Suomi suunnittelee perustulokokeilua, joka olisi kattavin ja pisin maailmassa tähänastisista perustulokokeiluista.

 

Perus­tu­lo­ko­keilu alkaa näillä näky­min vuo­den 2017 alussa. Se kes­tää kaksi vuotta. Kokei­lua val­mis­te­lee par­hail­laan työ­ryhmä, johon kuu­lu­vat Kelan tut­ki­mus­osasto, Sitra, aja­tus­hau­tomo Tänk, Val­tion talou­del­li­nen tut­ki­mus­lai­tos sekä Hel­sin­gin, Tam­pe­reen, Itä-Suo­men ja Turun yli­opis­tot. Hank­kee­seen osal­lis­tuu lisäksi yrit­tä­jien, kunta-alan, vero-oikeu­den ja perus­tus­lain asiantuntijoita.

Val­mis­te­lua joh­taa Kelan tut­ki­mus­osas­ton tut­ki­mus­joh­taja, pro­fes­sori Olli Kan­gas. Työ­ryhmä jät­tää esi­sel­vi­tyk­sen maa­lis­kuun lop­puun men­nessä. Hal­li­tus valit­see sen perus­teella, mikä malli pää­see tar­kem­paan valmisteluun.
Lopul­li­sen esi­tyk­sen työ­ryhmä jät­tää hal­li­tuk­selle marraskuussa.

Harkinnassa neljä mallia

Työ­ryhmä poh­tii par­hail­laan nel­jää perus­tu­lon mal­lia. Mal­lit on annettu val­tio­neu­vos­ton kans­lian tehtäväksiannossa.
– Ensim­mäi­sessä mal­lissa täysi perus­tulo kor­vaa koko lailla syy­pe­rus­tei­sen sosi­aa­li­tur­van, Olli Kan­gas kuvaa.

Se kat­taa siis työt­tö­myys­tur­van, sai­raus­päi­vä­ra­han, äitiys­päi­vä­ra­han ja toi­meen­tu­lo­tuen perus­päi­vä­ra­han sekä asumistuen.
Perus­tu­lon saa­vat kaikki suo­ma­lai­set. Sum­man pitäisi olla huo­mat­ta­van kor­kea, jotta perus­tulo kat­taa syy­pe­rus­tei­set etuu­det, Kan­gas arvioi. Hän pitää täys­tu­lon ala­ra­jana 741 euroa kuussa.
– Se on takuu­eläk­keen taso.

Ennen perustulon toteutumista käydään vielä muutamat eduskuntavaalit.


Perus­tu­lon päälle jokai­nen saa ansaita palkka- ja yrit­tä­jä­tu­loja. Esi­mer­kiksi 800 euron perus­tu­lo­mal­lissa vero­pro­sentti on las­kel­mien mukaan 50:n luokkaa.
Se tar­koit­taa, että 2 000 euroa kuussa ansait­seva Matti saa käteen perus­tu­lon 800 euroa sekä net­to­tu­loa pal­kas­taan 1 000 euroa, yhteensä 1 800 euroa kuussa. Erkki, joka ansait­see 4 000 euroa kuu­kau­dessa, saa käteen yhteensä 2 800 euroa.
Esi­mer­kit ovat vasta suun­taa antavia.

– Tasa­ve­ron lisäksi on työ­ryhmä mal­lit­taa myös progres­sii­vista verotusta.
Mal­lin pulma ovat kal­leus ja kan­na­tuk­set ongel­mat. Jos perus­tulo on kor­kea, nousee vero­pro­sentti korkeaksi.
– Kor­kea vero­pro­sentti voi viedä perus­tu­lolta legi­ti­mi­tee­tin. Aina­kin ne, jotka jou­tui­si­vat mak­sa­maan lisää, toden­nä­köi­sesti pro­tes­toi­si­vat, Kan­gas arvelee.
– Toi­nen malli on osit­tai­nen perus­tulo. Siinä nykyi­nen perus­tuva kor­vau­tuu perus­tu­lolla, mutta syy- ja ansio­si­don­nai­sia etuuk­sia säi­lyy. Esi­mer­kiksi asu­mis­tuki säi­lyisi. Sitä mak­se­taan alu­een asu­mis­kus­tan­nus­ten mukaan.

