Suomen päihdekauppa on siirtynyt verkkoon. Se vaatii uusia toimintatapoja myös päihdetyöltä.

 

 

Tämä on mahtavaa, tähän saakka olen joutunut miettimään päihteidenkäytön lopettamista ihan yksin. 

 

Tällaista palau­tetta päih­de­työn­te­kijä Juha Sedergren saa ajoit­tain ja se moti­voi työssä eteen­päin, vaikka hän ei tapaa­kaan asiak­kai­taan juuri kos­kaan kasvotusten.

Sedergren työs­ken­te­lee päih­de­työ­hön eri­kois­tu­neen Tukikohta ry:n Tukiverkko-hank­keessa, jossa anne­taan sosi­aa­lioh­jausta ja pal­ve­lu­neu­von­taa Tor-ver­kossa asioi­ville päih­teitä käyt­tä­ville ihmi­sille. Työ tapah­tuu pää­osin Tor-ver­kon kes­kus­te­lu­ka­na­villa, jos­kin asiak­kailla on halu­tes­saan mah­dol­li­suus myös tavata hank­keen työn­te­ki­jöitä kasvotusten.

– Olen teh­nyt hait­toja vähen­tä­vää päih­de­työtä noin 15 vuotta, Sedergren kertoo.

Viimeisen noin kuu­den vuo­den aikana päih­de­kenttä on muut­tu­nut suu­resti, kun päih­tei­den myynti on siir­ty­nyt verkkoon.

– Tor-ver­kossa ihmi­set eivät ole tun­nis­tet­ta­vissa ja päih­teillä on nyt maan­laa­jui­nen levikki. Kuka tahansa voi tilata päih­teitä kotiinsa missä päin Suomea hyvänsä, Sedergren selittää.

Hyvis ja pahis Tor-verkko

– On tär­keää ymmär­tää, että Tor-verkko ei ole rikol­li­nen verkko, sanoo Tor-verk­koa tut­ki­nut kir­jai­lija ja yli­opet­taja Ari Haasio. Hän on eri­kois­tu­nut tut­ki­maan nime­no­maan verk­ko­ri­kol­li­suutta ja Tor-verk­koa sekä tie­don jaka­mista verkossa.

Moni on kuul­lut Tor-ver­kosta, mutta usealla ei ole tark­kaa käsi­tystä, mikä se oikeas­taan on. Oppikirjaselitys on, että Tor on ilmai­nen avoi­men läh­de­koo­din ohjelma.

Tor-verkko on selain, joka reitittää liikenteen eri tavoin kuin muut verkot ja suojaa käyttäjänsä yksityisyyttä.

Käytännössä asia menee näin: tie­to­ko­neelle voi ladata Tor-selai­men, joka käyt­tää Tor-verk­koa. Selain toi­mii kuten muut­kin selai­met, esi­mer­kiksi Chrome tai Safari, ja sen saa sovel­lus­kau­pasta. Tor-verkko kui­ten­kin rei­tit­tää lii­ken­teen eri tavoin kuin muut ver­kot ja tällä tavoin suo­jaa käyt­tä­jänsä yksi­tyi­syyttä. Tor on lyhenne sanoista The Onion Router: sipu­li­ver­taus kuvas­taa tek­niik­kaa, jolla Tor pitää datan salassa.

Alunperin Tor-ver­kon kehi­tys­työ alkoi 1990-luvulla Yhdysvaltojen tie­dus­te­lu­pal­ve­lui­den suo­jaa­mi­seksi. Tor-pro­jek­tia joh­de­taan tällä het­kellä Tor Project ‑jär­jes­tön kautta Yhdysvalloista.

Globaalilla tasolla Tor-ver­kolla on tär­keä rooli sanan­va­pau­dessa ja infor­maa­tion välittämisessä.

– Valtioissa, joissa esi­mer­kiksi ei ole demo­kra­tiaa, Tor-verk­koa käy­te­tään poliit­ti­seen kes­kus­te­luun. Suomessa tälle ei luon­nol­li­sesti ole tar­vetta, Haasio kertoo.

Suomessa Tor-verkko on ollut jul­ki­suu­dessa voi­mak­kaasti esillä siellä teh­dyn päih­de­kau­pan myötä 2010-luvulta alkaen. Suomessa siellä teh­dään päih­de­kaup­paa vuo­sit­tain arviolta muu­ta­man mil­joo­nan euron arvosta.

Tor-ver­kon kes­kus­te­lu­pals­toilla päih­de­kauppa on hyvin­kin avointa, vaikka ilmoit­ta­jien ano­ny­mi­teetti on suo­jattu. Päihteet ja raha vaih­ta­vat omis­ta­jaansa joko kas­vo­tus­ten, pos­tin tai geo­kät­kön avulla. Kaupasta sopi­mi­seen käy­te­tään usein Wickr-kom­mu­ni­kaa­tio­so­vel­lusta, joka sekin mah­dol­lis­taa anonymiteetin.

