Ruokailutila ja lelut ovat hygienian ongelmat, kävi ilmi Jyväskylässä tehdyssä tutkimuksessa.

 

Päivä­ko­din hygie­niaa voi paran­taa, jos hen­ki­lö­kunta ottaa sen yhtei­seksi asiaksi. Jyväs­ky­län kau­punki teetti tut­ki­muk­sen, jossa kau­pun­gin päi­vä­ko­tien hygie­nian tasoa mitat­tiin. Tar­koi­tus oli sel­vit­tää, oliko taso nous­sut edel­li­sen tut­ki­muk­sen jäl­keen. Ensim­mäi­nen mit­taus teh­tiin 2013, seu­ranta vuo­den 2016 lopulla. Mukana oli tut­ki­muk­sessa oli 0–3‑vuotiaiden las­ten ryh­miä.

Monissa päi­vä­ko­deissa, joissa hygie­niaa oli tut­kittu kolme vuotta aiem­min, asiat oli­vat paran­tu­neet, tut­ki­muk­sen teh­nyt sii­vous- kemian tut­kija Tuula Suon­tamo sanoo.

Tutkimuksen löydökset olivat bakteereja, hometta ja hiivoja. Niitä löytyi pinttyneestä liasta ja pinnoilta, joihin lapset koskevat.

– Niissä oli omak­suttu hyviä hygie­nia­ta­poja. Hen­ki­lö­kun­nan asenne rat­kai­see: jos päi­vä­koti oli otta­nut yhtei­seksi asiaksi hygie­nian paran­ta­mi­sen ja sai­ras­ta­mi­sen vähen­tä­mi­sen, siinä oli edis­tytty. Päi­vä­ko­din joh­taja on tässä avai­na­se­massa, Suon­tamo sanoo.

Kai­kissa tut­ki­tuissa päi­vä­ko­deissa asiat eivät olleet yhtä hyvin. Oli päi­vä­ko­teja, joissa oli ruo­ka­jät­teitä lat­tialla ja pöy­dillä. Lelut oli­vat pit­kin lat­tiaa, vaikka oli sovittu, että tutki- musta var­ten huone jär­jes­tel­lään. Suon­tamo sanoo, että niissä päi­vä­ko­deissa näkyi huo­le­ton asenne hygie­niaa koh­taan.

Ruokailutila likaisin

Ruo­kai­lu­tila oli kai­kissa päi­vä­ko­deissa likai­sin tila. Useissa ryh­missä lap­set myös leik­ki­vät samassa tilassa ja samoilla pöy­dillä, joi­den ääressä he myös syö­vät.

Kaikki kasvustot eivät aiheuta sairauksia. Lapsen vastustuskyky ratkaisee, miten helposti hän sairastuu.

Kai­kissa päi­vä­ko­deissa hen­ki­lö­kunta ei pyyhi ruo­ka­pöy­tää tai syöt­tö­tuo­lia, vaikka niissä näkyy likaa. Lai­tos­hoi­taja kut­su­taan sii­voa- maan. Ruo­ka­jäte ehtii kui­vua. Siitä tulee bak­tee­rien tem­mel­lys­kenttä. Kui­va­nut lika ei enää lähde kevyellä pyyh­ki­mi­sellä, mitä yllä­pi­to­sii­vous on, Suon­tamo muis­tut­taa.

Hän toi­voo, että myös las­ten­hoi­ta­jat ja las­ten­tar­han­opet­ta­jat voi­si­vat pyyh­kiä pöy­tiä ja kerätä jät­teitä lat­tialta ruo­kai­lun jäl­keen.

Sii­voo­jat eivät ehdi heti pai­kalle. Heillä on kiire, koska sii­voa­mi­seen varat­tua aikaa on vähen­netty. Jos jous­ta­vuutta ei ole, hygie­nia rep­sah­taa.

Niin ruo­kai­lu­ti­lassa kuten muu­al­la­kin tär­keää on, että pesty paikka saa kui­vua, sillä tau­di­nai­heut­ta­jat eivät viihdy kui­vassa. Vasta vesi irrot­taa lian, mutta samalla on pidet­tävä huoli, että vettä ei jää pin­noille, vaan ne pyy­hi­tään kun­nolla kui­vaksi.