Osit­tai­sen perus­tu­lon ala­raja vois olla työ­mark­ki­na­tuki eli 550–600 euroa kuussa. Muista tuloista menee 40–45 pro­sen­tin vero.
– Täy­den ja osit­tai­sen perus­tu­lon sum­mia ei ole vielä lyöty luk­koon, Kan­gas pai­not­taa. Työ­ryhmä las­kee sum­mien ja nii­den kus­tan­nus- ja tulon­ja­ko­vai­ku­tuk­sia tar­kem­min mikrosimulaatioilla.

Kol­man­nessa mal­lissa nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro­malli mää­rit­te­lee tulo­ta­son, joka tur­va­taan kai­kille. Jos tulot jää­vät sen alle, vero­jär­jes­tel­mästä mak­se­taan ero­tus. Tason ylit­tä­vistä tuloista pitää mak­saa veroa, jonka suu­ruus mää­räy­tyy sen mukaan, mikä tulo­raja valitaan.
– Nel­jäs malli sisäl­tää perus­tu­lon ja sen päälle mak­set­ta­van osuu­den. Lisä­osan saa, jos osal­lis­tuu työl­lis­tä­mis­toi­miin tai tekee yhteis­kun­nal­lista työtä esi­mer­kiksi järjestöissä.

Kyseessä olisi jon­kin­lai­nen osal­lis­tu­mis­tulo, josta muun muassa englan­ti­lai­nen talous­tie­tei­lijä Ant­hony Atkin­son on puhu­nut. Malli muis­tut­taa kan­san­edus­taja Paula Risi­kon lan­see­raa­maa osal­lis­ta­van sosi­aa­li­po­li­tii­kan mallia.

Perustulon tarkoitus on muuttaa sosiaaliturvaa niin, että työn vastaanottaminen kannattaa aina.

Olli Kan­gas koros­taa, että kaikki sum­mat ja mal­lien lopul­li­set sisäl­löt ovat vielä auki.
– Emme ole esi­mer­kiksi las­ke­neet tark­kaan, miten mal­lit vai­kut­ta­vat eri ihmis­ryh­mien tulo­ta­soon. Se on sel­vää, että perus­tu­losta hyö­ty­vät köy­him­mät ja kär­si­vät hyvätuloiset.
– Vai­kea on lisäksi enna­koida, miten perus­tulo vai­kut­taa yhteis­kun­nassa laa­jem­min. Pas­si­voiko tuki vai syn­nyt­tääkö se toimeliaisuutta?

Perustulo alueen vai ihmisryhmien mukaan

Työ­ryhmä miet­tii myös sitä, miten kokeilu toteu­te­taan. Yksi vaih­toehto on, että sii­hen voi­daan valita ihmi­set alu­een perus­e­teella. Alue­mal­lissa mukaan tulee esi­mer­kiksi ison kau­pun­gin asuk­kaita, muu­ta­man kes­ki­suu­ren kau­pun­gin asuk­kaita sekä väkeä nii­den läheltä pie­niltä paikkakunnilta.

Mal­lissa on tulos­ten kan­nalta ongel­mansa, Olli Kan­gas ker­too. Jos kokei­luun osal­lis­tuu pieni määrä ihmi­siä kul­ta­kin paik­ka­kun­nalta, perus­tu­lon mah­dol­li­set inte­rak­tio- ja ins­ti­tu­tio­naa­li­set vai­ku­tuk­set – eli miten perus­tulo vai­kut­taa esi­mer­kiksi asiak­kai­den ja työ­voi­ma­toi­men koh­taa­mi­seen – eivät tule esiin.

Jos kokeilu taas teh­dään yhdellä raja­tulla alu­eella, tulok­sia ei vält­tä­mättä voi yleistää.
– Jos kokeilu toi­mii Kin­nu­lassa, toi­miiko se Kon­tu­lassa ja päin vas­toin, Kan­gas kuvaa ongelmaa.
Toi­nen vaih­toehto on, että perus­tu­lon kokei­li­jat voi­daan valita Kelan etuuk­sia pal­jon käyt­tä­vistä ryh­mistä. Sil­loin mukaan tulisi esi­mer­kiksi pit­kä­ai­kais­työt­tö­miä, toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kaita ja eri­lai­sia itsensä työl­lis­tä­viä ja silp­pu­työtä tekeviä.
– Jos otamme kokei­luun vain niitä, jotka arve­le­vat hyö­ty­vänsä perus­tu­losta, tulok­set vää­ris­ty­vät, Olli Kan­gas sanoo.
Kokei­lun ulko­puo­lelle jää­vät lap­set ja eläkeläiset.

