Perustulokokeilua valmisteleva työryhmä esittää, että kokeilu tehdään osittaisen perustulon mallilla. Professori Olli Kankaan johtama työryhmä on verrannut ja mallintanut useita perustulon malleja ja päätyi suosittelemaan osittaista perustuloa, jossa perustulon päälle jäisi Kankaan mukaan ”kellumaan” joitakin syyperusteisia etuuksia.

 

Tällai­sia etuuk­sia olisi esi­mer­kiksi asu­mis­tuki, jolla voi­tai­siin tasoit­taa asu­mi­sen kuluja maan eri puo­lilla, säi­lyisi. Osit­tai­nen perus­tulo olisi 550–750 euroa kuu­kau­dessa. Sen sai­si­vat kaikki kokei­luun mukaan valit­ta­vat suo­ma­lai­set, täysi-ikäi­set ihmi­set. Elä­ke­läi­set kui­ten­kin jää­vät kokei­lun ulko­puo­lelle, sillä hei­dän toi­meen­tu­lonsa tulee eläk­keistä. Opis­ke­li­joi­den mukaan otta­mi­nen kokei­luun on vielä auki.

Kokei­lussa perus­tulo olisi vero­tonta tuloa. Muista ”kel­lu­vista” etuuk­sista ja palk­ka­tu­loista pitäisi mak­saa tasa­vero. Esi­mer­kiksi 550 euron perus­tu­lon mukaan tasa­vero olisi 43 pro­sent­tia ja 750 euron perus­tu­lossa 50,5 pro­sent­tia.
– Kun ote­taan huo­mioon vero­ton perus­tulo, hen­ki­lön koko­nais­ve­roaste pysyy kui­ten­kin melko lailla enti­sel­lään, sanoo joh­tava tut­kija Pertti Hon­ka­nen Kelan tut­ki­mus­osas­tosta.

Hon­ka­nen kuu­luu kokei­lua val­mis­te­le­vaan työ­ryh­mään. Keski- ja hyvä­tu­loi­silta perus­tu­lon tuoma hyöty häviää vero­tuk­sen kautta.

Kokeilu koko maassa

Perus­tu­lo­ko­keilu jär­jes­te­tään työ­ryh­män suo­si­tuk­sen mukaan koko maassa. Jokai­sessa kokei­lu­kun­nassa on ver­rok­ki­ryhmä, joka muis­tut­taa mah­dol­li­sim­man tark­kaan kokei­lussa mukana ole­vaa ryh­mää.

– Niin voimme pois­taa tulok­sista suh­dan­ne­vai­ku­tuk­set ja muut pai­kal­li­sista syistä joh­tu­vat vai­ku­tuk­set. Saamme tie­tää, mitä kokei­lu­ryh­mälle olisi tapah­tu­nut ilman perus­tu­loa, sanoo joh­tava eko­no­misti Kari Hämä­läi­nen Val­tion talou­del­li­sesta tut­ki­mus­kes­kuk­sesta VATT:stä.
Sen lisäksi kokei­luun voi­daan sisäl­lyt­tää joi­ta­kin alu­eel­li­sia ryh­miä.

– Nii­den kautta voi­daan saada tar­kem­paa tie­toa siitä, miten perus­tulo vai­kut­taa työ­mark­ki­noi­hin ja ihmis­ten työl­lis­ty­mi­seen. Kokei­luun vali­taan osal­lis­tu­jat satun­nai­so­tan­nalla, esi­mer­kiksi syn­ty­mä­päi­vän perus­teella.

Kokei­lusta ei voi kiel­täy­tyä. Jos mukaan tulee vain ihmi­siä, jotka halua­vat perus­tu­loa, se voisi vää­ris­tää tulok­sia, Hämä­läi­nen sanoo.

Jotta tulokset ovat tilastollisesti päteviä, perustuloa kokeilijoita pitää olla vähintään 10 000.

– Kokei­lemme lisäksi eri perus­tu­lon tasoja ja tulo­ve­ro­pro­set­teja, Hämä­läi­nen ker­too.

Perus­tu­lo­ko­keilu kuu­luu Juha Sipi­län hal­li­tuk­sen kär­ki­hank­kei­siin. Kokei­lun tar­koi­tus on kan­nus­taa työ­te­koon ja paran­taa työl­lis­ty­mistä, pois­taa kan­nus­tin­louk­kuja, vähen­tää köy­hyyttä ja tasoit­taa tuloe­roja. Tavoite on myös vähen­tää byro­kra­tiaa ja yksin­ker­tais­taa sosi­aa­lie­tuus­jär­jes­tel­mää. Työ­ryhmä jat­kaa val­mis­te­lu­työtä hal­li­tuk­sen
pää­tök­sen perus­teella. Tarkka sel­vi­tys vali­tusta mal­lista val­mis­tuu mar­ras­kuussa 2016, ja jou­lu­kuussa hal­li­tus tekee lopul­li­sen pää­tök­sen siitä, jär­jes­te­täänkö kokeilu. Jos sii­hen pää­dy­tään, kokeilu toteu­tuu vuo­sina 2017 ja 2018.

