Palkkaharmonisointi on ajankohtainen aihe, sillä vuoden alussa aloitti neljä uutta sote-kuntayhtymää, sote-yrityskauppoja tehdään ja tuleva maakuntauudistus kolkuttelee ovella. Moni miettii mitä palkoille tapahtuu, kun henkilöstö siirtyy näissä muutoksissa yhden työantajan palveluksesta toiselle.

 

Kun työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­seen siir­tyy työn­te­ki­jöitä eri tahoilta, tulee työ­nan­ta­jan huo­leh­tia siitä, että samaa työtä teke­vien välillä ei olisi perus­teet­to­mia palk­kae­roja.

Työ­nan­ta­jan tulee siis ryh­tyä teke­mään palk­ka­har­mo­ni­soin­tia eli kor­jata perus­teet­to­mat palk­kae­rot.

Harmonisointi nopeutuu, jos tehtävänkuvaukset ovat ajantasalla ja TVAt tehty.

Taus­talla menet­te­lyssä on laki. Virka- ja työ­so­pi­mus­suh­teissa ole­vaa hen­ki­lös­töä kos­ke­vien lakien mukaan viran­hal­ti­joita ja työn­te­ki­jöitä tulee koh­della tas­a­puo­li­sesti pal­ve­lus­suh­teen ehto­jen mukaan. Yksi pal­ve­lus­suh­teen olen­nai­sista ehdoista on palkka. Siksi saman työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­sessa ole­vien välillä ei lain mukaan saa olla perus­teet­to­mia, ilman hyväk­syt­tä­vää syytä ole­via palk­kae­ro­ja­kaan.

Harmonisoinnin periaate

Läh­tö­koh­daksi tulisi ottaa tie­tystä teh­tä­västä kor­keim­malla pal­kalla tul­leen teh­tä­vä­koh­tai­nen palkka ja nos­taa mui­den samaa työtä teke­vien palkka samalle tasolle.

Palk­ka­har­mo­ni­soin­tia hel­pot­taa ja nopeut­taa se, että ennen siir­ty­mä­vai­hetta siir­ty­vien työn­te­ki­jöi­den teh­tä­vän­ku­vauk­set, työn vaa­ti­vuu­den arviointi ja siten myös palkka oli­si­vat päi­vi­tetty ja ovat oikealla tasolla.

Edel­leen on kun­tia, joissa työn vaa­ti­vuu­den arvioin­tia ei ole tehty vuo­siin siitä huo­li­matta, että teh­tä­vät ovat muut­tu­neet. Ajan tasalla oleva teh­tä­vän­ku­vaus suo­je­lee työn­te­ki­jää myös muu­tok­sessa, koska uudessa orga­ni­saa­tiossa on tar­koi­tus löy­tää vas­taa­van­lai­nen teh­tävä kuin mitä työn­te­kijä on aiem­min teh­nyt. Myös kunta-alan työ­eh­to­so­pi­mus KVTES sanoo, että työn­te­ki­jöi­den teh­tä­vän­ku­vauk­set on pidet­tävä ajan­ta­sai­sina. Työn­te­ki­jällä on oikeus tie­tää, mitkä ovat hänen kes­kei­set työ- teh­tä­vänsä toi­sin sanoen mitä häneltä työssä odo­te­taan ja edel­ly­te­tään.

Kuinka pian harmonisointi olisi tehtävä?

Koska palk­ko­jen har­mo­ni­soin­nissa voi olla kyseessä paitsi työ­mää­rän vuoksi (muun muassa uuden teh­tä­vien vaa­ti­vuus­jär­jes­tel­män luo­mi­nen) myös rahal­li­sesti var­sin suu­rista panos­tuk­sista, on oikeus­käy­tän­nössä kat­sottu, että täl­lai­set tilan­teet ovat laissa tar­koi­tettu hyväk­syt­tävä syy palk­kae­roille – mutta vain koh­tuul­li­sen ajan.

Mikä sit­ten on koh­tuul­li­nen aika viedä palk­ko­jen har­mo­ni­sointi pää­tök­seen? Eräässä yksit­täis­ta­pauk­sessa palk­ko­jen kor­jaa­mi­nen oli kes­tä­nyt kaksi vuotta. Kor­kein oikeus kat­soi, että har­mo­ni­sointi on tehty koh­tuul­li­sessa ajassa.

