Toimintamallin on kehittänyt sosiaaliohjaaja Iida-Maria Bimberg.

 

Talen­tian tämän vuo­ti­nen Hyvä käy­täntö ‑pal­kinto myön­net­tiin oulu­lai­sen sosi­aa­lioh­jaaja Iida-Maria Bimbergin kehit­tä­mälle toimintamallille.

– Perhe yhte­näi­seksi ‑työs­ken­te­ly­me­ne­telmä antaa pako­lais­per­hei­den kanssa työs­ken­te­le­ville eri­lai­sia per­he­te­ra­peut­ti­sia ja per­he­työn mene­tel­miä, joi­den avulla voi­daan muun muassa paran­taa per­heen vuo­ro­vai­ku­tusta ja vah­vis­taa van­hem­muutta, ker­too Bimberg, joka työs­ken­te­lee Oulun kau­pun­gin Turvallinen Oulu ‑hank­keessa.

Pakolaisperheillä on taka­naan trau­maat­ti­sia koke­muk­sia, myös uuteen kult­tuu­riin sopeu­tu­mi­nen voi olla vai­keaa. Perheenjäsenet ovat lisäksi saat­ta­neet olla vuo­si­kausia erossa toi­sis­taan, sillä osa per­heestä on voi­nut tulla Suomeen vasta myö­hem­min. Tämä kaikki vai­kut­taa per­heen sisäi­siin suhteisiin.

– Yritin löy­tää tie­toa siitä, miten pako­lais­per­heitä voisi aut­taa, mutta tie­toa ei ollut juuri saa­ta­villa. Päätin itse pereh­tyä asi­aan kokei­le­malla eri­lai­sia mene­tel­miä. Kirjasin ylös sel­lai­set, jotka toi­mi­vat hyvin per­hei­den kanssa, Bimberg ker­too työn alkuvaiheista.

Osallistuminen on vapaaehtoista

Menetelmässä työs­ken­tely pako­lais­per­heen kanssa alkaa aikai­sin­taan neljä kuu­kautta sen jäl­keen, kun perhe on saa­pu­nut Suomeen.

– Perheelle pitää antaa ensin aikaa hoi­taa käy­tän­nön asioita ja sopeu­tua uuteen tilan­tee­seen, vasta sit­ten voimme aloit­taa työn, Bimberg korostaa.

Tulokset osoittavat, että varhaiseen tukeen kannattaa panostaa.

Osallistuminen poh­jau­tuu vapaa­eh­toi­suu­teen. Jos perhe päät­tää läh­teä mukaan, teh­dään ensin alku­ti­lan­teen kar­toi­tus, jossa sel­vi­te­tään per­heen sisäi­nen tilanne: Onko per­heessä esi­mer­kiksi rii­toja tai ongel­mia vuo­ro­vai­ku­tuk­sessa, ja miten lap­set voivat.

Tämän jäl­keen työn­te­kijä sopii per­heen kanssa työs­ken­te­lyn ete­ne­mi­sestä sekä käy­tet­tä­vistä mene­tel­mistä ja teemoista.

– Teemme yhdessä suun­ni­tel­man, jonka mukaan ete­nemme. Työ kes­tää noin neljä kuu­kautta ja sisäl­tää 7–9 tapaa­mista ensi­si­jai­sesti per­heen kotona. Osa tapaa­mi­sista jär­jes­te­tään van­hem­pien kanssa erik­seen, Bimberg sanoo.

Lopuksi käy­dään läpi per­heen jat­ko­tuen tar­peet. Bimberg kir­joit­taa per­heelle aina kir­jeen, jossa hän puhut­te­lee erik­seen jokaista per­heen­jä­sentä ja ker­too per­heen vahvuuksista.

– Olen huo­man­nut kir­jei­den ole­van per­heille tär­keitä. Monet ovat lii­kut­tu­neet ja itke­neet ilosta. Vanhempia on saat­ta­nut kal­vaa tunne siitä, ettei­vät he ole pys­ty­neet suo­je­le­maan lap­si­aan, vaan ovat jou­tu­neet pake­ne­maan sodan alta. Heistä on tun­tu­nut hyvältä kuulla ole­vansa hyviä vanhempia.