– Työ­ryhmä on val­mis­tel­lut perus­tu­lon kokei­lua, ei itse perus­tu­loa. Kokei­lun sisäl­löstä ja kokei­lun jär­jes­tä­mi­sestä päät­tää poliit­ti­nen koneisto, Olli Kan­gas pai­not­taa.

Perus­tu­loa val­mis­te­le­van työ­ryh­män raportti löy­tyy val­tio­neu­vos­ton kans­lian verk­ko­si­vuilta. 

Perustulo voi mullistaa kuntien palvelut

Sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­lu­jen jär­jes­tä­mi­nen pitää miet­tiä uudel­leen. Perus­tulo voi jopa vai­keut­taa kaik­kein huono-osai­sim­pien tilan­netta, arvioi eri­tyis­asian­tun­tija Ellen Vogt Kun­ta­lii­tosta.

– Perus­tulo muut­taisi suu­resti sen, miten sosi­aa­li­pal­ve­luja jär­jes­te­tään kun­nissa.

Kun­ta­liitto on toi­mi­nut perus­tu­lo­ko­kei­lua val­mis­tel­leen työ­ryh­män yhteis­työ­kump­pa­nina. Se on laa­ti­nut sel­vi­tyk­sen perus­tu­lon ja perus­tu­lo­ko­kei­lun vai­ku­tuk­sista kun­tien talou­teen ja pal­ve­lui­hin. Kun­ta­lii­ton sel­vi­tys sisäl­tyy pää­osin perus­tu­loa val­mis­te­le­van työ­ryh­män raport­tiin.

Kak­si­vuo­ti­nen kokeilu on tar­koi­tus jär­jes­tää vuo­sina 2017–2018. Perus­tulo vaa­tii isoa remont­tia kun­tien sosi­aa­li­työn pal­ve­lu­jär­jes­tel­mälle, jos se jos­kus ote­taan käyt­töön, Ellen Vogt sanoo.
– Se muut­taa koko logii­kan, jolla pal­ve­lu­jär­jes­tel­mämme nyt toi­mii. Perus­tulo vai­kut­taa kun­nan sosi­aa­li­pal­ve­lui­hin
eri­tyi­sesti kahta kautta: miten asuk­kaat saa­daan ohjat­tua pal­ve­lui­hin ja miten hei­dät saa­daan moti­voi­tua käyt­tä­mään pal­ve­luja, Kun­ta­lii­ton Kun­nat ja perus­tulo ‑raportti sanoo.

Nykyi­nen pal­ve­lu­jär­jes­telmä perus­tuu pit­kälti sii­hen, mitä etui­suuk­sia asia­kas hakee ja saa, Vogt kuvaa.Sitä kautta häntä voi­daan ohjata käyt­tä­mään muita tuki­muo­toja ja pal­ve­luja. Usein ensim­mäi­nen kon­takti asiak­kaa­seen syn­tyy, kun hän hakee sosi­aa­li­toi­men kautta talou­del­lista etuutta. Niin on eten­kin ikuis­so­si­aa­li­työssä.

Perustulo kaventaa ja jopa katkaisee ohjautumisväyliä sosiaalihuollon palveluihin.

Perus­tu­los­työ­ryh­män rapor­tin mukaan sosi­aa­li­vi­ran­omais­ten pitää käy­tän­nössä samalla kar­toit­taa, tar­vit­seeko hakija myös muita tuen ja pal­ve­lun muo­toja. Myös muilla viran­omai­silla on vel­vol­li­suus ohjata tukea tar­vit­seva hen­kilö sosi­aa­li­huol­lon asiak­kaaksi.

Jos asia­kas saa perus­tu­lon suo­raan tilille, hänen ei tar­vitse olla yhtey­dessä kun­nan sosi­aa­li­huol­toon tai mui­hin­kaan viran­omai­siin. Kunta ei sil­loin tavoita kaik­kia pal­ve­luja tar­vit­se­via tai heitä ei saada käyt­tä­mään pal­ve­luja ajoissa. Ongel­mat voi­vat päästä pit­källe ja asiat krii­siy­tyä ennen kuin tuen tarve tulee ilmi.

– Mei­dän pitää miet­tiä uudel­leen, miten tavoi­tamme tukea tar­vit­se­vat, kenellä on oikeus eri pal­ve­lui­hin tai etuuk­siin ja missä tilan­teissa.

Kaikkien huono-osaisimpien tilanne voi heiketä

Ellen Vogt sanoo, että perus­tulo toden­nä­köi­sesti paran­taa monien pie­ni­tu­lois­ten talou­del­lista ase­maa. Silti se voi jois­sa­kin tilan­teissa jopa hei­ken­tää kaik­kein huono-osai­sim­pien asiak­kai­den ase­maa.

