Perustoimeentulotuen toimeenpanon siirtäminen kunnilta Kelalle ei ole sujunut ongelmitta. Valtiontalouden tarkastusvirasto näki huomautettavaa asian valmistelussa ja toteuttamisessa. Toimeenpano ei tehostunut ja välittömät kustannukset osoittautuivat merkittävästi arvioitua suuremmiksi.

 

 

Toimeen­tu­lo­tu­ki­lain uudis­tus tuli voi­maan vuo­den 2017 alussa. Perus­toi­meen­tu­lo­tuen hake­mi­nen, myön­tä­mi­nen ja mak­sa­tus siir­ret­tiin kun­tien sosi­aa­li­toi­melta Kelalle. Täy­den­tävä ja ehkäi­sevä toi­meen­tu­lo­tuki säi­lyi­vät kun­tien vas­tuulla.

Uudis­tuk­sella tavoi­tel­tiin toi­meen­pa­non tehos­ta­mista ja suju­voit­ta­mista hyö­dyn­tä­mällä Kelan resurs­seja, jär­jes­tel­miä ja asian­tun­te­musta. Muu­tok­silla haet­tiin myös toi­meen­tu­lo­tuen ali­käy­tön vähe­ne­mistä.

VTV:n tar­kas­tus­ker­to­muk­sessa (2020) tode­taan, että Kela-siir­rossa nou­da­tet­tiin vain osin hyvän lain­val­mis­te­lun peri­aat­teita. Asia­kas­vai­ku­tuk­sia arvioi­tiin sel­lais­ten asiak­kai­den näkö­kul­masta, jotka kyke­ne­vät hake­maan tukea säh­köi­sesti ja tar­vit­se­vat vain perus­toi­meen­tu­lo­tu­kea.

Kun­tien hen­ki­lös­tön osalta kes­ki­tyt­tiin etuus­kä­sit­te­li­jöi­hin, mutta vai­ku­tuk­sia sosi­aa­li­työ­hön ei käsi­telty riit­tä­västi.

Kelan etuus­joh­taja Anne Nei­mala muis­tut­taa, että hal­li­tuk­sen esi­tys val­mis­tel­tiin hyvin nopealla aika­tau­lulla. Minis­te­riö jou­tui teke­mään arviot puut­teel­li­sen tie­to­poh­jan varassa.

– Kun­nista ei ollut saa­ta­villa tark­koja tie­toja, joi­hin arvion olisi voi­nut perus­taa. Hen­ki­lö­re­surs­sien arvioin­nissa ei otettu huo­mioon ali­käy­tön pois­tu­maa, vaan hen­ki­lö­tarve arvioi­tiin siir­ty­mä­vai­heen tilan­teen poh­jalta.

– Kela lähti liik­keelle liian pie­nillä resurs­seilla, mutta tilanne on nopeasti paran­tu­nut, Nei­mala vakuut­taa.

Yhden luukun periaate ei ole kaikilta osin toteutunut.

Vuonna 2018 kun­tien toi­meen­tu­lo­tu­keen liit­ty­vät hen­ki­lös­tö­me­not oli­vat 67,9 mil­joo­naa euroa vähem­män kuin vuonna 2014. Etuus­kä­sit­te­li­jöi­den määrä on supis­tu­nut 868 hen­ki­löllä. Samaan aikaan toi­meen­tu­lo­tu­ki­työ­hön osal­lis­tu­vien sosi­aa­li­työn­te­ki­jöi­den, sosi­aa­lioh­jaa­jien ja sosi­aa­li­työn joh­don määrä on lisään­ty­nyt yhteensä 611 hen­ki­löllä.

Perus­toi­meen­tu­lo­tuen toi­meen­pa­non toteu­tu­neet kus­tan­nuk­set ovat kolme ker­taa arvioi­tua suu­rem­mat. Toi­meen­pa­non edel­lyt­tämä hen­ki­lös­tö­määrä on yli kak­sin­ker­tai­nen. Vuonna 2018 perus­toi­meen­tu­lo­tu­ki­työssä toimi noin 19 pro­sent­tia koko Kelan hen­ki­lös­töstä. Kelan toi­min­ta­me­not oli­vat noin 517 mil­joo­naa euroa, joista perus­toi­meen­tu­lo­tuen osuus oli noin 17 pro­sent­tia.

Ratkaisutyö oli luultua työläämpää

Siir­ty­mä­vai­heessa ongel­mia pahen­si­vat Kelassa syn­ty­neet ruuh­kat. Kelan pal­ve­lu­neu­vo­jiin kuu­lui tuol­loin sosi­aali- ja ter­vey­sa­lan tut­kin­to­jen suo­rit­ta­nei­den lisäksi kir­java joukko hen­ki­lös­töä kau­pal­li­selta sekä ravin­tola- ja kult­tuu­ria­lalta.

