Suomi suunnittelee perustulokokeilua, joka olisi kattavin ja pisin maailmassa tähänastisista perustulokokeiluista.

 

Perus­tu­lokokeilu alkaa näil­lä näkymin vuo­den 2017 alus­sa. Se kestää kak­si vuot­ta. Kokeilua valmis­telee parhail­laan työryh­mä, johon kuu­lu­vat Kelan tutkimu­sosas­to, Sitra, aja­tushau­to­mo Tänk, Val­tion taloudelli­nen tutkimus­laitos sekä Helsin­gin, Tam­pereen, Itä-Suomen ja Turun yliopis­tot. Han­kkeeseen osal­lis­tuu lisäk­si yrit­täjien, kun­ta-alan, vero-oikeu­den ja perus­tus­lain asiantun­ti­joi­ta.

Valmis­telua johtaa Kelan tutkimu­sosas­ton tutkimusjo­hta­ja, pro­fes­sori Olli Kan­gas. Työryh­mä jät­tää esi­selvi­tyk­sen maalisku­un lop­pu­un men­nessä. Hal­li­tus val­it­see sen perus­teel­la, mikä malli pääsee tarkem­paan valmis­telu­un.
Lop­ullisen esi­tyk­sen työryh­mä jät­tää hal­li­tuk­selle mar­rasku­us­sa.

Harkinnassa neljä mallia

Työryh­mä pohtii parhail­laan neljää perus­tu­lon mallia. Mallit on annet­tu val­tioneu­vos­ton kanslian tehtäväk­sian­nos­sa.
– Ensim­mäisessä mallis­sa täysi perus­tu­lo kor­vaa koko lail­la syype­r­usteisen sosi­aal­i­tur­van, Olli Kan­gas kuvaa.

Se kat­taa siis työt­tömyys­tur­van, sairaus­päivära­han, äitiyspäivära­han ja toimeen­tu­lotuen perus­päivära­han sekä asum­istuen.
Perus­tu­lon saa­vat kaik­ki suo­ma­laiset. Sum­man pitäisi olla huo­mat­ta­van korkea, jot­ta perus­tu­lo kat­taa syype­r­usteiset etu­udet, Kan­gas arvioi. Hän pitää täys­tu­lon alara­jana 741 euroa kuus­sa.
– Se on taku­ueläk­keen taso.

Ennen perustulon toteutumista käydään vielä muutamat eduskuntavaalit.


Perus­tu­lon päälle jokainen saa ansai­ta palk­ka- ja yrit­täjä­tu­lo­ja. Esimerkik­si 800 euron perus­tu­lo­ma­llis­sa vero­pros­ent­ti on laskelmien mukaan 50:n luokkaa.
Se tarkoit­taa, että 2 000 euroa kuus­sa ansait­se­va Mat­ti saa käteen perus­tu­lon 800 euroa sekä net­to­tu­loa palka­s­taan 1 000 euroa, yhteen­sä 1 800 euroa kuus­sa. Erk­ki, joka ansait­see 4 000 euroa kuukaudessa, saa käteen yhteen­sä 2 800 euroa.
Esimerk­it ovat vas­ta suun­taa antavia.

– Tasaveron lisäk­si on työryh­mä mallit­taa myös pro­gres­si­ivista vero­tus­ta.
Mallin pul­ma ovat kalleus ja kan­natuk­set ongel­mat. Jos perus­tu­lo on korkea, nousee vero­pros­ent­ti korkeak­si.
– Korkea vero­pros­ent­ti voi viedä perus­tu­lol­ta legit­imi­teetin. Ainakin ne, jot­ka jou­tu­isi­vat mak­samaan lisää, toden­näköis­es­ti protestoisi­vat, Kan­gas arvelee.
– Toinen malli on osit­tainen perus­tu­lo. Siinä nykyi­nen perus­tu­va kor­vau­tuu perus­tu­lol­la, mut­ta syy- ja ansiosi­don­naisia etuuk­sia säi­lyy. Esimerkik­si asum­is­tu­ki säi­ly­isi. Sitä mak­se­taan alueen asumiskus­tan­nusten mukaan.

Osit­taisen perus­tu­lon alara­ja vois olla työ­markki­natu­ki eli 550–600 euroa kuus­sa. Muista tuloista menee 40–45 pros­entin vero.
– Täy­den ja osit­taisen perus­tu­lon sum­mia ei ole vielä lyö­ty lukkoon, Kan­gas pain­ot­taa. Työryh­mä las­kee sum­mien ja niiden kus­tan­nus- ja tulon­jako­vaiku­tuk­sia tarkem­min mikrosim­u­laa­tioil­la.