Ruo­kai­lu­ti­lan vesi­pis­teen hana oli likai­sin paikka, jonka Suon­ta­mon tut­ki­muk­sessa löy­tyi. Huo­nosti sii­vo­tut ruo­kai­lu­ti­lat oli­vat likai­sem­pia kuin ves­sat. Päi­vä­uni­ti­loissa mik­ro­beja löy­tyi var­sin­kin sän­ky­jen lai­doista, tika­puista ja yli­päänä osista, joi­hin las­ten kädet kos­ke­vat.

Lelut yksi ongelma

Lelu­jen määrä ja laatu oli yksi hygie­nian ongelma pien­ten las­ten ryh­missä. Suon­tamo ei tut­ki­nut lelu­jen puh­tautta, mutta nii­den määrä yllätti hänet.

Leluja oli lat­tioilla ja peda­go­gi­sina kasoina huo­neissa kerää­mässä pölyä ja vai­keut­ta­massa sii­vousta. Nopea tapa paran­taa hygie­niaa olisi vähen­tää lelu­jen mää­rää. Var­sin­kin rik­ki­näi­set lelut pitää heit­tää pois, sillä mik­ro­bit viih­ty­vät vau­rioi­tu­neissa pin­noissa.

Tavallisimpia ovat ylähengitystieinfektiot, jotka aiheuttavat puolet päiväkodista poissaoloista. Joka viidennen poissaolon syy on ripuli.

Lelut pitää puh­dis­taa päi­vit­täin. Hyvä linja on, että päi­vä­ko­tiin oste­taan vain kone­pe­sun kes­tä­viä leluja, Tuula Suon­tamo sanoo. Puo­let leluista voi siir­tää lepo­vuo­roon. Niin ne ehti­vät kui­vaa kun­nolla.

– Päi­vä­hoi­dossa koros­te­taan oppi­mista. Koko ajan tulee uutta, oppi­ma­te­ri­aa­leja kehi­te­tään. Tavoit­teet ovat kovat, ja se stres­saa hen­ki­lö­kun­taa. Jos ope­tus lai­te­taan etusi­jalle ja hygie­nia unoh­de­taan, lap­set sai­ras­ta­vat pal­jon. Sai­ras lapsi ei voi hyvin eikä opi.

Hygienia osaksi arjen rutiineja

– Las­ten sai­ras­ta­mista päi­vä­ko­dissa on pys­tytty vähen­tä­mään paran­ta­malla hygie­nian tasoa. Se vaa­tii pientä vai­van­nä­köä, mut­tei järin suu­ria muu­tok­sia päi­vän kul­kuun, Suon­tamo kuvaa.

Las­ten sai­ras­ta­mista päi­vä­ko­dissa on pys­tytty vähen­tä­mään paran­ta­malla hygie­nian tasoa. Se vaa­tii pientä vai­van­nä­köä, mut­tei järin suu­ria muu­tok­sia päi­vän kul­kuun, Suon­tamo kuvaa.

– Hygie­nian taso koheni sillä, että kaikki päi­vän rutii­ni­toi­min­not käy­tiin huo­lel­li­sesti läpi, toi­min­to­jen ohjeita tar­ken­net­tiin ja koko hen­ki­lö­kunta sitou­tui nou­dat­ta­maan uusia ohjeita.

Tehostettu hygienia vähentää erityisesti 1–2 -vuotiaiden sairastamista.

Päi­vä­ko­deilla on omat hygie­niaoh­jeensa, mutta niitä ei aina nou­da­teta, Suon­tamo sanoo. Jos sai­rause­pi­de­mia iskee, hygie­niaa tehos­te­taan. Kun siitä on sel­vitty, liu’utaan enti­siin tapoi­hin. Toi­nen pöpö pää­see val­loil­leen, ja kierre jat­kuu.

– Vii­saam­paa on pitää yllä hyvää hygie­niaa koko ajan. On tär­keä myös ymmär­tää, mitä hygie­nia on. Se ei tar­koita likais­ten pin­to­jen pyyh­ki­mistä desin­fioi­villa aineilla. Ne eivät tapa lian sisällä lymyä­viä mik­ro­beja.

– Hygie­niassa oleel­lista on, että pin­noilta pois­te­taan lika eli mik­ro­bien ruoka. Kun lika pois­tuu, pois­tuu myös suu­rin osa pin­nan mik­ro­beista. Sii­vouk­sen tar­koi­tus ei ole yrit­tää ste­ri­loida pin­toja vaan vähen­tää bak­tee­rien määrä tasolle, jossa ne eivät enää sai­ras­tuta ihmi­siä.

Jaana Lai­ti­nen