Nei­ma­lan mukaan sekä pal­ve­lu­neu­vo­jien että etuus­kä­sit­te­li­jöi­den jou­kossa ovat sosi­aa­lia­lan osaa­mi­nen ja tut­kin­not lisään­ty­neet huo­mat­ta­vasti.

– Rek­ry­toimme Kelaan myös satoja kun­tien pal­ve­luk­sessa aiem­min olleita etuus­kä­sit­te­li­jöitä, Nei­mala muis­tut­taa.

Perus­toi­meen­tu­lo­tuen rat­kai­si­joille koh­den­net­tuun kyse­lyyn keväällä 2019 vas­tan­neista 55 pro­sent­tia oli toi­mi­nut rat­kai­si­jana yli kaksi vuotta, vajaa kol­man­nes 1−2 vuotta ja 16 pro­sent­tia alle vuo­den. Vas­taa­jista 27 pro­sen­tilla oli koke­musta vas­taa­vasta työstä kun­nassa.

Rat­kai­su­työ on ollut enna­koi­tua työ­lääm­pää. Tar­kis­tus­rat­kai­su­jen suuri määrä lisää hal­lin­nol­lista työtä ja käsit­te­ly­ai­kaa. Vuonna 2018 perus­toi­meen­tu­lo­tuen rat­kai­suja teh­tiin 1,9 mil­joo­naa, joista vii­den­nek­seen pyy­det­tiin lisä­sel­vi­tyk­siä. Sosi­aa­li­toi­men työn­te­ki­jät voi­vat tar­kas­taa perus­toi­meen­tu­lo­tuen myön­tä­mistä kos­ke­vat tie­dot säh­köi­sesti Kelan jär­jes­tel­män kautta.

Sosiaalityön voimia ei vapautunutkaan kuten odotettiin

Kela-siir­ron kes­kei­sim­piä tavoit­teita oli vapaut­taa kun­tien aikuis­so­si­aa­li­työn resurs­seja perus­toi­meen­tu­lo­tuen parista ja luoda edel­ly­tyk­siä var­si­nai­sen sosi­aa­li­työn kehit­tä­mi­selle. Näin ei yksi­se­lit­tei­sesti käy­nyt.

Sosi­aali- ja ter­veys­mi­nis­te­riön rapor­tissa Aikuis­ten parissa teh­tä­vän sosi­aa­li­työn tule­vai­suus­sel­vi­tys (2019) tode­taan näin: ”Kelan etuuk­siin liit­tyvä ohjaus ja neu­von­ta­työ, perus­toi­meen­tu­lo­tuen pää­tös­ten tar­kis­ta­mi­nen ja asiak­kai­den asioi­den aja­mi­nen vie­vät edel­leen koh­tuut­to­masti kun­tien sosi­aa­li­työn ja ‑ohjauk­sen resurs­sia.”

Nei­mala ihmet­te­lee kri­tiik­kiä. Hänen mie­les­tään asiak­kai­den neu­vonta kos­kee kaik­kia viran­omai­sia. Sen sijaan kun­nissa ei ole tar­peen tar­kis­taa Kelan pää­tök­siä.

Salon kau­pun­gilla sosi­aa­lioh­jaa­jana työs­ken­te­levä, ammat­ti­jär­jestö Talen­tian hal­li­tuk­sen jäsen Mar­kus Vir­ta­nen tekee aikuis­so­si­aa­li­työtä alle 30-vuo­tiai­den nuor­ten parissa. Hän sanoo siir­ron tuo­neen pal­jon hyvää, mutta kehi­tet­tä­vää­kin on.

– Kyn­nys toi­meen­tu­lo­tuen hake­mi­seen on madal­tu­nut. Sitä hakee var­masti useampi nyt Kelasta, Vir­ta­nen poh­dis­ke­lee.

– Kun­nissa käy­tän­nöt oli­vat kir­ja­vam­pia, joten yhden­ver­tai­suus on paran­tu­nut. Mutta yhden luu­kun peri­aate ei ole kai­kilta osin toteu­tu­nut.

Asia­kasta saa­te­taan pom­po­tella edes­ta­kai­sin, mikä voi joh­tua epä­tie­toi­suu­desta viran­omais­ten roo­lien välillä. Nei­mala täh­den­tää tie­to­suo­jaon­gel­mia.

– Tie­to­suoja estää jois­sa­kin tilan­teissa jär­ke­vän yhteis­työn. Kunta ei pysty ilman asiak­kaan suos­tu­musta anta­maan tie­toa häntä kos­ke­vasta rat­kai­susta Kelalle, minne sama asia­kas palaa uudel­leen asioi­maan.

