Palkka­har­mo­ni­sointi on ajankoh­tainen aihe, sillä vuoden alussa aloitti neljä uutta sote-kuntayh­tymää, sote-yritys­kauppoja tehdään ja tuleva maakun­ta­uu­distus kolkut­telee ovella. Moni miettii mitä palkoille tapahtuu, kun henki­löstö siirtyy näissä muutok­sissa yhden työan­tajan palve­luk­sesta toiselle.

 

Kun työnan­tajan palve­lukseen siirtyy työnte­ki­jöitä eri tahoilta, tulee työnan­tajan huolehtia siitä, että samaa työtä tekevien välillä ei olisi perus­teet­tomia palkkaeroja.

Työnan­tajan tulee siis ryhtyä tekemään palkka­har­mo­ni­sointia eli korjata perus­teet­tomat palkkaerot.

Harmonisointi nopeutuu, jos tehtävänkuvaukset ovat ajantasalla ja TVAt tehty.

Taustalla menet­te­lyssä on laki. Virka- ja työso­pi­mus­suh­teissa olevaa henki­löstöä koskevien lakien mukaan viran­hal­ti­joita ja työnte­ki­jöitä tulee kohdella tasapuo­li­sesti palve­lus­suhteen ehtojen mukaan. Yksi palve­lus­suhteen olennai­sista ehdoista on palkka. Siksi saman työnan­tajan palve­luk­sessa olevien välillä ei lain mukaan saa olla perus­teet­tomia, ilman hyväk­syt­tävää syytä olevia palkkaerojakaan.

Harmo­ni­soinnin periaate

Lähtö­koh­daksi tulisi ottaa tietystä tehtä­västä korkeim­malla palkalla tulleen tehtä­vä­koh­tainen palkka ja nostaa muiden samaa työtä tekevien palkka samalle tasolle.

Palkka­har­mo­ni­sointia helpottaa ja nopeuttaa se, että ennen siirty­mä­vai­hetta siirtyvien työnte­ki­jöiden tehtä­vän­ku­vaukset, työn vaati­vuuden arviointi ja siten myös palkka olisivat päivi­tetty ja ovat oikealla tasolla.

Edelleen on kuntia, joissa työn vaati­vuuden arviointia ei ole tehty vuosiin siitä huoli­matta, että tehtävät ovat muuttuneet. Ajan tasalla oleva tehtä­vän­kuvaus suojelee työnte­kijää myös muutok­sessa, koska uudessa organi­saa­tiossa on tarkoitus löytää vastaa­van­lainen tehtävä kuin mitä työntekijä on aiemmin tehnyt. Myös kunta-alan työeh­to­so­pimus KVTES sanoo, että työnte­ki­jöiden tehtä­vän­ku­vaukset on pidettävä ajanta­saisina. Työnte­ki­jällä on oikeus tietää, mitkä ovat hänen keskeiset työ- tehtä­vänsä toisin sanoen mitä häneltä työssä odotetaan ja edellytetään.

Kuinka pian harmo­ni­sointi olisi tehtävä?

Koska palkkojen harmo­ni­soin­nissa voi olla kyseessä paitsi työmäärän vuoksi (muun muassa uuden tehtävien vaati­vuus­jär­jes­telmän luominen) myös rahal­li­sesti varsin suurista panos­tuk­sista, on oikeus­käy­tän­nössä katsottu, että tällaiset tilanteet ovat laissa tarkoi­tettu hyväk­syttävä syy palkkae­roille – mutta vain kohtuul­lisen ajan.

Mikä sitten on kohtuul­linen aika viedä palkkojen harmo­ni­sointi päätökseen? Eräässä yksit­täis­ta­pauk­sessa palkkojen korjaa­minen oli kestänyt kaksi vuotta. Korkein oikeus katsoi, että harmo­ni­sointi on tehty kohtuul­li­sessa ajassa.

Valtakunnallista sopimusta palkkaharmonisoinnista laatii työryhmä, jossa on työnantajien ja palkansaajien edustus.

Kohtuul­lisen ajan määrit­telyyn vaikut­tavat uuden työnan­tajan koko, talou­del­linen tilanne ja muut mahdol­liset seikat. Jokaisen työnan­tajan tulee kuitenkin ilman aihee­tonta viivy­tystä aloittaa toimen­piteet palkkojen harmo­ni­soin­nille, tekemällä muun muassa harmo­ni­soin­ti­suun­ni­telma. Siinä työnantaja päättää esimer­kiksi harmo­ni­soinnin aikatau­lusta eli siitä, mihin mennessä palkkae­roa­vuudet korjataan. Harmo­ni­soin­ti­suun­ni­telma voi sisältää myös kiireel­li­syys­jär­jes­tyksen eri henki­lös­tö­ryhmien kesken.

Viiväs­ty­misiä ja odottelua

Tämän­het­kistä tilan­netta hanka­loittaa se, että jotkut juuri aloit­ta­neista sote-kuntayh­ty­mistä viivyt­te­levät harmo­ni­soin­ti­toimiin ryhty­mistä, koska vuoden 2019 alusta alkaen koko henki­löstö jälleen siirtyy uuden työnan­tajan eli maakuntien palve­lukseen. Samoin sitä ennen voi kuntayh­ty­mästä siirtyä henki­löstöä liikkeen­luo­vu­tuk­sella yksityisen yrityksen palvelukseen.

Talentian näkemyksen mukaan nämä mahdol­liset tulevat tapah­tumat eivät kuitenkaan ole hyväk­syttävä peruste sille, että työnan­tajat eivät aloita palkka­har­mo­ni­soin­ti­työtä. Viivy­tyksiä on aiheut­tanut myös se, että työnan­tajat odottavat maakun­ta­uu­dis­tuksen valmis­telun yhtey­dessä toimivan valta­kun­nal­lisen palkka­har­mo­ni­soin­tityön valmistumista.

Valta­kun­nal­lista sopimusta palkka­har­mo­ni­soin­nista laatii työryhmä, jossa on sekä työnan­tajien että palkan­saajien edustus. Tarkoi­tuksena on päästä sopimukseen harmo­ni­soin­ti­ta­vasta sen sijaan, että siitä säädet­täisiin lailla. Työryh­mässä on erilaisia mieli­pi­teitä harmo­ni­soinnin tasosta. Työnte­ki­jä­puolen intres­sissä on palkkojen harmo­ni­soin­ti­vel­vol­lisuus korkeimpaan maksettuun palkkaan.

Työnan­ta­ja­puoli haluaisi harmo­ni­soinnin tapah­tuvan esimer­kiksi keskim­mäiseen maksettuun palkkaan ja niiden työnte­ki­jöiden, joiden tehtä­vä­koh­tainen palkka olisi tätä korkeampi, ylimenevä osa muutet­taisiin henki­lö­koh­tai­seksi pätevyyslisäksi.

Talentia vaikuttaa ja toimii sekä itse että julkisen sektorin pääso­pi­ja­jär­jestön Jukon jäsen­jär­jestönä siihen, että palkka­har­mo­ni­soin­tityö etenisi uusissa sote-kuntayh­ty­missä ja yksityi­sissä yrityksissä.

Myös työnan­tajia edustava Kunta­työ­nantaja on katsonut, että palkka­har­mo­ni­soin­ti­toimiin on tarpeen ryhtyä uuden työnan­tajan palve­lukseen siirty­misen tapahduttua.

Paula Kangasmaa

Neuvot­te­lu­johtaja, Talentia