Perustoimeentulotuen järjestäminen siirtyy kunnilta Kelalle vuonna 2017. Töitä riittää Kelassa tietojärjestelmien rakentamisesta etuuskäsittelyn organisoimiseen, kertoo Kelan Toimeentulotuki 2017 ‑hankkeen päällikkö Heli Kauhanen.

Vastuu perus­toimeen­tu­lotuen toimeen­panos­ta siir­tyy kun­nil­ta Kelalle vuon­na 2017. Keskeinen tavoite lakimuu­tok­ses­sa on tehostaa toim­intaa ja saa­da julkiseen talouteen säästöjä. Ainakin etu­uskäsit­te­lyyn käyte­tyt henkilö­työvuodet tule­vat siir­ron jäl­keen vähen­emään, Kelan Toimeen­tu­lo­tu­ki 2017 ‑han­kkeen pääl­likkö Heli Kauha­nen arvioi.

– Olemme laske­neet, että Kelas­sa pitäisi selvitä noin kol­ma­sos­al­la siitä henkilömäärästä, minkä etu­uskäsit­te­ly on kun­nis­sa vienyt, Heli Kauha­nen sanoo.

Työaikaa käsit­telyssä säästyy etenkin sik­si, ettei etu­uskäsit­telijöi­den tarvitse Kelas­sa kun­tien työn­tek­i­jöi­den tapaan tark­istaa hak­i­jan ilmoit­tamia tuloti­eto­ja use­asta läh­teestä. Kelalaiset ovat oikeutet­tu­ja saa­maan Kelan jär­jestelmästä eteen­sä tiedot hak­i­jan Kela-etuuk­sista sekä tämän vero­tus- ja väestörek­ister­i­tiedot.

– Myös mak­satuk­ses­sa säästyy paljon työ­tun­te­ja. Kun­nis­sa etu­udet on joudut­tu mak­samaan asi­akkaille yksit­täin käsi­työnä, mut­ta Kelan jär­jestelmässä rahat siir­tyvät ratkaisun jäl­keen automaat­tis­es­ti ihmis­ten tileille eräa­joina.

Työa­jan säästö­jen seu­rauk­se­na Kelas­sa ei tule riit­tämään töitä kaikille kun­nis­sa täl­lä het­kel­lä etu­uskäsit­te­lyä tekeville. Toki täy­den­tävän ja ehkäi­sevän toimeen­tu­lotuen osalta etu­uskäsit­te­lyä jää jonkin ver­ran kun­ti­in ja Kelankin on luon­tev­in­ta palkata tarvit­se­mansa kap­a­siteet­ti juuri kun­nista vapau­tu­van koke­neen työvoiman joukos­ta.

Yritämme selvitä kolmasosalla siitä henkilömäärästä, minkä etuuskäsittely on kunnissa vienyt.

Rakentamista riittää

Kun­nat saa­vat vuon­na 2017 tehdä vielä maalisku­un lop­pu­un asti ulot­tuvia tukipäätök­siä. Tämän sään­nök­sen toiv­otaan helpot­ta­van siir­tymistä siten, etteivät kaik­ki hak­i­jat asioisi Kelas­sa ker­tarysäyk­sel­lä tam­miku­us­sa.

Suurimpia urakoi­ta Kelalle on luo­da uudet toimeen­tu­lotuen tieto­jär­jestelmät. Kela on itse rak­en­tanut kaik­ki etu­usjär­jestelmän­sä ja tekee näin myös toimeen­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmän kohdal­la.

– Tärkein syy itse tekemiseen on se, että uusi toimeen­tu­lo­tuk­i­jär­jestelmä pitää saa­da pelaa­maan kaikkien muiden jär­jestelmiemme kanssa yhteen. Vain siten saamme niistä tavoit­tele­mamme hyö­dyn irti eli muun muas­sa sen, että käsit­telijä saa heti eteen­sä hak­i­jan tulotiedot, Heli Kauha­nen sanoo.

– Valmiso­hjel­man inte­groimi­nen omi­in tieto­jär­jestelmi­imme olisi ollut uuden kehit­tämistä suurem­pi työ.

Kauha­nen näkee tärkeänä sen, että Kelan verkkopalve­lut ovat nekin heti vuo­den 2017 alus­ta kun­nos­sa, jot­ta etuuk­sien hakem­i­nen, käsit­te­lyn seu­raami­nen ja päätösten näkem­i­nen verkos­ta on suju­vaa.

Myös paper­i­hake­muk­sia on luvas­sa paljon, joten niiden skan­nauska­p­a­siteet­ti ja nopea indek­soimi­nen työjonoon saat­tamisek­si on tärkeää jo lais­sa sääde­tyn seit­semän vuorokau­den toimeen­tu­lotuen käsit­te­lyn taku­ua­jan vuok­si.

– Ykkösa­sia meille on, että etu­u­den käsit­te­lyjär­jestelmä on vuo­den 2017 alus­ta alka­en valmis, jot­ta hake­musten käsit­te­ly sujuu ja ihmiset saa­vat rahat ajal­laan tileilleen, Kauha­nen sum­maa.

– Kaik­ki on onnek­si eden­nyt tois­taisek­si hyvässä aikataulus­sa, vaik­ka kiire vielä var­masti tuleekin.

