Perus­toi­meen­tu­lotuen järjes­tä­minen siirtyy kunnilta Kelalle vuonna 2017. Töitä riittää Kelassa tieto­jär­jes­telmien raken­ta­mi­sesta etuus­kä­sit­telyn organi­soi­miseen, kertoo Kelan Toimeen­tu­lotuki 2017 -hankkeen päällikkö Heli Kauhanen.

Vastuu perus­toi­meen­tu­lotuen toimeen­pa­nosta siirtyy kunnilta Kelalle vuonna 2017. Keskeinen tavoite lakimuu­tok­sessa on tehostaa toimintaa ja saada julkiseen talouteen säästöjä. Ainakin etuus­kä­sit­telyyn käytetyt henki­lö­työ­vuodet tulevat siirron jälkeen vähenemään, Kelan Toimeen­tu­lotuki 2017 -hankkeen päällikkö Heli Kauhanen arvioi.

– Olemme laskeneet, että Kelassa pitäisi selvitä noin kolmas­osalla siitä henki­lö­mää­rästä, minkä etuus­kä­sittely on kunnissa vienyt, Heli Kauhanen sanoo.

Työaikaa käsit­te­lyssä säästyy etenkin siksi, ettei etuus­kä­sit­te­li­jöiden tarvitse Kelassa kuntien työnte­ki­jöiden tapaan tarkistaa hakijan ilmoit­tamia tulotietoja useasta lähteestä. Kelalaiset ovat oikeu­tettuja saamaan Kelan järjes­tel­mästä eteensä tiedot hakijan Kela-etuuk­sista sekä tämän verotus- ja väestö­re­kis­te­ri­tiedot.

– Myös maksa­tuk­sessa säästyy paljon työtunteja. Kunnissa etuudet on jouduttu maksamaan asiak­kaille yksittäin käsityönä, mutta Kelan järjes­tel­mässä rahat siirtyvät ratkaisun jälkeen automaat­ti­sesti ihmisten tileille eräajoina.

Työajan säästöjen seurauksena Kelassa ei tule riittämään töitä kaikille kunnissa tällä hetkellä etuus­kä­sit­telyä tekeville. Toki täyden­tävän ja ehkäi­sevän toimeen­tu­lotuen osalta etuus­kä­sit­telyä jää jonkin verran kuntiin ja Kelankin on luonte­vinta palkata tarvit­se­mansa kapasi­teetti juuri kunnista vapau­tuvan kokeneen työvoiman joukosta.

Yritämme selvitä kolmasosalla siitä henkilömäärästä, minkä etuuskäsittely on kunnissa vienyt.

Raken­ta­mista riittää

Kunnat saavat vuonna 2017 tehdä vielä maaliskuun loppuun asti ulottuvia tukipää­töksiä. Tämän säännöksen toivotaan helpot­tavan siirty­mistä siten, etteivät kaikki hakijat asioisi Kelassa kerta­ry­säyk­sellä tammi­kuussa.

Suurimpia urakoita Kelalle on luoda uudet toimeen­tu­lotuen tieto­jär­jes­telmät. Kela on itse raken­tanut kaikki etuus­jär­jes­tel­mänsä ja tekee näin myös toimeen­tu­lo­tu­ki­jär­jes­telmän kohdalla.

– Tärkein syy itse tekemiseen on se, että uusi toimeen­tu­lo­tu­ki­jär­jes­telmä pitää saada pelaamaan kaikkien muiden järjes­tel­miemme kanssa yhteen. Vain siten saamme niistä tavoit­te­le­mamme hyödyn irti eli muun muassa sen, että käsit­telijä saa heti eteensä hakijan tulotiedot, Heli Kauhanen sanoo.

– Valmis­oh­jelman integroi­minen omiin tieto­jär­jes­tel­miimme olisi ollut uuden kehit­tä­mistä suurempi työ.

Kauhanen näkee tärkeänä sen, että Kelan verkko­pal­velut ovat nekin heti vuoden 2017 alusta kunnossa, jotta etuuksien hakeminen, käsit­telyn seuraa­minen ja päätösten näkeminen verkosta on sujuvaa.

Myös paperi­ha­ke­muksia on luvassa paljon, joten niiden skannaus­ka­pa­si­teetti ja nopea indek­soi­minen työjonoon saatta­mi­seksi on tärkeää jo laissa säädetyn seitsemän vuoro­kauden toimeen­tu­lotuen käsit­telyn takuuajan vuoksi.

– Ykkösasia meille on, että etuuden käsit­te­ly­jär­jes­telmä on vuoden 2017 alusta alkaen valmis, jotta hakemusten käsittely sujuu ja ihmiset saavat rahat ajallaan tileilleen, Kauhanen summaa.

– Kaikki on onneksi edennyt toistai­seksi hyvässä aikatau­lussa, vaikka kiire vielä varmasti tuleekin.