Yhteistyötä rakennetaan

Kol­men vuo­den aikana on pon­nis­teltu pal­jon kun­tien ja Kelan väli­sen yhteis­toi­min­nan kehit­tä­mi­seksi. Vir­ta­nen mai­nit­see Salosta pari esi­merk­kiä. Kas­vok­kain tapah­tu­vat yhteis­työ­pa­la­ve­rit ovat olleet tär­keitä. Var­si­nais-Suo­mea kos­ke­via yhtei­siä tilai­suuk­sia jär­jes­te­tään myös etä­muo­dossa.

– Kela on käyn­nis­tä­nyt eri­tyis­pal­ve­lui­den tar­peessa ole­ville nuo­rille tar­koi­te­tun moniam­ma­til­li­sen pal­ve­lun, joka tar­joaa ver­kos­to­maista kump­pa­nuusyh­teis­työtä nuo­ren asiassa, Vir­ta­nen lisää.

Tietosuoja ­estää ­joissakin ­tilanteissa ­järkevän yhteistyön.

Nei­mala nos­taa esiin tun­nus­tusta saa­neen ”huo­li­seu­lan”. Se raken­net­tiin PRO­SOS-hank­keessa ja pilo­toi­tiin pää­kau­pun­ki­seu­dulla. Työ­ka­lun tar­joa­mien huolta herät­tä­vien kri­tee­rien avulla Kelan etuus­kä­sit­te­lijä tai pal­ve­lu­vas­taava tun­nis­taa asiak­kaan tar­peen sosi­aa­li­työ­hön.

Aikuis­so­si­aa­li­työn tule­vai­suus­ra­por­tissa ker­ro­taan Kelan huoli-ilmoi­tus­ten ole­van sisäl­löl­li­sesti yksi­puo­li­sia. Osa niistä koe­taan kun­nissa tur­hiksi. Ilmoi­tuk­sia ei tule niistä ongel­mista, joista pitäisi, kuten vuo­kra­räs­teistä, hää­döistä tai päihde- ja mie­len­ter­vey­son­gel­mista.

Palvelutarpeita jää piiloon

Talen­tian puheen­joh­taja Tero Ris­ti­mäki toteaa Kela-siir­ron onnis­tu­neen vähen­tä­mään toi­meen­tu­lo­tu­ki­tuen ali­käyt­töä ja yhden­ver­tais­ta­neen kan­sa­lais­ten koh­te­lua. Mutta sosi­aa­li­työn ele­ment­tien niu­ken­tuessa on pää­tök­siin tul­lut kaa­va­mai­suutta.

– Se näkyy ikä­vim­min lisään­ty­neinä toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan alen­ta­mi­seen joh­ta­neina rat­kai­suina. Vähä­osai­sim­pien elä­män­ti­lan­netta tulisi käsi­tellä koko­nai­suu­tena.

– Jos ei ole riit­tä­vää sosi­aa­lia­lan osaa­mista käy­tet­tä­vissä ja ongel­mia ei kyetä tun­nis­ta­maan, pal­ve­lu­tar­peita jää pii­loon, Ris­ti­mäki varoit­taa.

Laki­uu­dis­tus ei näytä vielä vähen­tä­neen pit­kä­ai­kaista toi­meen­tu­lo­tu­ki­riip­pu­vuutta, mikä oli sen pit­kän ajan tavoite. Kyseessä on vii­me­si­jai­nen etuus ja tila­päi­seksi tar­koi­tettu rat­kaisu. Talen­tian tie­to­jen mukaan Kelassa teh­dään jopa kym­me­nen kuu­kautta kes­tä­viä toi­meen­tu­lo­tu­ki­pää­tök­siä.

Ris­ti­mäki on teh­nyt Kelalle saman ehdo­tuk­sen kuin vuonna 2017. Kelan tii­meissä voisi olla vähin­tään yksi, mie­lel­lään useita sosi­aa­li­huol­lon lail­lis­tet­tuja ammat­ti­hen­ki­löitä perus­toi­meen­tu­lon rat­kai­si­joina ja pal­ve­lu­neu­vo­jina.

– Lisäksi kaik­kiin Kelan vakuu­tus­pii­rei­hin voisi perus­taa asian­tun­ti­ja­so­si­aa­li­työn­te­ki­jän vakans­seja.

