Perus­tu­lo­ko­keilua valmis­televa työryhmä esittää, että kokeilu tehdään osittaisen perus­tulon mallilla. Professori Olli Kankaan johtama työryhmä on verrannut ja mallin­tanut useita perus­tulon malleja ja päätyi suosit­te­lemaan osittaista perus­tuloa, jossa perus­tulon päälle jäisi Kankaan mukaan ”kellumaan” joitakin syype­rus­teisia etuuksia.

 

Tällaisia etuuksia olisi esimer­kiksi asumistuki, jolla voitaisiin tasoittaa asumisen kuluja maan eri puolilla, säilyisi. Osittainen perustulo olisi 550 – 750 euroa kuukau­dessa. Sen saisivat kaikki kokeiluun mukaan valit­tavat suoma­laiset, täysi-ikäiset ihmiset. Eläke­läiset kuitenkin jäävät kokeilun ulkopuo­lelle, sillä heidän toimeen­tu­lonsa tulee eläkkeistä. Opiske­li­joiden mukaan ottaminen kokeiluun on vielä auki.

Kokei­lussa perustulo olisi verotonta tuloa. Muista ”kellu­vista” etuuk­sista ja palkka­tu­loista pitäisi maksaa tasavero. Esimer­kiksi 550 euron perus­tulon mukaan tasavero olisi 43 prosenttia ja 750 euron perus­tu­lossa 50,5 prosenttia.
– Kun otetaan huomioon veroton perustulo, henkilön kokonais­ve­roaste pysyy kuitenkin melko lailla entisellään, sanoo johtava tutkija Pertti Honkanen Kelan tutkimusosastosta.

Honkanen kuuluu kokeilua valmis­te­levaan työryhmään. Keski- ja hyvätu­loi­silta perus­tulon tuoma hyöty häviää verotuksen kautta.

Kokeilu koko maassa

Perus­tu­lo­ko­keilu järjes­tetään työryhmän suosi­tuksen mukaan koko maassa. Jokai­sessa kokei­lu­kun­nassa on verrok­ki­ryhmä, joka muistuttaa mahdol­li­simman tarkkaan kokei­lussa mukana olevaa ryhmää.

– Niin voimme poistaa tulok­sista suhdan­ne­vai­ku­tukset ja muut paikal­li­sista syistä johtuvat vaiku­tukset. Saamme tietää, mitä kokei­lu­ryh­mälle olisi tapah­tunut ilman perus­tuloa, sanoo johtava ekono­misti Kari Hämäläinen Valtion talou­del­li­sesta tutki­mus­kes­kuk­sesta VATT:stä.
Sen lisäksi kokeiluun voidaan sisäl­lyttää joitakin alueel­lisia ryhmiä.

– Niiden kautta voidaan saada tarkempaa tietoa siitä, miten perustulo vaikuttaa työmark­ki­noihin ja ihmisten työllis­ty­miseen. Kokeiluun valitaan osallis­tujat satun­nai­so­tan­nalla, esimer­kiksi synty­mä­päivän perusteella.

Kokei­lusta ei voi kieltäytyä. Jos mukaan tulee vain ihmisiä, jotka haluavat perus­tuloa, se voisi vääristää tuloksia, Hämäläinen sanoo.

Jotta tulokset ovat tilastollisesti päteviä, perustuloa kokeilijoita pitää olla vähintään 10 000.

– Kokei­lemme lisäksi eri perus­tulon tasoja ja tulove­ro­pro­setteja, Hämäläinen kertoo.

Perus­tu­lo­ko­keilu kuuluu Juha Sipilän halli­tuksen kärki­hank­keisiin. Kokeilun tarkoitus on kannustaa työtekoon ja parantaa työllis­ty­mistä, poistaa kannus­tin­loukkuja, vähentää köyhyyttä ja tasoittaa tuloeroja. Tavoite on myös vähentää byrokratiaa ja yksin­ker­taistaa sosiaa­lie­tuus­jär­jes­telmää. Työryhmä jatkaa valmis­te­lu­työtä hallituksen
päätöksen perus­teella. Tarkka selvitys valitusta mallista valmistuu marras­kuussa 2016, ja joulu­kuussa hallitus tekee lopul­lisen päätöksen siitä, järjes­te­täänkö kokeilu. Jos siihen päädytään, kokeilu toteutuu vuosina 2017 ja 2018.