Tieto­jär­jes­telmien ohella suurin ratkaistava asia Kelalle on laskea ja päättää uuden etuus­kä­sit­te­li­jä­ka­pa­si­teet­tinsa tarve sekä se, mihin sijoittaa uudet etuus­kä­sit­te­lijät Kelan yli kolmesta sadasta toimi­pis­teestä.

Tutkimusten mukaan suurin osa perustoimeentulotukeen oikeutetuista nauttii jo entuudestaan jotain Kelan etuutta.

– Suomessa on lisäksi 78 kuntaa, joissa ei edes ole Kelan palveluja. On ratkaistava, miten järjes­tetään palvelut näille kunta­lai­sille, jotka aiemmin ovat kääntyneet tukiasioissaan kunnan toimiston tai sosiaa­li­toi­miston puoleen. Mietimme esimer­kiksi mahdol­li­suutta tarjota etuuden hakemista puheli­mitse.

Kuka ohjaa sosiaa­lityön luo?

Sosiaa­lialan ammat­ti­laisia Kela-siirrossa on ehkä eniten huoles­tut­tanut se, löytyykö Kelasta ammat­ti­taitoa tunnistaa ja ohjata sosiaa­lityön apua tarvit­sevat asiakkaat sosiaa­lityön piiriin. Tuleeko asiakas­pal­ve­lusta muutoksen jälkeen etäisempää? Välttä­mättä ei, sillä jo nykyisin kunnissa suuri osa toimeen­tu­lo­tu­ki­pää­tök­sistä on jouduttu tekemään kirjal­lisen hakemuksen perus­teella asiakasta tapaa­matta.

Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriön mietin­nössä sosiaa­lialan huoli väliin­pu­toa­jista on kuitenkin huomioitu: minis­teriö on esittänyt Kelalle toivo­muksen siitä, että Kela palkkaisi siirron vuoksi asiakas­pal­ve­luunsa sosiaa­lioh­jaajan pätevyyden omaavia henki­löitä.

– Näin pyrimme mahdol­li­suuksien mukaan tekemään. On tärkeää tunnistaa avun tarve sekä etuus­kä­sit­te­lyssä että asiakas­pal­ve­lussa.

Tutki­musten mukaan suurin osa perus­toi­meen­tu­lo­tukeen oikeu­te­tuista nauttii jo entuu­destaan jotain Kelan etuutta. Samalta tiskiltä perus­toi­meen­tu­lotuen hakeminen voi asiak­kaalle olla helpompaa. Moni, joka ei ole edes tiennyt olevansa oikeu­tettu myös toimeen­tu­lo­tukeen, voi nyt samalta tiskiltä hakea tätäkin etuutta. Tästä syystä Kela-siirron on arvioitu vähen­tävän tukien alikäyttöä.

– Tähän mennessä kaikki, jotka olisivat olleet oikeu­tettuja perus­toi­meen­tu­lo­tukeen, eivät ole sitä hakeneet. On ehkä pelätty byrokratiaa tai koettu vaikeana kääntyä sosiaa­li­toi­mis­tojen puoleen, vaikka tarvetta olisikin ollut.Vuonna 2014 noin 247 000 taloutta oli Suomessa toimeen­tu­lotuen piirissä. Tukeen oikeu­tet­tujen määrät ovat laman jatku­misen vuoksi yhä valta­vassa nousussa.

– Laman jatku­misen ja mainitun alikäytön vähene­misen vuoksi toimeen­tu­lotuen saajien määrän arvioidaan vuoden 2017 jälkeen nousevan jopa 290 000:een talouteen.

Kunnat huolissaan kustan­nuk­sista

Toiminnan tehos­ta­misen lisäksi Kela-siirrolla tavoi­tellaan toimeen­tu­lotuen ratkai­su­käy­tän­töjen yhtenäis­tä­mistä koko valta­kun­nassa. Tämän katsotaan lisäävän asiak­kaiden tasa-arvoa, sillä tähän asti Suomen kunnista jokainen on voinut ohjeistaa etuus­kä­sit­te­li­jöitään hiukan omalla tavallaan vaikkapa kunnan rahati­lan­teesta johtuen.

Tulevai­suu­dessa kaikki päätös­valta maksuista on Kelalla. Kunnat siis joutuvat mukise­matta maksamaan sen, mitä Kela päättää asiak­kaalle myöntää. Vallan katoa­minen ymmär­ret­tä­västi huolettaa kunnissa.

– Eduskunnan vaati­muksen mukaan uudis­tuksen vaiku­tusta toimeen­tu­lo­tukea saavien määrään, tukijak­sojen kestoon ja toimeen­tu­lotuen kustan­nuksiin tullaan seuraamaan ja arvioimaan erittäin tarkasti, Kauhanen sanoo.

– Kelassa keskus­te­lemme tiiviisti kuntien ja kunta­liiton kanssa. Yhteis­työmme käytäntöjä käsit­te­lemme myös uudella kunta­foo­ru­milla, jossa on Kelan lisäksi mukana kymmen­kunta isoa ja pientä kuntaa tai kuntayh­tymää.

Tapio Ollikainen