Kol­man­nes­sa mallis­sa negati­ivi­nen tulovero­ma­lli määrit­telee tulota­son, joka tur­vataan kaikille. Jos tulot jäävät sen alle, vero­jär­jestelmästä mak­se­taan ero­tus. Tason ylit­tävistä tuloista pitää mak­saa veroa, jon­ka suu­ru­us määräy­tyy sen mukaan, mikä tulo­ra­ja val­i­taan.
– Neljäs malli sisältää perus­tu­lon ja sen päälle mak­set­ta­van osu­u­den. Lisäosan saa, jos osal­lis­tuu työl­listämis­toimi­in tai tekee yhteiskun­nal­lista työtä esimerkik­si jär­jestöis­sä.

Kyseessä olisi jonkin­lainen osal­lis­tu­mis­tu­lo, jos­ta muun muas­sa englan­ti­lainen talousti­eteil­i­jä Antho­ny Atkin­son on puhunut. Malli muis­tut­taa kansane­dus­ta­ja Paula Risikon lanseer­aa­maa osal­lis­ta­van sosi­aalipoli­ti­ikan mallia.

Perustulon tarkoitus on muuttaa sosiaaliturvaa niin, että työn vastaanottaminen kannattaa aina.

Olli Kan­gas korostaa, että kaik­ki sum­mat ja mallien lop­ulliset sisäl­löt ovat vielä auki.
– Emme ole esimerkik­si laske­neet tarkkaan, miten mallit vaikut­ta­vat eri ihmis­ryh­mien tulota­soon. Se on selvää, että perus­tu­losta hyö­tyvät köy­him­mät ja kär­sivät hyvä­tu­loiset.
– Vaikea on lisäk­si ennakoi­da, miten perus­tu­lo vaikut­taa yhteiskun­nas­sa laa­jem­min. Pas­sivoiko tuki vai syn­nyt­tääkö se toimeli­aisu­ut­ta?

Perustulo alueen vai ihmisryhmien mukaan

Työryh­mä miet­tii myös sitä, miten kokeilu toteutetaan. Yksi vai­h­toe­hto on, että siihen voidaan vali­ta ihmiset alueen peruse­teel­la. Alue­mallis­sa mukaan tulee esimerkik­si ison kaupun­gin asukkai­ta, muu­ta­man keskisu­uren kaupun­gin asukkai­ta sekä väkeä niiden läheltä pie­niltä paikkakun­nil­ta.

Mallis­sa on tulosten kannal­ta ongel­mansa, Olli Kan­gas ker­too. Jos kokeilu­un osal­lis­tuu pieni määrä ihmisiä kul­takin paikkakunnal­ta, perus­tu­lon mah­dol­liset inter­ak­tio- ja insti­tu­tion­aaliset vaiku­tuk­set – eli miten perus­tu­lo vaikut­taa esimerkik­si asi­akkaiden ja työvoima­toimen kohtaamiseen – eivät tule esi­in.

Jos kokeilu taas tehdään yhdel­lä rajat­ul­la alueel­la, tulok­sia ei vält­tämät­tä voi yleistää.
– Jos kokeilu toimii Kin­nu­las­sa, toimi­iko se Kon­tu­las­sa ja päin vas­toin, Kan­gas kuvaa ongel­maa.
Toinen vai­h­toe­hto on, että perus­tu­lon kokeil­i­jat voidaan vali­ta Kelan etuuk­sia paljon käyt­tävistä ryh­mistä. Sil­loin mukaan tulisi esimerkik­si pitkäaikaistyöt­tömiä, toimeen­tu­lotuen asi­akkai­ta ja eri­laisia itsen­sä työl­listäviä ja silp­putyötä teke­viä.
– Jos otamme kokeilu­un vain niitä, jot­ka arvel­e­vat hyö­tyvän­sä perus­tu­losta, tulok­set vääristyvät, Olli Kan­gas sanoo.
Kokeilun ulkop­uolelle jäävät lapset ja eläkeläiset.