– Työryhmä on valmis­tellut perus­tulon kokeilua, ei itse perus­tuloa. Kokeilun sisäl­löstä ja kokeilun järjes­tä­mi­sestä päättää poliit­tinen koneisto, Olli Kangas painottaa.

Perus­tuloa valmis­te­levan työryhmän raportti löytyy valtio­neu­voston kanslian verkkosivuilta. 

Perustulo voi mullistaa kuntien palvelut

Sosiaa­li­huollon palve­lujen järjes­tä­minen pitää miettiä uudelleen. Perustulo voi jopa vaikeuttaa kaikkein huono-osaisimpien tilan­netta, arvioi erityis­asian­tuntija Ellen Vogt Kuntaliitosta.

– Perustulo muuttaisi suuresti sen, miten sosiaa­li­pal­veluja järjes­tetään kunnissa.

Kunta­liitto on toiminut perus­tu­lo­ko­keilua valmis­telleen työryhmän yhteis­työ­kump­panina. Se on laatinut selvi­tyksen perus­tulon ja perus­tu­lo­ko­keilun vaiku­tuk­sista kuntien talouteen ja palve­luihin. Kunta­liiton selvitys sisältyy pääosin perus­tuloa valmis­te­levan työryhmän raporttiin.

Kaksi­vuo­tinen kokeilu on tarkoitus järjestää vuosina 2017 – 2018. Perustulo vaatii isoa remonttia kuntien sosiaa­lityön palve­lu­jär­jes­tel­mälle, jos se joskus otetaan käyttöön, Ellen Vogt sanoo.
– Se muuttaa koko logiikan, jolla palve­lu­jär­jes­tel­mämme nyt toimii. Perustulo vaikuttaa kunnan sosiaalipalveluihin
erityi­sesti kahta kautta: miten asukkaat saadaan ohjattua palve­luihin ja miten heidät saadaan motivoitua käyttämään palveluja, Kunta­liiton Kunnat ja perustulo -raportti sanoo.

Nykyinen palve­lu­jär­jes­telmä perustuu pitkälti siihen, mitä etuisuuksia asiakas hakee ja saa, Vogt kuvaa.Sitä kautta häntä voidaan ohjata käyttämään muita tukimuotoja ja palveluja. Usein ensim­mäinen kontakti asiak­kaaseen syntyy, kun hän hakee sosiaa­li­toimen kautta talou­del­lista etuutta. Niin on etenkin ikuissosiaalityössä.

Perustulo kaventaa ja jopa katkaisee ohjautumisväyliä sosiaalihuollon palveluihin.

Perus­tu­los­työ­ryhmän raportin mukaan sosiaa­li­vi­ran­omaisten pitää käytän­nössä samalla kartoittaa, tarvit­seeko hakija myös muita tuen ja palvelun muotoja. Myös muilla viran­omai­silla on velvol­lisuus ohjata tukea tarvitseva henkilö sosiaa­li­huollon asiakkaaksi.

Jos asiakas saa perus­tulon suoraan tilille, hänen ei tarvitse olla yhtey­dessä kunnan sosiaa­li­huoltoon tai muihinkaan viran­omaisiin. Kunta ei silloin tavoita kaikkia palveluja tarvit­sevia tai heitä ei saada käyttämään palveluja ajoissa. Ongelmat voivat päästä pitkälle ja asiat kriisiytyä ennen kuin tuen tarve tulee ilmi.

– Meidän pitää miettiä uudelleen, miten tavoi­tamme tukea tarvit­sevat, kenellä on oikeus eri palve­luihin tai etuuksiin ja missä tilanteissa.

Kaikkien huono-osaisimpien tilanne voi heiketä

Ellen Vogt sanoo, että perustulo toden­nä­köi­sesti parantaa monien pieni­tu­loisten talou­del­lista asemaa. Silti se voi joissakin tilan­teissa jopa heikentää kaikkein huono-osaisimpien asiak­kaiden asemaa.