Tieto­jär­jestelmien ohel­la suurin ratkaista­va asia Kelalle on laskea ja päät­tää uuden etu­uskäsit­telijäka­p­a­siteet­tin­sa tarve sekä se, mihin sijoit­taa uudet etu­uskäsit­telijät Kelan yli kolmes­ta sadas­ta toimip­is­teestä.

Tutkimusten mukaan suurin osa perustoimeentulotukeen oikeutetuista nauttii jo entuudestaan jotain Kelan etuutta.

– Suomes­sa on lisäk­si 78 kun­taa, jois­sa ei edes ole Kelan palvelu­ja. On ratkaista­va, miten jär­jestetään palve­lut näille kun­ta­laisille, jot­ka aiem­min ovat kään­tyneet tuki­a­siois­saan kun­nan toimis­ton tai sosi­aal­i­toimis­ton puoleen. Mietimme esimerkik­si mah­dol­lisu­ut­ta tar­jo­ta etu­u­den hakemista puhe­lim­itse.

Kuka ohjaa sosiaalityön luo?

Sosi­aalialan ammat­ti­laisia Kela-siir­rossa on ehkä eniten huolestut­tanut se, löy­tyykö Kelas­ta ammat­ti­taitoa tun­nistaa ja ohja­ta sosi­aal­i­työn apua tarvit­se­vat asi­akkaat sosi­aal­i­työn piiri­in. Tuleeko asi­akas­palvelus­ta muu­tok­sen jäl­keen etäisem­pää? Vält­tämät­tä ei, sil­lä jo nyky­isin kun­nis­sa suuri osa toimeen­tu­lo­tukipäätök­sistä on joudut­tu tekemään kir­jal­lisen hake­muk­sen perus­teel­la asi­akas­ta tapaa­mat­ta.

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iön mietinnössä sosi­aalialan huoli väli­in­putoa­jista on kuitenkin huomioitu: min­is­ter­iö on esit­tänyt Kelalle toivo­muk­sen siitä, että Kela palkkaisi siir­ron vuok­si asi­akas­palvelu­un­sa sosi­aalio­h­jaa­jan pätevyy­den omaavia henkilöitä.

– Näin pyrimme mah­dol­lisuuk­sien mukaan tekemään. On tärkeää tun­nistaa avun tarve sekä etu­uskäsit­telyssä että asi­akas­palvelus­sa.

Tutkimusten mukaan suurin osa perus­toimeen­tu­lo­tu­keen oikeute­tu­ista naut­tii jo entu­ud­estaan jotain Kelan etu­ut­ta. Samal­ta tiskiltä perus­toimeen­tu­lotuen hakem­i­nen voi asi­akkaalle olla helpom­paa. Moni, joka ei ole edes tien­nyt ole­vansa oikeutet­tu myös toimeen­tu­lo­tu­keen, voi nyt samal­ta tiskiltä hakea tätäkin etu­ut­ta. Tästä syys­tä Kela-siir­ron on arvioitu vähen­tävän tukien alikäyt­töä.

– Tähän men­nessä kaik­ki, jot­ka oli­si­vat olleet oikeutet­tu­ja perus­toimeen­tu­lo­tu­keen, eivät ole sitä hak­e­neet. On ehkä pelät­ty byrokra­ti­aa tai koet­tu vaikeana kään­tyä sosi­aal­i­toimis­to­jen puoleen, vaik­ka tarvet­ta olisikin ollut.Vuonna 2014 noin 247 000 talout­ta oli Suomes­sa toimeen­tu­lotuen piiris­sä. Tukeen oikeutet­tu­jen määrät ovat laman jatku­misen vuok­si yhä val­tavas­sa nousus­sa.

– Laman jatku­misen ja maini­tun alikäytön vähen­e­misen vuok­si toimeen­tu­lotuen saa­jien määrän arvioidaan vuo­den 2017 jäl­keen nou­se­van jopa 290 000:een talouteen.

Kunnat huolissaan kustannuksista

Toimin­nan tehostamisen lisäk­si Kela-siir­rol­la tavoitel­laan toimeen­tu­lotuen ratkaisukäytän­tö­jen yht­enäistämistä koko val­takun­nas­sa. Tämän kat­so­taan lisäävän asi­akkaiden tasa-arvoa, sil­lä tähän asti Suomen kun­nista jokainen on voin­ut ohjeis­taa etu­uskäsit­telijöitään hiukan oma­l­la taval­laan vaikka­pa kun­nan rahati­lanteesta johtuen.

Tule­vaisu­udessa kaik­ki päätös­val­ta mak­su­ista on Kelal­la. Kun­nat siis joutu­vat mukise­mat­ta mak­samaan sen, mitä Kela päät­tää asi­akkaalle myön­tää. Val­lan katoami­nen ymmär­ret­tävästi huo­let­taa kun­nis­sa.

– Eduskun­nan vaa­timuk­sen mukaan uud­is­tuk­sen vaiku­tus­ta toimeen­tu­lo­tukea saavien määrään, tuk­i­jak­so­jen kestoon ja toimeen­tu­lotuen kus­tan­nuk­si­in tul­laan seu­raa­maan ja arvioimaan erit­täin tarkasti, Kauha­nen sanoo.

– Kelas­sa keskustelemme tiivi­isti kun­tien ja kun­tali­iton kanssa. Yhteistyömme käytän­töjä käsit­telemme myös uudel­la kuntafoo­ru­mil­la, jos­sa on Kelan lisäk­si mukana kym­menkun­ta isoa ja pien­tä kun­taa tai kun­tay­htymää.

Tapio Ollikainen