Kolmen vuoden kilpailukielto oli lainvastainen.

 

 

Talen­tia on tyy­ty­väi­nen, että sen jäsen Tiina Arffman on voit­ta­nut kärä­jä­oi­keu­dessa kil­pai­lu­kiel­toa kos­ke­van oikeus­ju­tun. Hän saa kor­vauk­sena ansion­me­ne­tyk­ses­tään noin 18 000 euroa.

– Tämä on mer­ki­tyk­sel­li­nen tuo­mio, joka toi­vot­ta­vasti suit­sii jat­kossa perus­teet­to­mia kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sia, sanoo Talentian neu­vot­te­lu­pääl­likkö Tiina Kinnunen.

Tiina Arffman työs­ken­teli yksi­tyi­sessä sosiaali­alan yri­tyk­sessä. Hän ilmoitti työ­nan­ta­jal­leen irti­sa­nou­tu­vansa sekä suo­rit­ta­vansa jatko-opin­toi­hin liit­ty­vän opin­näy­te­työn ja työl­lis­ty­vänsä toi­sessa yrityksessä.

Työntekijä oli tilanteessa selkä seinää vasten.

Työnantaja kui­ten­kin kielsi opin­to­jen lop­puun saat­ta­mi­sen sekä toi­seen yri­tyk­seen siir­ty­mi­sen vedo­ten työ­suh­teen aikana teh­tyyn kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­seen. Tämän seu­rauk­sena Arffmanille tuli voi­maan kil­pai­lu­kielto, jonka rik­ko­mi­sesta olisi seu­ran­nut mit­tava sopimussakko.

– Työnantajan ilmoit­taessa kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­seen vetoa­mi­sesta, minulle oli itses­tään sel­vää ottaa yhteyttä Talentiaan pyy­tääk­seni neu­voja, Arffman kertoo.

– Työntekijä oli tässä tilan­teessa aivan selkä sei­nää vas­ten. Oleellista kui­ten­kin on, että kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sella on laissa mää­ri­tel­lyt kri­tee­rit, joita työ­nan­ta­jan tulee nou­dat­taa, Kinnunen korostaa.

Ehdot olivat epäselvät

Talentia puo­lusti jäse­nensä etuja vie­mällä Tiina Arffmanin tapauk­sen käräjäoikeuteen.

Oikeuden pää­tök­sen mukaan kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus on rajoit­ta­nut Arffmanin perus­tus­lail­lista oikeutta hank­kia toi­meen­tu­lonsa valit­se­mal­laan työllä. Kilpailukieltosopimuksen ehdot oli­vat olleet epä­sel­viä ja laa­juus oli mää­ri­telty epä­mää­räi­sesti. Kilpailukiellon enim­mäi­sa­jaksi oli sopi­muk­seen kir­jattu kolme vuotta, mikä on lainvastaista.

– Kuultuani työ­nan­ta­jan mää­rit­te­le­män kil­pai­lu­kiel­lon pituu­den ja laa­juu­den olin häm­mäs­ty­nyt ja tun­sin suurta epä­oi­keu­den­mu­kai­suutta. Tuntui koh­tuut­to­malta, että minua voi­tai­siin estää työs­ken­te­le­mästä kou­lu­tus­tani vas­taa­valla alalla kolme vuotta, Arffman sanoo.

Oikeuden pää­tök­sessä myös tode­taan, että työ­nan­taja ei ole pys­ty­nyt osoit­ta­maan, että kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­selle olisi ollut työ­so­pi­mus­laissa tar­koi­tettu eri­tyi­sen pai­nava syy. Kilpailukieltosopimus voi olla perus­teltu, jos työn­te­kijä on sel­lai­sessa ase­massa, että hän käsit­te­lee kil­pai­lul­li­sesti tär­keää tai suo­jat­ta­vaa tietoa.

– Tiina Arffman ei ole toi­mi­nut yhtiön hal­li­tuk­sessa tai ollut vas­taa­vassa ase­massa. Hän on osal­lis­tu­nut toi­min­nan kehit­tä­mi­seen samaan tapaan kuin kaikki muut­kin työn­te­ki­jät. Kilpailukieltosopimuksen teke­mi­sen edel­ly­tyk­siä ei siis ollut, joten kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus oli mitä­tön, Tiina Kinnunen summaa.

Omia oikeuksia kannatti lähteä vaatimaan.

Arffman ker­too ole­vansa hel­pot­tu­nut, että oikeus toteutui.

– Kannatti ehdot­to­masti läh­teä vaa­ti­maan omia oikeuk­si­aan! Toivon, että muut­kin Talentian jäse­net hyö­ty­vät tapauk­ses­tani. Olen kii­tol­li­nen, että Talentia otti tapauk­seni hoi­taak­seen ja oli tuke­nani koko pro­ses­sin ajan.

Lakimuutokset voimaan asteittain

Kilpailukieltolakiin on tul­lut muu­tok­sia, joten rajoit­ta­vat sopi­muk­set saat­ta­vat vähen­tyä tulevaisuudessa.

– Kilpailukieltosopimuksia on tehty sosiaali­alan yksi­tyis­sek­to­rilla luvat­to­man pal­jon, vaikka todel­li­suu­dessa lain mää­rit­tä­miä eri­tyi­sen pai­na­via syitä kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­selle on erit­täin har­voin. Työsopimuslain uudis­tus kil­pai­lu­kiel­lon osalta toi­vot­ta­vasti muut­taa tilan­netta, koska jat­kossa työ­nan­ta­jien on mak­set­tava kor­vaus ajalta, jol­loin hen­kilö ei voi tehdä töitä kil­pai­lu­kiel­lon vuoksi, Kinnunen toteaa.

Työsopimuslain muu­tok­set tule­vat voi­maan asteit­tain vuo­den 2022 alusta läh­tien. Työntekijälle mak­set­tava kor­vaus siltä ajalta, kun hän ei voi työs­ken­nellä kiel­lon vuoksi, on vähin­tään 40 pro­sent­tia työ­suh­teen vii­mei­sen kuu­den kuu­kau­den keskipalkasta.

Työnantaja voi vuo­den 2022 aikana arvioida ennen vuotta 2022 teh­ty­jen kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­mus­ten lain­mu­kai­suutta ja tar­peel­li­suutta sekä irti­sa­noa sopimukset.

Mikä on kilpailukielto

Jos olet alle­kir­joit­ta­nut kil­pai­lu­kiel­to­so­pi­muk­sen, kil­pai­lu­kielto rajoit­taa oikeut­tasi kil­pai­le­vaan työ­hön tai yri­tys­toi­min­taan työ­suh­teen päät­ty­mi­sen jäl­keen. Kilpailukieltosopimus ei sido sinua, jos työ­suh­teesi päät­tyy työ­nan­ta­jasta joh­tu­vasta syystä, esi­mer­kiksi irtisanomiseen.

Kilpailukieltosopimuksessa mää­ri­te­tään kiel­lon kesto. Rajoitusajaksi voi­daan sopia enin­tään yksi vuosi työ­suh­teen päät­ty­mi­sestä. Sidonnaisuusaika alkaa työ­suh­teen päät­ty­mi­sestä, ja kil­pai­lu­kielto sitoo sinua sidon­nai­suusa­jan lop­puun saakka.

Jos rikot kil­pai­lu­kiel­toa, sinulla on vahin­gon­kor­vaus­vel­vol­li­suus. Kilpailukieltosopimuksessa on voitu sopia vahin­gon­kor­vauk­sen sijaan myös sopi­mus­sa­kosta, jos rikot sopimusta.

Minna Jerrman