Neuvoja ja apua saa anonyymisti.

– Tor-ver­kon ansiosta huu­me­kauppa on levit­täy­ty­nyt koko Suomeen. Enää ei voida aja­tella mis­sään, että eihän täällä maa­seu­dulla ole päih­teitä – ja tämä on tapah­tu­nut vain kym­me­nessä vuo­dessa. Alaikäiselle voi olla käy­tän­nössä han­ka­lam­paa hank­kia pullo olutta ja aski tupak­kaa kuin huu­meita, ker­too Haasio.

– Tor-verkko mah­dol­lis­taa myös päih­tei­den­käy­tön lie­veil­miöitä: ver­kossa käy­dään muun muassa varas­te­tun tava­ran kaup­paa sekä myy­dään sek­siä vas­ti­neeksi päih­teistä, Haasio sanoo.

Tärkeä osa päih­de­työtä on olla läsnä siellä, missä asiak­kaat­kin ovat. Tähän peri­aat­tee­seen etsivä ja jal­kau­tuva päih­de­työ on nojan­nut. Tällä het­kellä oleel­lista päih­de­työlle onkin olla pai­kalla myös Tor-verkossa.

Anonyymia päihdetyötä

A‑klinikkasäätiön Verkko-vinkki hanke aloitti Tor-ver­kossa teh­tä­vän ter­veys­neu­von­ta­työn vuonna 2018. Juha Sedergren oli tuol­loin Verkko-vinkki hank­keen pro­jek­ti­koor­di­naat­tori. Tukiverkko-hank­keen toi­minta taas pai­not­tuu pal­ve­luoh­jauk­seen ja sosi­aa­li­neu­von­taan. Oleellista hank­keessa on se, että päih­de­työn­te­ki­jät ”jal­kau­tu­vat” päih­tei­den­käyt­tä­jien keskustelutiloihin.

– Me ymmär­rämme, että olemme vie­raita hei­dän alu­eel­laan ja nöy­rästi pyy­dämme lupaa olla pai­kalla, Sedergren kertoo.

– Tässä työssä vah­vis­tuu se, että asia­kas on toi­min­nan sub­jekti, ei kohde.

Pääsääntöisesti päih­de­työn­te­ki­jät on otettu kes­kus­te­lua­lueilla hyvillä mie­lin vastaan.

Tärkeä osa päihdetyötä on olla läsnä siellä, missä asiakkaatkin ovat.

– Asiakaspalaute on ollut oikeas­taan yks­kan­taan se, että mah­ta­vaa että olemme pai­kalla. Päihteidenkäyttäjille on iso asia se, että he voi­vat ano­nyy­misti kysyä neu­voa ja apua siinä asiassa, joka on ajan­koh­taista heille emmekä edes yritä tun­nis­taa heitä, Sedergren kertoo.

Työntekijältä tämä vaa­tii uuden­laista asen­netta työ­hön. Nimenomaan asia­kas­suh­teen luo­mi­nen ja luot­ta­muk­sen raken­ta­mi­nen on monelle päih­de­työn­te­ki­jälle työn moti­voi­vin osa-alue. Sähköisessä aut­ta­mis­työssä työn­te­kijä ei kui­ten­kaan vält­tä­mättä kos­kaan tapaa asiakastaan.

– Koen, että täl­lä­kin tavoin asiak­kaa­seen on mah­dol­lista raken­taa suhde ja oppia tun­te­maan ihmi­siä. Onhan se tämän työn hedelmä, joka aut­taa jak­sa­maan, Sedergren kertoo.

– Kaikessa säh­köi­sessä aut­ta­mis­työssä on kui­ten­kin haas­teena ano­ny­mi­teetti. Asiakas voi lopet­taa kes­kus­te­lun koska vain, eikä meille jää mitään käsi­tystä siitä, mitä hänelle on tapahtunut.

Ensimmäisen vii­den kuu­kau­den aikana Tukiverkko-hank­keessa on käyty yli 70 hen­ki­lö­koh­taista neu­von­ta­kes­kus­te­lua päih­tei­den­käyt­töön liittyen.

– Tämä on oikeas­taan kul­ke­nut ihan käsi­kir­joi­tuk­sen mukaan, Sedergren naurahtaa.

Tulevaisuudessa Tukiverkko-hanke haluaa rek­ry­toida Tor-ver­kosta toi­min­taan mukaan koke­mus­asian­tun­ti­joita sekä jal­kau­tua myös sote-alan työn­te­ki­jöi­den pariin.

– Yksi hank­keemme tavoit­teesta on lisätä tie­toa päih­de­ken­tän muu­tok­sesta, jotta työn­te­ki­jät ymmär­täi­si­vät tämän ilmiön ja voi­si­vat ottaa sen hal­tuun, Sedergren sanoo.

Kati Ala-Ilola