Varhainen tuki kannattaa

Bimberg on koon­nut eri­lai­set per­he­te­ra­peut­ti­set ja per­he­työn mene­tel­mät oppaa­seen. Bimberg suo­sit­te­lee Perhe yhte­näi­seksi ‑työs­ken­te­ly­me­ne­telmä ‑opasta eri­tyi­sesti työn­te­ki­jöille, jotka eivät ole aiem­min työs­ken­nel­leet pako­lais­ten kanssa.

– Halusin tehdä hel­pon ja käy­tän­nön­lä­hei­sen oppaan. Opas on herät­tä­nyt kiin­nos­tusta, ja sitä on pyy­detty englan­nin­kie­listä kään­nöstä. Myös muu­alla Euroopassa on aika vähän kehi­tetty mene­tel­miä pako­lais­per­hei­den kanssa työskentelyyn.

Perhe yhte­näi­seksi ‑työs­ken­te­ly­me­ne­tel­mään on osal­lis­tu­nut Oulussa kym­me­niä pako­lais­per­heitä kol­men vuo­den aikana. Perheet ovat tul­leet Eritreasta, Irakista, Syyriasta, Afganistanista ja Turkista.

Toimintamalli voidaan ottaa käyttään myös muualla.

Tulokset ovat olleet vai­kut­ta­via: Oulun kau­pun­gin maa­han­muut­ta­ja­pal­ve­luissa las­ten­suo­je­lun asiak­kuu­det ovat puo­lit­tu­neet ja per­he­työn tarve las­ke­nut mil­tei nel­jäs­osaan aiemmasta.

Työskentelymenetelmä on läh­te­nyt myös leviä­mään, ja sitä käyt­tä­vät jo Kokkolan, Kajaanin ja Pudasjärven maahanmuuttajapalvelut

– Tulokset osoit­ta­vat hyvin sen, että per­hei­den var­hai­seen tukeen kan­nat­taa panos­taa. Merkille pan­ta­vaa on, että toi­min­ta­malli on syn­ty­nyt ilman eril­lis­ra­hoi­tusta, sanoo Talentian työ­elä­mä­asioi­den pääl­likkö Marjo Varsa, joka kuu­lui tämän vuo­den Hyvä käy­täntö ‑pal­kin­nosta päät­tä­vään palkintoraatiin.

Palkintoraati piti tär­keänä, että toi­min­ta­malli voi­daan hel­posti ottaa käyt­töön myös muualla.

– Asiakkaat ja työn­te­ki­jät ovat anta­neet hyvää palau­tetta. Vanhemmat koke­vat saa­neensa tukea van­hem­muu­teen, lisäksi hei­dän ymmär­ryk­sensä suo­ma­lai­sesta kas­va­tus­kult­tuu­rista on lisään­ty­nyt. Tämä on ainut­laa­tui­nen malli, Varsa sanoo.

Perhe yhte­näi­seksi ‑työs­ken­te­ly­me­ne­telmä on saa­nut tun­nus­tusta myös aiem­min, sillä se voitti kun­nia­mai­nin­nan vuo­den yhden­ver­tai­suus­te­kona Kunteko 2020 ‑kil­pai­lussa.

Hyvä käy­täntö ‑pal­kin­to­raati koos­tui Sosiaalialan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen ammat­ti­jär­jestö Talentian ja sen yhdis­tys­ten, Innokylän, Tampereen yli­opis­ton, Tampereen ammat­ti­kor­kea­kou­lun, Tampereen kau­pun­gin, Oulun kau­pun­gin ja Globex Oy:n edustajista.

Lue lisää: Perhe yhte­näi­seksi — Perheterapeuttista tukea pakolaisperheille

Mikä Hyvä käytäntö ‑palkinto?

Sosiaalialan kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen ammat­ti­jär­jestö Talentia jär­jes­tää Hyvä käy­täntö ‑kil­pai­lun vuo­sit­tain. Kilpailu jär­jes­tet­tiin vuonna 2022 jo 15. ker­ran, ja sii­hen osal­lis­tui 27 esitystä.

Kilpailun pää­pal­kinto on 1000 euroa ja matka sosiaali­alan kon­fe­rens­siin esit­te­le­mään käytäntöä.

Myös suuri yleisö pääsi äänes­tä­mään suo­sik­ki­aan Hyvä käy­täntö ‑pal­kin­toeh­dok­kaista Talentian verkkosivuilla.

Voittajaksi äänes­tyk­sessä nousi Ruskon nanny – lai­nat­ta­vaa kas­va­tus­a­pua lapsiperheille.

Johanna Merilä