Heinäsirkkoja ja muurahaisia

Perus­tu­lon tar­koi­tus on muut­taa sosi­aa­li­tur­vaa niin, että työn vas­taa­not­ta­mi­nen kan­nat­taa aina. Palkka ei syö sosi­aa­li­tur­van etuuk­sia, kuten nyt. Tavoite on yksin­ker­tais­taa sosi­aa­li­tur­vaa ja tehdä siitä sel­keä ja helppo käyt­tää. Suo­ma­lai­sista 70 pro­sent­tia kan­nat­taa perus­tu­loa. Tilanne voi muut­tua, kun perus­tulo saa hin­ta­la­pun ja ihmi­set näke­vät suu­ret vero­pro­sen­tit, Kan­gas huomauttaa.
– Meillä näh­dään hyväksi, että kai­killa on jon­kin­lai­nen perus­turva. Samaan aikaan pide­tään oikeana, että ne jotka teke­vät pal­jon työtä, saa­vat enemmän.

Se on muu­ra­hai­sen logiik­kaa, Kan­gas sanoo. Hän lai­naa tari­nan mui­nais­kreik­ka­lai­selta satu­jen kir­joit­ta­jalta Aiso­pok­selta. Tämän eläin­sa­tuja käy­te­tään yhä moraa­lin opetuksessa.
Sadussa hei­nä­sirkka soit­teli viu­lu­aan pit­kän kesän. Syk­syllä sille tuli kylmä ja nälkä. Muu­ra­hai­set raken­si­vat kesällä pesän, jossa niillä on syk­syllä ruo­kaa ja läm­pöä. Sirkka kol­kutti keon ovelle ja pyysi päästä sisään. Muu­ra­hai­nen sanoi, että oma vika, mitäs lais­kot­te­lit, ja pais­kasi oven kiinni.

Eli pitääkö yhteis­kun­nan taata toi­meen­tulo niille, jotka eivät halua tehdä töitä? Entä niille, joi­den lah­jak­kuus suun­tau­tuu aloille, joilla harva saa riit­tä­vän elan­non. Heitä ovat esi­mer­kiksi tai­tei­li­jat ja kirjailijat.

Jos kokeilu toimii Kinnulassa, toimiiko se Kontulassa.

Tarina kuvaa filo­so­fi­sia ja oikeu­den­mu­kai­suu­teen liit­ty­viä näkö­kul­mia, jotka liit­ty­vät perus­tu­lon filo­so­fi­seen taus­taan, Kan­gas sanoo.
Myös kokei­lun lain­mu­kai­suutta pitää poh­tia. Perus­tus­lain mukaan kaik­kia on koh­del­tava tasa­ver­tai­sesti. Toteu­tuuko se, kun kokei­luun osal­lis­tuu pieni joukko ihmisiä?

– Meillä yksi ryhmä poh­tii sitä, miten kokeilu vai­kut­taa yhteis­kun­taan laa­jem­min. Jääkö esi­mer­kiksi työ­voi­ma­vi­ran­omai­sille kei­noja akti­voida työt­tö­miä työl­lis­ty­mistä tuke­viin toimiin.
– Täl­lai­set pie­net inhot­ta­vat yksi­tyis­koh­dat ovat vaikeita.

Kansainvälisesti uraauurtava kokeilu

Suo­men kaa­vai­lema kokeilu on laa­jin ja pisin perus­tu­lo­ko­keilu maa­il­massa tähän saakka. Se on siksi saa­nut pal­jon kan­sain­vä­listä huomiota.
– Puhe­lin on soi­nut kiusaksi asti, Olli Kan­gas kuvaa.

Perus­tu­loa on kokeiltu monissa maissa. Mikään niistä ei sopi­nut suo­raan Suo­men mal­lin pohjaksi.
Kan­gas koros­taa, että hänellä itsel­lään ei ole agen­daa perus­tu­lon puo­lesta tai sitä vas­taan. Hän myös muis­tut­taa, että työ­ryhmä vain val­mis­te­lee kokei­lua eli tuot­taa tie­teel­li­sesti luo­tet­ta­vaa tie­toa. Lopulta mal­leista ja etuuk­sien tasoista päät­tä­vät poliitikot.

Perus­tu­loon siir­ty­mi­nen koko maassa on vielä kau­kana, hän sanoo.
– Sitä ennen käy­dään toden­nä­köi­sesti muu­ta­mat edus­kun­ta­vaa­lit. Mikä on talou­den tila ja edus­kun­nan kanta perus­tu­loon tule­vai­suu­dessa, sitä ei voi vielä tietää.

Jaana Lai­ti­nen