Perustulokokeilua valmisteleva työryhmä esittää, että kokeilu tehdään osittaisen perustulon mallilla. Professori Olli Kankaan johtama työryhmä on verrannut ja mallintanut useita perustulon malleja ja päätyi suosittelemaan osittaista perustuloa, jossa perustulon päälle jäisi Kankaan mukaan ”kellumaan” joitakin syyperusteisia etuuksia.

 

Tällaisia etuuksia olisi esimer­kiksi asumistuki, jolla voitaisiin tasoittaa asumisen kuluja maan eri puolilla, säilyisi. Osittainen perustulo olisi 550 – 750 euroa kuukau­dessa. Sen saisivat kaikki kokeiluun mukaan valit­tavat suoma­laiset, täysi-ikäiset ihmiset. Eläke­läiset kuitenkin jäävät kokeilun ulkopuo­lelle, sillä heidän toimeen­tu­lonsa tulee eläkkeistä. Opiske­li­joiden mukaan ottaminen kokeiluun on vielä auki.

Kokei­lussa perustulo olisi verotonta tuloa. Muista ”kellu­vista” etuuk­sista ja palkka­tu­loista pitäisi maksaa tasavero. Esimer­kiksi 550 euron perus­tulon mukaan tasavero olisi 43 prosenttia ja 750 euron perus­tu­lossa 50,5 prosenttia.
– Kun otetaan huomioon veroton perustulo, henkilön kokonais­ve­roaste pysyy kuitenkin melko lailla entisellään, sanoo johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutki­mus­osas­tosta.

Honkanen kuuluu kokeilua valmis­te­levaan työryhmään. Keski- ja hyvätu­loi­silta perus­tulon tuoma hyöty häviää verotuksen kautta.

Kokeilu koko maassa

Perus­tu­lo­ko­keilu järjes­tetään työryhmän suosi­tuksen mukaan koko maassa. Jokai­sessa kokei­lu­kun­nassa on verrok­ki­ryhmä, joka muistuttaa mahdol­li­simman tarkkaan kokei­lussa mukana olevaa ryhmää.

– Niin voimme poistaa tulok­sista suhdan­ne­vai­ku­tukset ja muut paikal­li­sista syistä johtuvat vaiku­tukset. Saamme tietää, mitä kokei­lu­ryh­mälle olisi tapah­tunut ilman perus­tuloa, sanoo johtava ekono­misti Kari Hämäläinen Valtion talou­del­li­sesta tutki­mus­kes­kuk­sesta VATT:stä.
Sen lisäksi kokeiluun voidaan sisäl­lyttää joitakin alueel­lisia ryhmiä.

– Niiden kautta voidaan saada tarkempaa tietoa siitä, miten perustulo vaikuttaa työmark­ki­noihin ja ihmisten työllis­ty­miseen. Kokeiluun valitaan osallis­tujat satun­nai­so­tan­nalla, esimer­kiksi synty­mä­päivän perus­teella.

Kokei­lusta ei voi kieltäytyä. Jos mukaan tulee vain ihmisiä, jotka haluavat perus­tuloa, se voisi vääristää tuloksia, Hämäläinen sanoo.

Jotta tulokset ovat tilastollisesti päteviä, perustuloa kokeilijoita pitää olla vähintään 10 000.

– Kokei­lemme lisäksi eri perus­tulon tasoja ja tulove­ro­pro­setteja, Hämäläinen kertoo.

Perus­tu­lo­ko­keilu kuuluu Juha Sipilän halli­tuksen kärki­hank­keisiin. Kokeilun tarkoitus on kannustaa työtekoon ja parantaa työllis­ty­mistä, poistaa kannus­tin­loukkuja, vähentää köyhyyttä ja tasoittaa tuloeroja. Tavoite on myös vähentää byrokratiaa ja yksin­ker­taistaa sosiaa­lie­tuus­jär­jes­telmää. Työryhmä jatkaa valmis­te­lu­työtä halli­tuksen
päätöksen perus­teella. Tarkka selvitys valitusta mallista valmistuu marras­kuussa 2016, ja joulu­kuussa hallitus tekee lopul­lisen päätöksen siitä, järjes­te­täänkö kokeilu. Jos siihen päädytään, kokeilu toteutuu vuosina 2017 ja 2018.

