­un on vielä auki.

Kokeilus­sa perus­tu­lo olisi vero­ton­ta tuloa. Muista ”kel­lu­vista” etuuk­sista ja palkkat­u­loista pitäisi mak­saa tasavero. Esimerkik­si 550 euron perus­tu­lon mukaan tasavero olisi 43 pros­ent­tia ja 750 euron perus­tu­los­sa 50,5 pros­ent­tia.
– Kun ote­taan huomioon vero­ton perus­tu­lo, henkilön kokon­aisveroaste pysyy kuitenkin melko lail­la entisel­lään, sanoo johta­va tutk­i­ja Pert­ti Honka­nen Kelan tutkimu­sosas­tos­ta.

Honka­nen kuu­luu kokeilua valmis­tel­e­vaan työryh­mään. Kes­ki- ja hyvä­tu­loisil­ta perus­tu­lon tuo­ma hyö­ty häviää vero­tuk­sen kaut­ta.

Kokeilu koko maassa

Perus­tu­lokokeilu jär­jestetään työryh­män suosi­tuk­sen mukaan koko maas­sa. Jokaises­sa kokeilukun­nas­sa on ver­rokkiryh­mä, joka muis­tut­taa mah­dol­lisim­man tarkkaan kokeilus­sa mukana ole­vaa ryh­mää.

– Niin voimme pois­taa tulok­sista suh­dan­nevaiku­tuk­set ja muut paikalli­sista syistä johtu­vat vaiku­tuk­set. Saamme tietää, mitä kokeil­uryh­mälle olisi tapah­tunut ilman perus­tu­loa, sanoo johta­va ekon­o­misti Kari Hämäläi­nen Val­tion taloudel­lis­es­ta tutkimuskeskuk­ses­ta VATT:stä.
Sen lisäk­si kokeilu­un voidaan sisäl­lyt­tää joitakin alueel­lisia ryh­miä.

– Niiden kaut­ta voidaan saa­da tarkem­paa tietoa siitä, miten perus­tu­lo vaikut­taa työ­markki­noi­hin ja ihmis­ten työl­listymiseen. Kokeilu­un val­i­taan osal­lis­tu­jat sat­un­naisotan­nal­la, esimerkik­si syn­tymäpäivän perus­teel­la.

Kokeilus­ta ei voi kieltäy­tyä. Jos mukaan tulee vain ihmisiä, jot­ka halu­a­vat perus­tu­loa, se voisi vääristää tulok­sia, Hämäläi­nen sanoo.

Jotta tulokset ovat tilastollisesti päteviä, perustuloa kokeilijoita pitää olla vähintään 10 000.

– Kokeilemme lisäk­si eri perus­tu­lon taso­ja ja tulovero­pros­et­te­ja, Hämäläi­nen ker­too.

Perus­tu­lokokeilu kuu­luu Juha Sip­ilän hal­li­tuk­sen kärk­i­hankkeisi­in. Kokeilun tarkoi­tus on kan­nus­taa työtekoon ja paran­taa työl­listymistä, pois­taa kan­nustin­loukku­ja, vähen­tää köy­hyyt­tä ja tasoit­taa tulo­ero­ja. Tavoite on myös vähen­tää byrokra­ti­aa ja yksinker­tais­taa sosi­aalietu­usjär­jestelmää. Työryh­mä jatkaa valmis­te­lu­työtä hal­li­tuk­sen
päätök­sen perus­teel­la. Tark­ka selvi­tys val­i­tus­ta mallista valmis­tuu mar­rasku­us­sa 2016, ja jouluku­us­sa hal­li­tus tekee lop­ullisen päätök­sen siitä, jär­jestetäänkö kokeilu. Jos siihen päädytään, kokeilu toteu­tuu vuosi­na 2017 ja 2018.

– Työryh­mä on valmis­tel­lut perus­tu­lon kokeilua, ei itse perus­tu­loa. Kokeilun sisäl­löstä ja kokeilun jär­jestämis­es­tä päät­tää poli­it­ti­nen koneis­to, Olli Kan­gas pain­ot­taa.

Perus­tu­loa valmis­tel­e­van työryh­män raport­ti löy­tyy val­tioneu­vos­ton kanslian verkko­sivuil­ta. 