Kelan etuus­joh­taja Anne Nei­ma­lan mukaan ehdo­tusta on poh­dittu, mutta sitä ei ole nähty tar­peel­li­seksi esi­te­tyssä muo­dossa. Kelassa on muu­ten lisätty sosi­aa­li­työn ammat­ti­lais­ten mää­rää. Nei­mala pitää kym­me­nen kuu­kau­den toi­meen­tu­lo­tu­ki­pää­tök­siä yksit­täis­ta­pauk­sina.

– Olemme teh­neet 2–3 kuu­kau­den pää­tök­siä asiak­kaille, joi­den tilan­teessa ei ole näh­tä­vissä muu­tok­sia pää­tök­sen anta­mi­sen ajalle. Pidempi pää­tös vapaut­taa asiak­kaan voi­ma­va­roja muu­hun­kin kuin toi­meen­tu­lo­tuen hake­mi­seen.

Kela on ollut tänä keväänä otsi­koissa toi­men­tu­lo­tu­ki­ha­ke­mus­ruuh­kan vuoksi. Osaa hake­muk­sista on käsi­telty yli seit­se­män päi­vän mää­rä­ajan. Tam­mi­kuussa 2020 toi­meen­tu­lo­tu­kea sai 211 000 hen­ki­löä. Vas­taa­vana aikana viime vuonna saa­jia oli 194 000.

Nei­ma­lan mukaan viive on joh­tu­nut vuo­den­vaih­teen nor­maa­lia vähäi­sem­mästä mää­rästä työ­päi­viä. Sen lisäksi vuo­den­vaih­tee­seen osui laki­muu­tok­sista joh­tu­neita etuuk­sien taso- ja indek­si­ko­ro­tuk­sia, joi­hin liit­ty­vien tie­to­jär­jes­tel­mien käyt­töön­ot­to­jen vuoksi ei ollut mah­dol­lista tehdä tar­vit­ta­vaa mää­rää yli­töitä. Ruuhka saa­tiin pää­osin puret­tua hel­mi­kuun puo­li­vä­lissä. Kela rek­ry­toi kevään aikana uusia mää­rä­ai­kai­sia työn­te­ki­jöitä vält­tääk­seen vas­ta­van­lai­sen ruuh­kan tois­tu­mi­sen.

Asiakkaan ääni kuuluviin

SOSTE ja Suo­men köy­hyy­den vas­tai­nen ver­kosto EAPN-Fin puhu­vat hei­koim­massa ase­massa ole­vien puo­lesta.

Sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tuk­sen kes­kei­senä tavoit­teena on oltava köy­hyy­den vähen­tä­mi­nen, toteaa EAPN FINin hal­li­tuk­sen jäsen, SOS­TEn eri­tyis­asian­tun­tija Anna Jär­vi­nen.

– Tavoit­tee­seen voi­daan päästä, jos perus­tur­van tasoa koro­te­taan asteit­tain vii­te­bud­jet­tien mää­rit­te­le­män koh­tuul­li­sen vähim­mäis­ku­lu­tuk­sen tasolle.
On tär­keää myös muo­kata moni­mut­kaista jär­jes­tel­mää asiak­kaan näkö­kul­masta ymmär­ret­tä­väm­mäksi. Etuuk­sien hake­mi­sen on oltava help­poa, pää­tök­sen on tul­tava nopeasti ja sen on oltava ymmär­ret­tävä.

Olemme visioi­neet tule­vai­suutta, jossa mal­lia otet­tai­siin verot­ta­jasta ja siir­ryt­täi­siin veroeh­do­tuk­sen tapaan etuuseh­do­tuk­seen, jossa Kela tar­joaisi ihmi­sille kaikki ne etuu­det, joi­hin he ovat oikeu­tet­tuja. Samalla tulisi vah­vis­taa etuuk­siin liit­ty­vää oikeutta pal­ve­lui­hin niin, että ihmi­set sai­si­vat jat­kossa suju­vam­min hei­dän elä­män­ti­lan­tee­seensa vas­taa­vat pal­ve­lut.

Kan­nus­tin­louk­ku­jen vält­tä­mi­seksi on tär­keää vah­vis­taa etuus­jär­jes­tel­män enna­koi­ta­vuutta sekä var­mis­taa, että kukaan ei enää putoa etuuk­sien väliin.

Jär­jes­tel­mää on muu­tet­tava enem­män mah­dol­lis­ta­vaksi ja vähem­män sank­tioi­vaksi muun muassa työt­tö­myys­tur­van karens­seja leik­kaa­malla ja osal­lis­tu­mi­sesta pal­kit­se­malla, Jär­vi­nen pai­not­taa.

Markku Tasala

 

Lue lisää: Toi­meen­tu­lo­tu­ki­lain muu­tok­sen vai­ku­tuk­set ter­veys­so­si­aa­li­työ­hön jäi­vät arvioi­matta