– Työryhmä on valmis­tellut perus­tulon kokeilua, ei itse perus­tuloa. Kokeilun sisäl­löstä ja kokeilun järjes­tä­mi­sestä päättää poliit­tinen koneisto, Olli Kangas painottaa.

Perus­tuloa valmis­te­levan työryhmän raportti löytyy valtio­neu­voston kanslian verkko­si­vuilta. 

Perustulo voi mullistaa kuntien palvelut

Sosiaa­li­huollon palve­lujen järjes­tä­minen pitää miettiä uudelleen. Perustulo voi jopa vaikeuttaa kaikkein huono-osaisimpien tilan­netta, arvioi erityis­asian­tuntija Ellen Vogt Kunta­lii­tosta.

– Perustulo muuttaisi suuresti sen, miten sosiaa­li­pal­veluja järjes­tetään kunnissa.

Kunta­liitto on toiminut perus­tu­lo­ko­keilua valmis­telleen työryhmän yhteis­työ­kump­panina. Se on laatinut selvi­tyksen perus­tulon ja perus­tu­lo­ko­keilun vaiku­tuk­sista kuntien talouteen ja palve­luihin. Kunta­liiton selvitys sisältyy pääosin perus­tuloa valmis­te­levan työryhmän raporttiin.

Kaksi­vuo­tinen kokeilu on tarkoitus järjestää vuosina 2017 – 2018. Perustulo vaatii isoa remonttia kuntien sosiaa­lityön palve­lu­jär­jes­tel­mälle, jos se joskus otetaan käyttöön, Ellen Vogt sanoo.
– Se muuttaa koko logiikan, jolla palve­lu­jär­jes­tel­mämme nyt toimii. Perustulo vaikuttaa kunnan sosiaa­li­pal­ve­luihin
erityi­sesti kahta kautta: miten asukkaat saadaan ohjattua palve­luihin ja miten heidät saadaan motivoitua käyttämään palveluja, Kunta­liiton Kunnat ja perustulo -raportti sanoo.

Nykyinen palve­lu­jär­jes­telmä perustuu pitkälti siihen, mitä etuisuuksia asiakas hakee ja saa, Vogt kuvaa.Sitä kautta häntä voidaan ohjata käyttämään muita tukimuotoja ja palveluja. Usein ensim­mäinen kontakti asiak­kaaseen syntyy, kun hän hakee sosiaa­li­toimen kautta talou­del­lista etuutta. Niin on etenkin ikuis­so­si­aa­li­työssä.

Perustulo kaventaa ja jopa katkaisee ohjautumisväyliä sosiaalihuollon palveluihin.

Perus­tu­los­työ­ryhmän raportin mukaan sosiaa­li­vi­ran­omaisten pitää käytän­nössä samalla kartoittaa, tarvit­seeko hakija myös muita tuen ja palvelun muotoja. Myös muilla viran­omai­silla on velvol­lisuus ohjata tukea tarvitseva henkilö sosiaa­li­huollon asiak­kaaksi.

Jos asiakas saa perus­tulon suoraan tilille, hänen ei tarvitse olla yhtey­dessä kunnan sosiaa­li­huoltoon tai muihinkaan viran­omaisiin. Kunta ei silloin tavoita kaikkia palveluja tarvit­sevia tai heitä ei saada käyttämään palveluja ajoissa. Ongelmat voivat päästä pitkälle ja asiat kriisiytyä ennen kuin tuen tarve tulee ilmi.

– Meidän pitää miettiä uudelleen, miten tavoi­tamme tukea tarvit­sevat, kenellä on oikeus eri palve­luihin tai etuuksiin ja missä tilan­teissa.

Kaikkien huono-osaisimpien tilanne voi heiketä

Ellen Vogt sanoo, että perustulo toden­nä­köi­sesti parantaa monien pieni­tu­loisten talou­del­lista asemaa. Silti se voi joissakin tilan­teissa jopa heikentää kaikkein huono-osaisimpien asiak­kaiden asemaa.