Perustulo voi mullistaa kuntien palvelut

Sosi­aal­i­huol­lon palvelu­jen jär­jestämi­nen pitää miet­tiä uudelleen. Perus­tu­lo voi jopa vaikeut­taa kaikkein huono-osaisimpi­en tilan­net­ta, arvioi eri­ty­isas­iantun­ti­ja Ellen Vogt Kun­tali­itos­ta.

– Perus­tu­lo muut­taisi suuresti sen, miten sosi­aali­palvelu­ja jär­jestetään kun­nis­sa.

Kun­tali­it­to on toimin­ut perus­tu­lokokeilua valmis­telleen työryh­män yhteistyökump­pan­i­na. Se on laat­in­ut selvi­tyk­sen perus­tu­lon ja perus­tu­lokokeilun vaiku­tuk­sista kun­tien talouteen ja palvelui­hin. Kun­tali­iton selvi­tys sisäl­tyy pääosin perus­tu­loa valmis­tel­e­van työryh­män raport­ti­in.

Kak­sivuoti­nen kokeilu on tarkoi­tus jär­jestää vuosi­na 2017–2018. Perus­tu­lo vaatii isoa remont­tia kun­tien sosi­aal­i­työn palvelu­jär­jestelmälle, jos se joskus ote­taan käyt­töön, Ellen Vogt sanoo.
– Se muut­taa koko logi­ikan, jol­la palvelu­jär­jestelmämme nyt toimii. Perus­tu­lo vaikut­taa kun­nan sosi­aali­palvelui­hin
eri­tyis­es­ti kah­ta kaut­ta: miten asukkaat saadaan ohjat­tua palvelui­hin ja miten hei­dät saadaan motivoitua käyt­tämään palvelu­ja, Kun­tali­iton Kun­nat ja perus­tu­lo ‑raport­ti sanoo.

Nykyi­nen palvelu­jär­jestelmä perus­tuu pitkälti siihen, mitä etu­isuuk­sia asi­akas hakee ja saa, Vogt kuvaa.Sitä kaut­ta hän­tä voidaan ohja­ta käyt­tämään mui­ta tukimuo­to­ja ja palvelu­ja. Usein ensim­mäi­nen kon­tak­ti asi­akkaaseen syn­tyy, kun hän hakee sosi­aal­i­toimen kaut­ta taloudel­lista etu­ut­ta. Niin on etenkin ikuis­sosi­aal­i­työssä.

Perustulo kaventaa ja jopa katkaisee ohjautumisväyliä sosiaalihuollon palveluihin.

Perus­tu­lostyöryh­män raportin mukaan sosi­aalivi­ra­nomais­ten pitää käytän­nössä samal­la kar­toit­taa, tarvit­seeko hak­i­ja myös mui­ta tuen ja palvelun muo­to­ja. Myös muil­la vira­nomaisil­la on velvol­lisu­us ohja­ta tukea tarvit­se­va henkilö sosi­aal­i­huol­lon asi­akkaak­si.

Jos asi­akas saa perus­tu­lon suo­raan tilille, hänen ei tarvitse olla yhtey­dessä kun­nan sosi­aal­i­huoltoon tai mui­hinkaan vira­nomaisi­in. Kun­ta ei sil­loin tavoita kaikkia palvelu­ja tarvit­se­via tai heitä ei saa­da käyt­tämään palvelu­ja ajois­sa. Ongel­mat voivat päästä pitkälle ja asi­at kri­isiy­tyä ennen kuin tuen tarve tulee ilmi.

– Mei­dän pitää miet­tiä uudelleen, miten tavoita­mme tukea tarvit­se­vat, kenel­lä on oikeus eri palvelui­hin tai etuuk­si­in ja mis­sä tilanteis­sa.

Kaikkien huono-osaisimpien tilanne voi heiketä

Ellen Vogt sanoo, että perus­tu­lo toden­näköis­es­ti paran­taa monien pien­i­t­u­lois­t­en taloudel­lista ase­maa. Silti se voi jois­sakin tilanteis­sa jopa heiken­tää kaikkein huono-osaisimpi­en asi­akkaiden ase­maa.

Niin voi käy­dä, jos he eivät saa apua riit­tävän ajois­sa. Jos asi­akas ei hal­litse esimerkik­si rahankäyt­töä, tilille tule­va perus­tu­lo ei ehkä päädykään vuokran­mak­su­un. Asi­akas voi joutua asun­not­tomak­si ja kun­nan kri­isi­työn asi­akkaak­si.
– Perus­tu­loa saaval­ta vaa­di­taan kykyä hal­li­ta omaa talout­taan, Vogt sanoo.