Heinäsirkkoja ja muurahaisia

Perus­tu­lon tarkoi­tus on muut­taa sosi­aal­i­tur­vaa niin, että työn vas­taan­ot­ta­mi­nen kan­nat­taa aina. Palk­ka ei syö sosi­aal­i­tur­van etuuk­sia, kuten nyt. Tavoite on yksinker­tais­taa sosi­aal­i­tur­vaa ja tehdä siitä selkeä ja help­po käyt­tää. Suo­ma­lai­sista 70 pros­ent­tia kan­nat­taa perus­tu­loa. Tilanne voi muut­tua, kun perus­tu­lo saa hin­ta­la­pun ja ihmiset näkevät suuret vero­pros­en­tit, Kan­gas huo­maut­taa.
– Meil­lä nähdään hyväk­si, että kaikil­la on jonkin­lainen perus­tur­va. Samaan aikaan pide­tään oikeana, että ne jot­ka tekevät paljon työtä, saa­vat enem­män.

Se on muu­ra­haisen logi­ikkaa, Kan­gas sanoo. Hän lainaa tari­nan muinaiskreikkalaiselta sat­u­jen kir­joit­ta­jal­ta Aisopok­selta. Tämän eläin­sat­u­ja käytetään yhä moraalin opetuk­ses­sa.
Sadus­sa heinäsirk­ka soit­teli viu­lu­aan pitkän kesän. Syksyl­lä sille tuli kylmä ja nälkä. Muu­ra­haiset rak­en­si­vat kesäl­lä pesän, jos­sa niil­lä on syksyl­lä ruokaa ja läm­pöä. Sirk­ka kolkut­ti keon ovelle ja pyysi päästä sisään. Muu­ra­hainen sanoi, että oma vika, mitäs laiskot­telit, ja paiskasi oven kiin­ni.

Eli pitääkö yhteiskun­nan taa­ta toimeen­tu­lo niille, jot­ka eivät halua tehdä töitä? Entä niille, joiden lah­jakku­us suun­tau­tuu aloille, joil­la har­va saa riit­tävän elan­non. Heitä ovat esimerkik­si taiteil­i­jat ja kir­jail­i­jat.

Jos kokeilu toimii Kinnulassa, toimiiko se Kontulassa.

Tari­na kuvaa filosofisia ja oikeu­den­mukaisu­u­teen liit­tyviä näkökul­mia, jot­ka liit­tyvät perus­tu­lon filosofiseen taus­taan, Kan­gas sanoo.
Myös kokeilun lain­mukaisu­ut­ta pitää pohtia. Perus­tus­lain mukaan kaikkia on kohdelta­va tasaver­tais­es­ti. Toteu­tuuko se, kun kokeilu­un osal­lis­tuu pieni joukko ihmisiä?

– Meil­lä yksi ryh­mä pohtii sitä, miten kokeilu vaikut­taa yhteiskun­taan laa­jem­min. Jääkö esimerkik­si työvoimavi­ra­nomaisille keino­ja aktivoi­da työt­tömiä työl­listymistä tuke­vi­in toimi­in.
– Täl­laiset pienet inhot­ta­vat yksi­tyisko­h­dat ovat vaikei­ta.

Kansainvälisesti uraauurtava kokeilu

Suomen kaavaile­ma kokeilu on laa­jin ja pisin perus­tu­lokokeilu maail­mas­sa tähän saak­ka. Se on sik­si saanut paljon kan­sain­välistä huomio­ta.
– Puhe­lin on soin­ut kiusak­si asti, Olli Kan­gas kuvaa.

Perus­tu­loa on kokeil­tu monis­sa mais­sa. Mikään niistä ei sopin­ut suo­raan Suomen mallin poh­jak­si.
Kan­gas korostaa, että hänel­lä itsel­lään ei ole agen­daa perus­tu­lon puoles­ta tai sitä vas­taan. Hän myös muis­tut­taa, että työryh­mä vain valmis­telee kokeilua eli tuot­taa tieteel­lis­es­ti luotet­tavaa tietoa. Lop­ul­ta malleista ja etuuk­sien tasoista päät­tävät poli­itikot.

Perus­tu­loon siir­tymi­nen koko maas­sa on vielä kaukana, hän sanoo.
– Sitä ennen käy­dään toden­näköis­es­ti muu­ta­mat eduskun­tavaalit. Mikä on talouden tila ja eduskun­nan kan­ta perus­tu­loon tule­vaisu­udessa, sitä ei voi vielä tietää.

Jaana Laiti­nen