Niin voi käydä, jos he eivät saa apua riit­tä­vän ajoissa. Jos asia­kas ei hal­litse esi­mer­kiksi rahan­käyt­töä, tilille tuleva perus­tulo ei ehkä pää­dy­kään vuo­kran­mak­suun. Asia­kas voi jou­tua asunn­ot­to­maksi ja kun­nan krii­si­työn asiak­kaaksi.
– Perus­tu­loa saa­valta vaa­di­taan kykyä hal­lita omaa talout­taan, Vogt sanoo.

Perus­tu­lon suu­ruus rat­kai­see pal­jolti, miten pal­jon perus­tu­loon siir­ty­mi­nen vai­kut­taisi asiak­kai­den löy­tä­mi­seen ja pal­ve­lui­hin ohjaa­mi­seen, perus­tu­lo­ra­portti arvioi. Jos perus­tulo on lähellä nykyistä toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan tasoa, osa asiak­kaista ohjau­tuu edel­leen kun­tien sosi­aa­li­huol­lon asiak­kaiksi.

Mitä suu­rempi perus­tulo on, sitä toden­nä­köi­sem­pää on, että asia­kas ei hae Kelasta perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea. Kun­nan tie­toon ei sil­loin tule, tar­vit­seeko hän sosi­aa­li­huol­lon pal­ve­luita. Samalla kas­vaa riski, että hän ei ohjaudu oikealla het­kellä sosi­aa­li­huol­lon asiak­kaaksi.

Perus­toi­meen­tu­lon mak­sa­mi­nen siir­tyy Kelalle vuo­den 2017 alusta. Kun­nille jää siir­ron jäl­keen­kin täy­den­tävä ja ennalta ehkäi­sevä toi­meen­tu­lo­tuki sekä krii­si­työ ja kii­reel­li­sen tuen anta­mi­nen jois­sa­kin tilan­teissa. Kelan ja kun­tien sosi­aa­li­huol­lon välille on kehi­tetty Kela-siir­ron val­mis­te­lussa kei­noja, joi­den avulla tieto mah­dol­li­sesti sosi­aa­li­pal­ve­luja tar­vit­se­vista hen­ki­löistä siir­tyisi kun­nille.

Kun­ta­lii­ton mukaan asiak­kai­den ohjau­tu­mi­seen pitää raken­taa uusia kana­via jo, kun perus­tu­lon kokei­lua val­mis­tel­laan.
– Kokei­lun aikana pitää seu­rata, miten neu­vonta ja ohjau­tu­mi­nen käy­tän­nössä onnis­tu­vat, Kun­ta­liit­ton vaa­tii.

Motivoinnin keinoja katoaa

Jos perus­tulo on vas­tik­kee­tonta, eikä asia­kas tar­vitse perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea, sosi­aa­li­huol­lon kei­not moti­voida ja sitout­taa aikuis­so­si­aa­li­työn asiak­kaita eri pal­ve­lui­hin vähe­ne­vät ja muut­tu­vat, perus­tu­lo­työ­ryh­män raportti tuo esiin.
Nyt moti­voin­nissa voi­daan käyt­tää talou­del­li­sia etuja. Jos asia­kas ei sitoudu sovit­tuun pal­ve­luun, seu­rauk­sena voi olla toi­meen­tu­lo­tuen ale­ne­mi­nen. Vas­taa­vasti sen alen­ta­mi­nen voi­daan pois­taa nopeam­min, kun asia­kas tekee kai­ken sovi­tun.

– Sitou­tu­mi­nen voi vaa­ran­tua, koska talou­del­lista väli­nettä moti­voin­nissa ei enää ole, Kun­ta­liitto arvioi.

Kun­ta­liitto koros­taa, että perus­tu­lo­ko­kei­lun aikana pitää seu­rata var­sin­kin sitä, miten sosi­aa­li­huolto onnis­tuu lap­si­per­hei­den ohjauk­sessa, neu­von­nassa ja moti­voin­nissa. Tar­vi­taan tie­toa siitä, vai­kut­taako perus­tulo las­ten ase­maan ja kun­nan kykyyn tar­jota ehkäi­se­viä pal­ve­luja eri­tyi­sesti kaik­kein hei­koim­massa ase­massa ole­ville lap­si­per­heille.

Kun­ta­lii­ton mukaan kokei­lun aikana pitää myös miet­tiä, miten sosi­aa­li­tu­kien ja ‑pal­ve­lu­jen käy­töstä saa­daan koot­tua luo­tet­ta­vaa tie­toa kun­nan ja koko yhteis­kun­nan käyt­töön. Samoin rat­kais­tava on myös kun­nan jär­jes­tä­mien etuuk­sien ja pal­ve­lu­jen suhde perus­tu­loon.

Jaana Lai­ti­nen