Perus­tu­lon suu­ru­us ratkaisee paljolti, miten paljon perus­tu­loon siir­tymi­nen vaikut­taisi asi­akkaiden löytämiseen ja palvelui­hin ohjaamiseen, perus­tu­lo­raport­ti arvioi. Jos perus­tu­lo on lähel­lä nyky­istä toimeen­tu­lotuen peru­sosan tasoa, osa asi­akkaista ohjau­tuu edelleen kun­tien sosi­aal­i­huol­lon asi­akkaik­si.

Mitä suurem­pi perus­tu­lo on, sitä toden­näköisem­pää on, että asi­akas ei hae Kelas­ta perus­toimeen­tu­lo­tukea. Kun­nan tietoon ei sil­loin tule, tarvit­seeko hän sosi­aal­i­huol­lon palvelui­ta. Samal­la kas­vaa ris­ki, että hän ei ohjaudu oikeal­la het­kel­lä sosi­aal­i­huol­lon asi­akkaak­si.

Perus­toimeen­tu­lon mak­sami­nen siir­tyy Kelalle vuo­den 2017 alus­ta. Kun­nille jää siir­ron jäl­keenkin täy­den­tävä ja ennal­ta ehkäi­sevä toimeen­tu­lo­tu­ki sekä kri­isi­työ ja kiireel­lisen tuen anta­mi­nen jois­sakin tilanteis­sa. Kelan ja kun­tien sosi­aal­i­huol­lon välille on kehitet­ty Kela-siir­ron valmis­telus­sa keino­ja, joiden avul­la tieto mah­dol­lis­es­ti sosi­aali­palvelu­ja tarvit­se­vista henkilöistä siir­ty­isi kun­nille.

Kun­tali­iton mukaan asi­akkaiden ohjau­tu­miseen pitää rak­en­taa uusia kanavia jo, kun perus­tu­lon kokeilua valmis­tel­laan.
– Kokeilun aikana pitää seu­ra­ta, miten neu­von­ta ja ohjau­tu­mi­nen käytän­nössä onnis­tu­vat, Kun­tali­it­ton vaatii.

Motivoinnin keinoja katoaa

Jos perus­tu­lo on vastik­kee­ton­ta, eikä asi­akas tarvitse perus­toimeen­tu­lo­tukea, sosi­aal­i­huol­lon keinot motivoi­da ja sitout­taa aikuis­sosi­aal­i­työn asi­akkai­ta eri palvelui­hin vähenevät ja muut­tuvat, perus­tu­lo­työryh­män raport­ti tuo esi­in.
Nyt motivoin­nis­sa voidaan käyt­tää taloudel­lisia etu­ja. Jos asi­akas ei sitoudu sovit­tuun palvelu­un, seu­rauk­se­na voi olla toimeen­tu­lotuen alen­e­m­i­nen. Vas­taavasti sen alen­t­a­mi­nen voidaan pois­taa nopeam­min, kun asi­akas tekee kaiken sovi­tun.

– Sitou­tu­mi­nen voi vaaran­tua, kos­ka taloudel­lista välinet­tä motivoin­nis­sa ei enää ole, Kun­tali­it­to arvioi.

Kun­tali­it­to korostaa, että perus­tu­lokokeilun aikana pitää seu­ra­ta varsinkin sitä, miten sosi­aal­i­huolto onnis­tuu lap­siper­hei­den ohjauk­ses­sa, neu­von­nas­sa ja motivoin­nis­sa. Tarvi­taan tietoa siitä, vaikut­taako perus­tu­lo las­ten ase­maan ja kun­nan kykyyn tar­jo­ta ehkäi­se­viä palvelu­ja eri­tyis­es­ti kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa oleville lap­siper­heille.

Kun­tali­iton mukaan kokeilun aikana pitää myös miet­tiä, miten sosi­aal­i­tukien ja ‑palvelu­jen käytöstä saadaan koot­tua luotet­tavaa tietoa kun­nan ja koko yhteiskun­nan käyt­töön. Samoin ratkaista­va on myös kun­nan jär­jestämien etuuk­sien ja palvelu­jen suhde perus­tu­loon.

Jaana Laiti­nen