Valtakunnallista sopimusta palkkaharmonisoinnista laatii työryhmä, jossa on työnantajien ja palkansaajien edustus.

Koh­tuul­li­sen ajan mää­rit­te­lyyn vai­kut­ta­vat uuden työ­nan­ta­jan koko, talou­del­li­nen tilanne ja muut mah­dol­li­set sei­kat. Jokai­sen työ­nan­ta­jan tulee kui­ten­kin ilman aihee­tonta vii­vy­tystä aloit­taa toi­men­pi­teet palk­ko­jen har­mo­ni­soin­nille, teke­mällä muun muassa har­mo­ni­soin­ti­suun­ni­telma. Siinä työ­nan­taja päät­tää esi­mer­kiksi har­mo­ni­soin­nin aika­tau­lusta eli siitä, mihin men­nessä palk­kae­roa­vuu­det kor­ja­taan. Har­mo­ni­soin­ti­suun­ni­telma voi sisäl­tää myös kii­reel­li­syys­jär­jes­tyk­sen eri hen­ki­lös­tö­ryh­mien kes­ken.

Viivästymisiä ja odottelua

Tämän­het­kistä tilan­netta han­ka­loit­taa se, että jot­kut juuri aloit­ta­neista sote-kun­tayh­ty­mistä vii­vyt­te­le­vät har­mo­ni­soin­ti­toi­miin ryh­ty­mistä, koska vuo­den 2019 alusta alkaen koko hen­ki­löstö jäl­leen siir­tyy uuden työ­nan­ta­jan eli maa­kun­tien pal­ve­luk­seen. Samoin sitä ennen voi kun­tayh­ty­mästä siir­tyä hen­ki­lös­töä liik­keen­luo­vu­tuk­sella yksi­tyi­sen yri­tyk­sen pal­ve­luk­seen.

Talen­tian näke­myk­sen mukaan nämä mah­dol­li­set tule­vat tapah­tu­mat eivät kui­ten­kaan ole hyväk­syt­tävä peruste sille, että työ­nan­ta­jat eivät aloita palk­ka­har­mo­ni­soin­ti­työtä. Vii­vy­tyk­siä on aiheut­ta­nut myös se, että työ­nan­ta­jat odot­ta­vat maa­kun­ta­uu­dis­tuk­sen val­mis­te­lun yhtey­dessä toi­mi­van val­ta­kun­nal­li­sen palk­ka­har­mo­ni­soin­ti­työn val­mis­tu­mista.

Val­ta­kun­nal­lista sopi­musta palk­ka­har­mo­ni­soin­nista laa­tii työ­ryhmä, jossa on sekä työ­nan­ta­jien että pal­kan­saa­jien edus­tus. Tar­koi­tuk­sena on päästä sopi­muk­seen har­mo­ni­soin­ti­ta­vasta sen sijaan, että siitä sää­det­täi­siin lailla. Työ­ryh­mässä on eri­lai­sia mie­li­pi­teitä har­mo­ni­soin­nin tasosta. Työn­te­ki­jä­puo­len int­res­sissä on palk­ko­jen har­mo­ni­soin­ti­vel­vol­li­suus kor­keim­paan mak­set­tuun palk­kaan.

Työ­nan­ta­ja­puoli haluaisi har­mo­ni­soin­nin tapah­tu­van esi­mer­kiksi kes­kim­mäi­seen mak­set­tuun palk­kaan ja nii­den työn­te­ki­jöi­den, joi­den teh­tä­vä­koh­tai­nen palkka olisi tätä kor­keampi, yli­me­nevä osa muu­tet­tai­siin hen­ki­lö­koh­tai­seksi päte­vyys­li­säksi.

Talen­tia vai­kut­taa ja toi­mii sekä itse että jul­ki­sen sek­to­rin pää­so­pi­ja­jär­jes­tön Jukon jäsen­jär­jes­tönä sii­hen, että palk­ka­har­mo­ni­soin­ti­työ ete­nisi uusissa sote-kun­tayh­ty­missä ja yksi­tyi­sissä yri­tyk­sissä.

Myös työ­nan­ta­jia edus­tava Kun­ta­työ­nan­taja on kat­so­nut, että palk­ka­har­mo­ni­soin­ti­toi­miin on tar­peen ryh­tyä uuden työ­nan­ta­jan pal­ve­luk­seen siir­ty­mi­sen tapah­dut­tua.

Paula Kan­gas­maa

Neu­vot­te­lu­joh­taja, Talen­tia