Päijät-Hämeen kuntayhtymän noin 5 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää koki vuoden alussa yllätyksen, kun tilille kilahti tavallista enemmän palkkaa. Kuntayhtymä maksoi työntekijöille yli miljoona euroa henkilökohtaisia lisiä, jotka olivat jääneet vuosilta 2017–2020 maksamatta.

 

 

 

Rahat oli­si­vat saat­ta­neet jäädä saa­matta ilman talen­tia­lais­ten Ritva Meritien ja Linda Sydänmäen pit­kä­jän­teistä työtä. Meritie ja Sydänmäki toi­mi­vat Julkisalan kou­lu­tet­tu­jen neu­vot­te­lu­jär­jestö JUKOn pää­luot­ta­mus­mie­hinä Päijät-Hämeen kuntayhtymässä.

He huo­ma­si­vat muu­tama vuosi sit­ten, että kun­tayh­tymä ei ollut mak­sa­nut tar­peeksi hen­ki­lö­koh­tai­sia lisiä työn­te­ki­jöille. Lopulta 2019 alusta käyn­nis­tyi hidas neu­vot­te­lu­pro­sessi työ­nan­ta­jan kanssa. Viime syk­synä työ­nan­taja lähti edis­tä­mään neu­vot­te­luja ja kut­sui mukaan myös mui­den liit­to­jen kuten Superin ja Tehyn edustajat.

– Loppuvuodesta työ­an­taja päätti mak­saa 2021 tam­mi­kuun lopun pal­kan­mak­sun yhtey­dessä ker­ta­kor­vauk­sena työn­te­ki­jöille mak­sa­matta jää­neet lisät, Linda Sydänmäki sanoo.

Reilun mil­joo­nan euron potista 822 000 euroa meni noin 2 000:lle sosi­aa­li­huol­lon työn­te­ki­jälle. Heistä noin puo­let työs­ken­te­lee lähi­hoi­ta­jina, mutta jou­kossa on pal­jon myös sosiaali­alan kor­kea­kou­lu­tet­tuja, Talentiaan kuu­lu­via jäseniä.

– Suurin sosi­aa­li­huol­lon hen­ki­lös­tölle mak­set­tava ker­ta­kor­vaus oli 420 euroa. Sen sai suu­rin osa työn­te­ki­jöistä. Tällä ryh­mällä pie­nin summa oli alle 200 euroa, Sydänmäki sanoo.

Kertakorvaukseen ovat oikeu­tet­tuja työn­te­ki­jät, jotka ovat olleet Päijät-Hämeen kun­tayh­ty­mässä pal­ve­lus­suh­teessa 1.8.–30.9.2019 ja 1.8.–30.9.2020. Jos omasta mie­les­täsi täy­tät kri­tee­rit ja jäit silti ilman kor­vausta, ota yhteyttä luottamusmieheen.

Työnantajan pitää huolehtia

Kunnallisen virka- ja työ­eh­to­so­pi­muk­sen (KVTES) mukaan hen­ki­lö­koh­tai­siin lisiin on käy­tet­tävä vähin­tään 1,3 pro­sent­tia koko hen­ki­lös­tön palkkasummasta.

– Sopimusmääräyksessä ei todeta, kenelle hen­ki­lö­koh­tai­nen lisä pitää mak­saa. Kenelläkään ei siis ole sii­hen sub­jek­tii­vista oikeutta. Työnantajan pitää kui­ten­kin huo­leh­tia ja seu­rata, että vähin­tään työ­eh­to­so­pi­muk­sessa sovittu hen­ki­lö­koh­tais­ten lisien vähim­mäis­määrä tulee mak­suun oikein, sanoo Talentian neu­vot­te­lu­pääl­likkö Tuomas Hyytinen.

Hyvä tapa on, että työ­nan­taja ilmoit­taa esi­mer­kiksi puo­li­vuo­sit­tain luot­ta­mus­mie­hille hen­ki­lö­koh­tai­siin lisiin käy­te­tyn prosenttiosuuden.

– Näin toi­mi­malla takau­tu­via palk­ka­saa­ta­via ei toden­nä­köi­sesti synny ja työn­te­ki­jät saa­vat heille kuu­lu­van palk­kansa oike­aan aikaan. Tämä on var­masti sekä työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den etu­jen mukaista, Hyytinen jatkaa.

Hän kiit­tää Linda Sydänmäkeä ja Ritva Meritietä tarkkaavaisuudesta.

– Ilman talen­tia­lais­ten pää­luot­ta­mus­mies­ten aktii­vi­suutta oli­si­vat kor­vauk­set men­neet sivu suun. Tämä on hyvä esi­merkki siitä, että pal­kan­mak­sua kan­nat­taa seu­rata, Hyytinen sanoo.

Muutama vuosi sit­ten Porin kau­pun­gille kävi vas­taa­van­lai­nen köm­mäh­dys kuin Päijät-Hämeen kun­tayh­ty­mälle. Tällöinkin luot­ta­mus­mies­ten ansiosta asi­aan kiin­ni­tet­tiin huo­miota ja hen­ki­lö­koh­tai­set lisät saa­tiin lopulta maksuun.

– KVTESin sopi­mus­sään­nös hen­ki­lö­koh­tai­sista lisistä on var­sin yksin­ker­tai­nen. Jos sään­nök­sen tun­tee, ei sen toteut­ta­mi­nen ole vai­keaa. Aina tätä ei kui­ten­kaan tun­neta, joten luot­ta­mus­mies­ten kan­nat­taa olla tark­kaa­vai­sia, Hyytinen sanoo.

Johanna Merilä