Niin voi käydä, jos he eivät saa apua riittävän ajoissa. Jos asiakas ei hallitse esimer­kiksi rahan­käyttöä, tilille tuleva perustulo ei ehkä päädykään vuokran­maksuun. Asiakas voi joutua asunn­ot­to­maksi ja kunnan kriisityön asiak­kaaksi.
– Perus­tuloa saavalta vaaditaan kykyä hallita omaa talouttaan, Vogt sanoo.

Perus­tulon suuruus ratkaisee paljolti, miten paljon perus­tuloon siirty­minen vaikut­taisi asiak­kaiden löytä­miseen ja palve­luihin ohjaa­miseen, perus­tu­lo­ra­portti arvioi. Jos perustulo on lähellä nykyistä toimeen­tu­lotuen perusosan tasoa, osa asiak­kaista ohjautuu edelleen kuntien sosiaa­li­huollon asiak­kaiksi.

Mitä suurempi perustulo on, sitä toden­nä­köi­sempää on, että asiakas ei hae Kelasta perus­toi­meen­tu­lo­tukea. Kunnan tietoon ei silloin tule, tarvit­seeko hän sosiaa­li­huollon palve­luita. Samalla kasvaa riski, että hän ei ohjaudu oikealla hetkellä sosiaa­li­huollon asiak­kaaksi.

Perus­toi­meen­tulon maksa­minen siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta. Kunnille jää siirron jälkeenkin täydentävä ja ennalta ehkäisevä toimeen­tu­lotuki sekä kriisityö ja kiireel­lisen tuen antaminen joissakin tilan­teissa. Kelan ja kuntien sosiaa­li­huollon välille on kehitetty Kela-siirron valmis­te­lussa keinoja, joiden avulla tieto mahdol­li­sesti sosiaa­li­pal­veluja tarvit­se­vista henki­löistä siirtyisi kunnille.

Kunta­liiton mukaan asiak­kaiden ohjau­tu­miseen pitää rakentaa uusia kanavia jo, kun perus­tulon kokeilua valmis­tellaan.
– Kokeilun aikana pitää seurata, miten neuvonta ja ohjau­tu­minen käytän­nössä onnis­tuvat, Kunta­liitton vaatii.

Motivoinnin keinoja katoaa

Jos perustulo on vastik­kee­tonta, eikä asiakas tarvitse perus­toi­meen­tu­lo­tukea, sosiaa­li­huollon keinot motivoida ja sitouttaa aikuis­so­si­aa­lityön asiak­kaita eri palve­luihin vähenevät ja muuttuvat, perus­tu­lo­työ­ryhmän raportti tuo esiin.
Nyt motivoin­nissa voidaan käyttää talou­del­lisia etuja. Jos asiakas ei sitoudu sovittuun palveluun, seurauksena voi olla toimeen­tu­lotuen alene­minen. Vastaa­vasti sen alenta­minen voidaan poistaa nopeammin, kun asiakas tekee kaiken sovitun.

– Sitou­tu­minen voi vaarantua, koska talou­del­lista välinettä motivoin­nissa ei enää ole, Kunta­liitto arvioi.

Kunta­liitto korostaa, että perus­tu­lo­ko­keilun aikana pitää seurata varsinkin sitä, miten sosiaa­li­huolto onnistuu lapsi­per­heiden ohjauk­sessa, neuvon­nassa ja motivoin­nissa. Tarvitaan tietoa siitä, vaikut­taako perustulo lasten asemaan ja kunnan kykyyn tarjota ehkäi­seviä palveluja erityi­sesti kaikkein heikoim­massa asemassa oleville lapsi­per­heille.

Kunta­liiton mukaan kokeilun aikana pitää myös miettiä, miten sosiaa­li­tukien ja -palve­lujen käytöstä saadaan koottua luotet­tavaa tietoa kunnan ja koko yhteis­kunnan käyttöön. Samoin ratkaistava on myös kunnan järjes­tämien etuuksien ja palve­lujen suhde perus­tuloon.

Jaana Laitinen