Ruokai­lutila ja lelut ovat hygienian ongelmat, kävi ilmi Jyväs­ky­lässä tehdyssä tutki­muk­sessa.

 

Päiväkodin hygieniaa voi parantaa, jos henki­lö­kunta ottaa sen yhtei­seksi asiaksi. Jyväs­kylän kaupunki teetti tutki­muksen, jossa kaupungin päivä­kotien hygienian tasoa mitattiin. Tarkoitus oli selvittää, oliko taso noussut edellisen tutki­muksen jälkeen. Ensim­mäinen mittaus tehtiin 2013, seuranta vuoden 2016 lopulla. Mukana oli tutki­muk­sessa oli 0 – 3-vuotiaiden lasten ryhmiä.

Monissa päivä­ko­deissa, joissa hygieniaa oli tutkittu kolme vuotta aiemmin, asiat olivat paran­tuneet, tutki­muksen tehnyt siivous- kemian tutkija Tuula Suontamo sanoo.

Tutkimuksen löydökset olivat bakteereja, hometta ja hiivoja. Niitä löytyi pinttyneestä liasta ja pinnoilta, joihin lapset koskevat.

– Niissä oli omaksuttu hyviä hygie­nia­tapoja. Henki­lö­kunnan asenne ratkaisee: jos päiväkoti oli ottanut yhtei­seksi asiaksi hygienian paran­ta­misen ja sairas­ta­misen vähen­tä­misen, siinä oli edistytty. Päivä­kodin johtaja on tässä avaina­se­massa, Suontamo sanoo.

Kaikissa tutki­tuissa päivä­ko­deissa asiat eivät olleet yhtä hyvin. Oli päivä­koteja, joissa oli ruoka­jät­teitä lattialla ja pöydillä. Lelut olivat pitkin lattiaa, vaikka oli sovittu, että tutki- musta varten huone järjes­tellään. Suontamo sanoo, että niissä päivä­ko­deissa näkyi huoleton asenne hygieniaa kohtaan.

Ruokai­lutila likaisin

Ruokai­lutila oli kaikissa päivä­ko­deissa likaisin tila. Useissa ryhmissä lapset myös leikkivät samassa tilassa ja samoilla pöydillä, joiden ääressä he myös syövät.

Kaikki kasvustot eivät aiheuta sairauksia. Lapsen vastustuskyky ratkaisee, miten helposti hän sairastuu.

Kaikissa päivä­ko­deissa henki­lö­kunta ei pyyhi ruoka­pöytää tai syöttö­tuolia, vaikka niissä näkyy likaa. Laitos­hoitaja kutsutaan siivoa- maan. Ruokajäte ehtii kuivua. Siitä tulee bakteerien temmel­lys­kenttä. Kuivanut lika ei enää lähde kevyellä pyyhki­mi­sellä, mitä ylläpi­to­siivous on, Suontamo muistuttaa.

Hän toivoo, että myös lasten­hoi­tajat ja lasten­tar­han­opet­tajat voisivat pyyhkiä pöytiä ja kerätä jätteitä lattialta ruokailun jälkeen.

Siivoojat eivät ehdi heti paikalle. Heillä on kiire, koska siivoa­miseen varattua aikaa on vähen­netty. Jos jousta­vuutta ei ole, hygienia repsahtaa.

Niin ruokai­lu­ti­lassa kuten muual­lakin tärkeää on, että pesty paikka saa kuivua, sillä taudi­nai­heut­tajat eivät viihdy kuivassa. Vasta vesi irrottaa lian, mutta samalla on pidettävä huoli, että vettä ei jää pinnoille, vaan ne pyyhitään kunnolla kuivaksi.

Ruokai­lu­tilan vesipisteen hana oli likaisin paikka, jonka Suontamon tutki­muk­sessa löytyi. Huonosti siivotut ruokai­lu­tilat olivat likai­sempia kuin vessat. Päivä­uni­ti­loissa mikrobeja löytyi varsinkin sänkyjen laidoista, tikapuista ja ylipäänä osista, joihin lasten kädet koskevat.

Lelut yksi ongelma

Lelujen määrä ja laatu oli yksi hygienian ongelma pienten lasten ryhmissä. Suontamo ei tutkinut lelujen puhtautta, mutta niiden määrä yllätti hänet.

Leluja oli lattioilla ja pedago­gisina kasoina huoneissa kerää­mässä pölyä ja vaikeut­ta­massa siivousta. Nopea tapa parantaa hygieniaa olisi vähentää lelujen määrää. Varsinkin rikki­näiset lelut pitää heittää pois, sillä mikrobit viihtyvät vaurioi­tu­neissa pinnoissa.

Tavallisimpia ovat ylähengitystieinfektiot, jotka aiheuttavat puolet päiväkodista poissaoloista. Joka viidennen poissaolon syy on ripuli.

Lelut pitää puhdistaa päivittäin. Hyvä linja on, että päivä­kotiin ostetaan vain konepesun kestäviä leluja, Tuula Suontamo sanoo. Puolet leluista voi siirtää lepovuoroon. Niin ne ehtivät kuivaa kunnolla.

– Päivä­hoi­dossa koros­tetaan oppimista. Koko ajan tulee uutta, oppima­te­ri­aaleja kehitetään. Tavoitteet ovat kovat, ja se stressaa henki­lö­kuntaa. Jos opetus laitetaan etusi­jalle ja hygienia unohdetaan, lapset sairas­tavat paljon. Sairas lapsi ei voi hyvin eikä opi.

Hygienia osaksi arjen rutiineja

– Lasten sairas­ta­mista päivä­ko­dissa on pystytty vähen­tämään paran­ta­malla hygienian tasoa. Se vaatii pientä vaivan­näköä, muttei järin suuria muutoksia päivän kulkuun, Suontamo kuvaa.

Lasten sairas­ta­mista päivä­ko­dissa on pystytty vähen­tämään paran­ta­malla hygienian tasoa. Se vaatii pientä vaivan­näköä, muttei järin suuria muutoksia päivän kulkuun, Suontamo kuvaa.

– Hygienian taso koheni sillä, että kaikki päivän rutii­ni­toi­minnot käytiin huolel­li­sesti läpi, toimin­tojen ohjeita tarken­nettiin ja koko henki­lö­kunta sitoutui noudat­tamaan uusia ohjeita.

Tehostettu hygienia vähentää erityisesti 1–2 -vuotiaiden sairastamista.

Päivä­ko­deilla on omat hygie­niaoh­jeensa, mutta niitä ei aina noudateta, Suontamo sanoo. Jos sairause­pi­demia iskee, hygieniaa tehos­tetaan. Kun siitä on selvitty, liu’utaan entisiin tapoihin. Toinen pöpö pääsee valloilleen, ja kierre jatkuu.

– Viisaampaa on pitää yllä hyvää hygieniaa koko ajan. On tärkeä myös ymmärtää, mitä hygienia on. Se ei tarkoita likaisten pintojen pyyhki­mistä desin­fioi­villa aineilla. Ne eivät tapa lian sisällä lymyäviä mikrobeja.

– Hygie­niassa oleel­lista on, että pinnoilta poistetaan lika eli mikrobien ruoka. Kun lika poistuu, poistuu myös suurin osa pinnan mikro­beista. Siivouksen tarkoitus ei ole yrittää steri­loida pintoja vaan vähentää bakteerien määrä tasolle, jossa ne eivät enää sairastuta ihmisiä.

Jaana Laitinen