Niin voi käydä, jos he eivät saa apua riittävän ajoissa. Jos asiakas ei hallitse esimer­kiksi rahan­käyttöä, tilille tuleva perustulo ei ehkä päädykään vuokran­maksuun. Asiakas voi joutua asunn­ot­to­maksi ja kunnan kriisityön asiakkaaksi.
– Perus­tuloa saavalta vaaditaan kykyä hallita omaa talouttaan, Vogt sanoo.

Perus­tulon suuruus ratkaisee paljolti, miten paljon perus­tuloon siirty­minen vaikut­taisi asiak­kaiden löytä­miseen ja palve­luihin ohjaa­miseen, perus­tu­lo­ra­portti arvioi. Jos perustulo on lähellä nykyistä toimeen­tu­lotuen perusosan tasoa, osa asiak­kaista ohjautuu edelleen kuntien sosiaa­li­huollon asiakkaiksi.

Mitä suurempi perustulo on, sitä toden­nä­köi­sempää on, että asiakas ei hae Kelasta perus­toi­meen­tu­lo­tukea. Kunnan tietoon ei silloin tule, tarvit­seeko hän sosiaa­li­huollon palve­luita. Samalla kasvaa riski, että hän ei ohjaudu oikealla hetkellä sosiaa­li­huollon asiakkaaksi.

Perus­toi­meen­tulon maksa­minen siirtyy Kelalle vuoden 2017 alusta. Kunnille jää siirron jälkeenkin täydentävä ja ennalta ehkäisevä toimeen­tu­lotuki sekä kriisityö ja kiireel­lisen tuen antaminen joissakin tilan­teissa. Kelan ja kuntien sosiaa­li­huollon välille on kehitetty Kela-siirron valmis­te­lussa keinoja, joiden avulla tieto mahdol­li­sesti sosiaa­li­pal­veluja tarvit­se­vista henki­löistä siirtyisi kunnille.

Kunta­liiton mukaan asiak­kaiden ohjau­tu­miseen pitää rakentaa uusia kanavia jo, kun perus­tulon kokeilua valmistellaan.
– Kokeilun aikana pitää seurata, miten neuvonta ja ohjau­tu­minen käytän­nössä onnis­tuvat, Kunta­liitton vaatii.

Motivoinnin keinoja katoaa

Jos perustulo on vastik­kee­tonta, eikä asiakas tarvitse perus­toi­meen­tu­lo­tukea, sosiaa­li­huollon keinot motivoida ja sitouttaa aikuis­so­si­aa­lityön asiak­kaita eri palve­luihin vähenevät ja muuttuvat, perus­tu­lo­työ­ryhmän raportti tuo esiin.
Nyt motivoin­nissa voidaan käyttää talou­del­lisia etuja. Jos asiakas ei sitoudu sovittuun palveluun, seurauksena voi olla toimeen­tu­lotuen alene­minen. Vastaa­vasti sen alenta­minen voidaan poistaa nopeammin, kun asiakas tekee kaiken sovitun.

– Sitou­tu­minen voi vaarantua, koska talou­del­lista välinettä motivoin­nissa ei enää ole, Kunta­liitto arvioi.

Kunta­liitto korostaa, että perus­tu­lo­ko­keilun aikana pitää seurata varsinkin sitä, miten sosiaa­li­huolto onnistuu lapsi­per­heiden ohjauk­sessa, neuvon­nassa ja motivoin­nissa. Tarvitaan tietoa siitä, vaikut­taako perustulo lasten asemaan ja kunnan kykyyn tarjota ehkäi­seviä palveluja erityi­sesti kaikkein heikoim­massa asemassa oleville lapsiperheille.

Kunta­liiton mukaan kokeilun aikana pitää myös miettiä, miten sosiaa­li­tukien ja -palve­lujen käytöstä saadaan koottua luotet­tavaa tietoa kunnan ja koko yhteis­kunnan käyttöön. Samoin ratkaistava on myös kunnan järjes­tämien etuuksien ja palve­lujen suhde perustuloon.

Jaana Laitinen